Kurikka tuoreessa selvityksessä ”keskiverto”

RAPORTTI Kalevi Sorsa -säätiön tuoreen selvityksen mukaan Suomi jaetaan neljään luokkaan. Menestyviin pääkaupunkiseutuun ja kaupunkien vaikutusalueisiin; kaupunkialueisiin, joilla on sosiaalisen syrjäytymisen riskejä; keskiverto-Suomeen ja taantuviin alueisiin.

Kurikalle selvityksessä on hyvä uutinen se, että Kurikka ei kuulu taantuviin alueisiin, kuten Kauhajoki, eikä toisaalta kaupunkialueisiin, joilla on sosiaalisen syrjäytymisen riskejä. Kurikka on sijoitettu selvityksessä keskiverto-Suomeen.

Keskiverroiksi lasketaan myös muun muassa Ilmajoki, Laihia, Isokyrö, Teuva ja Lapua. Taantuvaksi alueeksi menevät Kauhajoen ja Isojoen ohella Alavus ja Alajärvi ja moni keskisuomalainen ja pohjoinen kunta.

Lähimmät menestyvät alueet löytyvät rannikolta: Korsnäs, Maalahti, Mustasaari ja Vöyri.

Kaikkiaan suomalaiset ovat raportin mukaan hyvinvoivempia pääkaupunkiseudulla, pienemmillä paikkakunnilla Turun, Tampereen ja Oulun kaltaisten maakuntakeskuksen ympäristössä sekä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.

Toisen ryhmän muodostavat maakuntien keskuskaupungit kuten Tampere, Turku, Oulu, Vaasa, Seinäjoki, Kuopio, Joensuu ja Lappeenranta, joissa asuu kaksi miljoonaa suomalaista. Ne jäävät ensimmäisen ryhmän jälkeen työllisyydessä, mediaanibruttotuloissa ja äänestysaktiivisuudessa.

– Näissä kunnissa koko maan keskiarvoon verrattuna suurempi osuus ihmisistä työskentelee terveyteen ja hoivaan liittyvissä töissä, tarkentaa demaritaustaisen Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Pauli Rautiainen, joka on yksi raportin kirjoittajista.

Siihen, mihin ryhmään kunta on sijoitettu, vaikuttavat raportissa muun muassa tulot, huoltosuhde, työllisyysaste, lasten köyhyysriski, terveydenhoidon sektorilla työskentelevien määrä, asuntolainat, laajakaistan kattavuus ja sisäinen muutto.

KAUPUNGINJOHTAJA Anna-Kaisa Pusa on ilahtunut selvityksen lopputuloksesta, jossa Kurikka sijoittuu varsin hyvin.

– Selvitys osoittaa elinvoimaisuutta. Meillä on esimerkiksi maatalouden tunnusluvut ja investoinnit aivan omassa kokoluokassaan Etelä-Pohjanmaalla, Pusa sanoo.

Hän viittaa myös maaseutuohjelman yritystukiin, joita Kurikkaan on saatu vuosien 2014–20 välisenä aikana noin 7,3 miljoonaa. Se on lähes kaksi kertaa enemmän kuin toiseksi eniten yritystukia saaneelle Kauhavalle on myönnetty.

Hänen mukaansa myös syntyvyys on pysynyt hyvällä tolalla taajama-alueilla, joihin jokaiseen valtuusto on investoinut lapsiperheitä ja nuoria ajatellen. Yrityksistä Pusa luettelee hyvinä esimerkkeinä Juustoportin, Relicompin, Ruduksen, Beam-Netin, Viafinin ja Hakolan Jurvasta, joista viimeksi mainittu on huonekaludesignin maan huippua.

– Osa yrityksistämme on kärsinyt korona-ajasta, ja voi vain toivoa, että tämä epidemia hellittäisi, Pusa sanoo.

Edelleen Pusa kehuu kaupungista muun muassa varhaiskasvatuksen laatua, kouluinvestointeja ja mahtavia harrastusmahdollisuuksia, jotka tuovat väkeä Kurikkaan kunnan ulkopuolelta.

– Elämänlaatua pystymme tarjoamaan kattavasti, kaupunginjohtaja sanoo ja muistuttaa myös kaupungin mainioista ulkoilureiteistä. – APS