Yksilö vai yhteisö? Tarvitsemme molempia ja näiden kahden asian ei tarvitse sulkea toisiaan pois. Yksilökeskeisyys on ollut nouseva trendi, mutta moni kaipaa yhteisöä arjen keskelle.
Jos sinulla ei ole lukuoikeutta, tilaa se
TÄSTÄA-
A+
Yhteisöllisyys tuo myös turvaa kuohuvan maailman keskellä, se luo tietynlaista pysyvyyttä.
Yksilö vai yhteisö? Tarvitsemme molempia ja näiden kahden asian ei tarvitse sulkea toisiaan pois. Yksilökeskeisyys on ollut nouseva trendi, mutta moni kaipaa yhteisöä arjen keskelle.
Yhteisöllisyyden tunnetta kaipaa moni ja se on usein myös osa perustarpeita. Yhteisö voi olla harrastuspiiri, kylä tai taloyhtiön pihapiiri, yhteisön määritelmiä on lukuisia. Yhteisiin asioihin osallistuminen ei aina nykyisin ole muodissa, mutta jokainen voi siihen panoksensa antaa muodossa tai toisessa.
Usein käy niin, että samat ihmiset ovat mukana järjestämässä, kokoustamassa ja kantamassa vastuuta. Heitä tarvitaan, mutta heitä pitäisi myös tukea. Joskus jo pelkkä läsnäolo tai kiitos voi merkitä paljon.
Yhteisöllisyys ei vaadi suuria tekoja. Se voi alkaa siitä, että pysähtyy juttelemaan naapurin kanssa tai kysyy tarvitseeko joku apua. Pienikin teko voi edistää ymmärrystä toistemme välillä.
Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys eivät ole vastakohtia. Ne voivat jopa tukea toisiaan. Kun ihminen saa olla oma itsensä, hän usein myös haluaa antaa enemmän muille. Turvallinen yhteisö sallii erilaisuuden ja rohkaisee osallistumaan.
Joskus yksilöllinen ajattelutapa saatetaan kokea uhkana yhteisöllisyydelle. Lähestyisin asiaa kuitenkin toisin. Jokainen tuo yhteisöönsä oman jälkensä, persoonansa ja panoksensa. Yksilöllisyys on monelle tärkeää ja moni haluaa erottua joukosta omalla tavallaan.
Yhteisö ei rakennu käskyillä tai vaatimuksilla. Se syntyy siitä, että ihmiset haluavat kuulua joukkoon. Eikä siihen tarvita täydellisyyttä tai suurta järjestelmällisyyttä. Riittää että on avoin ja ottaa toiset huomioon. Kun toimimme näin, voimme aina lisätä ymmärrystä toistemme välillä.
Itselleni yhteisöjä on tarjonnut opiskelijaelämä, kulttuuri sekä yhteiskunnalliset asiat. Niissä olen voinut jakaa kokemuksiani yhteisistä asioista ja saanut myös vertaistukea haastaviin tilanteisiin. Viimeisimpänä kulttuuri on ollut itselleni tärkeä yhteisöllisyyden muoto. Se on tuonut turvaa ja yhteinen tavoite on ollut selvä eli tehdä yleisö tyytyväiseksi ja onnelliseksi.
Yhteisöllisyys ei aina tarvitse sen suurempaa tavoitetta. Se voi olla arkista ajanviettoa yhdessä tai kokoontumista jonkin asian äärelle yhdessä. Yhteisöllisyys tuo myös turvaa kuohuvan maailman keskellä, se luo tietynlaista pysyvyyttä. Se voi edistää myös rauhan asiaa, kun maailmalla kuohuu.
Riku Hirsimäki
hallintotieteiden maisteri
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Yksilö vai yhteisö? Tarvitsemme molempia ja näiden kahden asian ei tarvitse sulkea toisiaan pois. Yksilökeskeisyys on ollut nouseva trendi, mutta moni kaipaa yhteisöä arjen keskelle.
Jos sinulla ei ole lukuoikeutta, tilaa se
TÄSTÄA-
A+
Yhteisöllisyys tuo myös turvaa kuohuvan maailman keskellä, se luo tietynlaista pysyvyyttä.
Yksilö vai yhteisö? Tarvitsemme molempia ja näiden kahden asian ei tarvitse sulkea toisiaan pois. Yksilökeskeisyys on ollut nouseva trendi, mutta moni kaipaa yhteisöä arjen keskelle.
Yhteisöllisyyden tunnetta kaipaa moni ja se on usein myös osa perustarpeita. Yhteisö voi olla harrastuspiiri, kylä tai taloyhtiön pihapiiri, yhteisön määritelmiä on lukuisia. Yhteisiin asioihin osallistuminen ei aina nykyisin ole muodissa, mutta jokainen voi siihen panoksensa antaa muodossa tai toisessa.
Usein käy niin, että samat ihmiset ovat mukana järjestämässä, kokoustamassa ja kantamassa vastuuta. Heitä tarvitaan, mutta heitä pitäisi myös tukea. Joskus jo pelkkä läsnäolo tai kiitos voi merkitä paljon.
Yhteisöllisyys ei vaadi suuria tekoja. Se voi alkaa siitä, että pysähtyy juttelemaan naapurin kanssa tai kysyy tarvitseeko joku apua. Pienikin teko voi edistää ymmärrystä toistemme välillä.
Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys eivät ole vastakohtia. Ne voivat jopa tukea toisiaan. Kun ihminen saa olla oma itsensä, hän usein myös haluaa antaa enemmän muille. Turvallinen yhteisö sallii erilaisuuden ja rohkaisee osallistumaan.
Joskus yksilöllinen ajattelutapa saatetaan kokea uhkana yhteisöllisyydelle. Lähestyisin asiaa kuitenkin toisin. Jokainen tuo yhteisöönsä oman jälkensä, persoonansa ja panoksensa. Yksilöllisyys on monelle tärkeää ja moni haluaa erottua joukosta omalla tavallaan.
Yhteisö ei rakennu käskyillä tai vaatimuksilla. Se syntyy siitä, että ihmiset haluavat kuulua joukkoon. Eikä siihen tarvita täydellisyyttä tai suurta järjestelmällisyyttä. Riittää että on avoin ja ottaa toiset huomioon. Kun toimimme näin, voimme aina lisätä ymmärrystä toistemme välillä.
Itselleni yhteisöjä on tarjonnut opiskelijaelämä, kulttuuri sekä yhteiskunnalliset asiat. Niissä olen voinut jakaa kokemuksiani yhteisistä asioista ja saanut myös vertaistukea haastaviin tilanteisiin. Viimeisimpänä kulttuuri on ollut itselleni tärkeä yhteisöllisyyden muoto. Se on tuonut turvaa ja yhteinen tavoite on ollut selvä eli tehdä yleisö tyytyväiseksi ja onnelliseksi.
Yhteisöllisyys ei aina tarvitse sen suurempaa tavoitetta. Se voi olla arkista ajanviettoa yhdessä tai kokoontumista jonkin asian äärelle yhdessä. Yhteisöllisyys tuo myös turvaa kuohuvan maailman keskellä, se luo tietynlaista pysyvyyttä. Se voi edistää myös rauhan asiaa, kun maailmalla kuohuu.
Riku Hirsimäki
hallintotieteiden maisteri
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Yhteisöllisyys tuo myös turvaa kuohuvan maailman keskellä, se luo tietynlaista pysyvyyttä.
Yksilö vai yhteisö? Tarvitsemme molempia ja näiden kahden asian ei tarvitse sulkea toisiaan pois. Yksilökeskeisyys on ollut nouseva trendi, mutta moni kaipaa yhteisöä arjen keskelle.
Yhteisöllisyyden tunnetta kaipaa moni ja se on usein myös osa perustarpeita. Yhteisö voi olla harrastuspiiri, kylä tai taloyhtiön pihapiiri, yhteisön määritelmiä on lukuisia. Yhteisiin asioihin osallistuminen ei aina nykyisin ole muodissa, mutta jokainen voi siihen panoksensa antaa muodossa tai toisessa.
Usein käy niin, että samat ihmiset ovat mukana järjestämässä, kokoustamassa ja kantamassa vastuuta. Heitä tarvitaan, mutta heitä pitäisi myös tukea. Joskus jo pelkkä läsnäolo tai kiitos voi merkitä paljon.
Yhteisöllisyys ei vaadi suuria tekoja. Se voi alkaa siitä, että pysähtyy juttelemaan naapurin kanssa tai kysyy tarvitseeko joku apua. Pienikin teko voi edistää ymmärrystä toistemme välillä.
Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys eivät ole vastakohtia. Ne voivat jopa tukea toisiaan. Kun ihminen saa olla oma itsensä, hän usein myös haluaa antaa enemmän muille. Turvallinen yhteisö sallii erilaisuuden ja rohkaisee osallistumaan.
Joskus yksilöllinen ajattelutapa saatetaan kokea uhkana yhteisöllisyydelle. Lähestyisin asiaa kuitenkin toisin. Jokainen tuo yhteisöönsä oman jälkensä, persoonansa ja panoksensa. Yksilöllisyys on monelle tärkeää ja moni haluaa erottua joukosta omalla tavallaan.
Yhteisö ei rakennu käskyillä tai vaatimuksilla. Se syntyy siitä, että ihmiset haluavat kuulua joukkoon. Eikä siihen tarvita täydellisyyttä tai suurta järjestelmällisyyttä. Riittää että on avoin ja ottaa toiset huomioon. Kun toimimme näin, voimme aina lisätä ymmärrystä toistemme välillä.
Itselleni yhteisöjä on tarjonnut opiskelijaelämä, kulttuuri sekä yhteiskunnalliset asiat. Niissä olen voinut jakaa kokemuksiani yhteisistä asioista ja saanut myös vertaistukea haastaviin tilanteisiin. Viimeisimpänä kulttuuri on ollut itselleni tärkeä yhteisöllisyyden muoto. Se on tuonut turvaa ja yhteinen tavoite on ollut selvä eli tehdä yleisö tyytyväiseksi ja onnelliseksi.
Yhteisöllisyys ei aina tarvitse sen suurempaa tavoitetta. Se voi olla arkista ajanviettoa yhdessä tai kokoontumista jonkin asian äärelle yhdessä. Yhteisöllisyys tuo myös turvaa kuohuvan maailman keskellä, se luo tietynlaista pysyvyyttä. Se voi edistää myös rauhan asiaa, kun maailmalla kuohuu.
Riku Hirsimäki
hallintotieteiden maisteri
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide