Jussi Tuomisto haaveili omasta järvestä jo pikkupojasta lähtien. Nyt hänellä se on.
Pentti Yli-Karjanmaa
Lapsena joskus haaveilin, että olisipa oma järvi, niin pääsisi uimaan ja ongelle. Näin sanoo maanviljelijä Jussi Tuomisto Sahankylän laitamilla olevan tekolammen rannalla. Hän on tyytyväinen omaan pikkujärveensä, joka on toki vuokramailla, jota hän toki hallinnoi. Oma järvi on harvainaista herkkua Etelä-Pohjanmaalla.
Jos sinulla ei ole lukuoikeutta, tilaa se
TÄSTÄA-
A+
Jussi Tuomisto haaveili omasta järvestä jo pikkupojasta lähtien. Nyt hänellä se on.
Pentti Yli-Karjanmaa
Pentti Yli-Karjanmaa
Lapsena joskus haaveilin, että olisipa oma järvi, niin pääsisi uimaan ja ongelle. Näin sanoo maanviljelijä Jussi Tuomisto Sahankylän laitamilla olevan tekolammen rannalla. Hän on tyytyväinen omaan pikkujärveensä, joka on toki vuokramailla, jota hän toki hallinnoi. Oma järvi on harvainaista herkkua Etelä-Pohjanmaalla.
Järvi kimaltelee Sahankylän takaisessa maastossa. Pinta-alaa vesialueelle kertyy noin kome hehtaaria.
– Tämä notko oli huonosti viljelykäyttöön soveltuvaa, aikanaan sieltä korjattiin heinää, heinälatokin tuolla oli. Myöhemmin paikkaa käytettiin laiduntamiseen, myöhemmin paikka kasvoi lähinnä pajukkoa aina 2012 asti.
Vuonna 2011 alettiin myöntää avustuksia kosteikkojen perustamiseksi, Tuomistokin haki lupaa tähän työhön.
– Olin aikaisemmin hankkinut alueen maapalstat omistukseeni. Lupa myönnettiin ja aloitin tytöt. Ely-keskukselta saatiin lähinnä kaivinkonekustannukset peittoon, omiakin rahoja piti toki hankkeeseen laittaa.
Ensimmäisenä talvena 2103 tallattiin traktorilla alueen lumeet, talvi oli kylmä, näin saatiin maaperä ja vedet paksuun jäähän.
– Tämä mahdollisti raskaan kaivinkoneella kulun ja aloitta alueen ruoppaamisen. Taisi siinä mennä kolme kuukautta, pitkiä 11-tuntisia päiviä kaivutöissä talvella. Ruoppausaines levitettiin läheisille pelloille, näin saatiin samalla nostettua alinkoista peltoa kuivemmaksi, kertoi Jussi Tuomisto.
Työn valmistuttua vesi alkoi luontaisesti heti nousta tähän tekolampeen, vettä kertyi niin pohjavesistä kuin pintavesistä.
– Myös vesilinnut alkoivat heti kiinnostua paikasta. Nyt lammella pesii ainakin joutsenpariskunta ja monia sorsalintuja.
Syvimmillään lampi on noin kolme metriä syvä. Lampi vaatii ajoittaista ylläpitoa, pohjalle kertyy erilaista ryönää, joka täytyy ruopata pois säännöllisesti.
– Veden korkeutta säädellään kivipadolla Nenänttömänluoman suuntaan. Kalaakin lammesta löytyy, lähinnä haukea, en tiedä onko levinneet luomasta, vai onko joku niitä istuttanut.
Muodostunut vesialue auttaa myös maatalouden pintavesien ravinnepäästöjen hallinnassa.
– Olemme tyytyväisiä omaan lampeemme, käymme aina välillä melomassa inkkarikanootilla ja nuorisomme on suppilaudallakin lammella soudellut. Keväisin kuuluu lammelta hieno lintukonsertti, tyytyväinen järven omistaja Jussi Tuomisto kertoo.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Jussi Tuomisto haaveili omasta järvestä jo pikkupojasta lähtien. Nyt hänellä se on.
Pentti Yli-Karjanmaa
Lapsena joskus haaveilin, että olisipa oma järvi, niin pääsisi uimaan ja ongelle. Näin sanoo maanviljelijä Jussi Tuomisto Sahankylän laitamilla olevan tekolammen rannalla. Hän on tyytyväinen omaan pikkujärveensä, joka on toki vuokramailla, jota hän toki hallinnoi. Oma järvi on harvainaista herkkua Etelä-Pohjanmaalla.
Jos sinulla ei ole lukuoikeutta, tilaa se
TÄSTÄA-
A+
Jussi Tuomisto haaveili omasta järvestä jo pikkupojasta lähtien. Nyt hänellä se on.
Pentti Yli-Karjanmaa
Pentti Yli-Karjanmaa
Lapsena joskus haaveilin, että olisipa oma järvi, niin pääsisi uimaan ja ongelle. Näin sanoo maanviljelijä Jussi Tuomisto Sahankylän laitamilla olevan tekolammen rannalla. Hän on tyytyväinen omaan pikkujärveensä, joka on toki vuokramailla, jota hän toki hallinnoi. Oma järvi on harvainaista herkkua Etelä-Pohjanmaalla.
Järvi kimaltelee Sahankylän takaisessa maastossa. Pinta-alaa vesialueelle kertyy noin kome hehtaaria.
– Tämä notko oli huonosti viljelykäyttöön soveltuvaa, aikanaan sieltä korjattiin heinää, heinälatokin tuolla oli. Myöhemmin paikkaa käytettiin laiduntamiseen, myöhemmin paikka kasvoi lähinnä pajukkoa aina 2012 asti.
Vuonna 2011 alettiin myöntää avustuksia kosteikkojen perustamiseksi, Tuomistokin haki lupaa tähän työhön.
– Olin aikaisemmin hankkinut alueen maapalstat omistukseeni. Lupa myönnettiin ja aloitin tytöt. Ely-keskukselta saatiin lähinnä kaivinkonekustannukset peittoon, omiakin rahoja piti toki hankkeeseen laittaa.
Ensimmäisenä talvena 2103 tallattiin traktorilla alueen lumeet, talvi oli kylmä, näin saatiin maaperä ja vedet paksuun jäähän.
– Tämä mahdollisti raskaan kaivinkoneella kulun ja aloitta alueen ruoppaamisen. Taisi siinä mennä kolme kuukautta, pitkiä 11-tuntisia päiviä kaivutöissä talvella. Ruoppausaines levitettiin läheisille pelloille, näin saatiin samalla nostettua alinkoista peltoa kuivemmaksi, kertoi Jussi Tuomisto.
Työn valmistuttua vesi alkoi luontaisesti heti nousta tähän tekolampeen, vettä kertyi niin pohjavesistä kuin pintavesistä.
– Myös vesilinnut alkoivat heti kiinnostua paikasta. Nyt lammella pesii ainakin joutsenpariskunta ja monia sorsalintuja.
Syvimmillään lampi on noin kolme metriä syvä. Lampi vaatii ajoittaista ylläpitoa, pohjalle kertyy erilaista ryönää, joka täytyy ruopata pois säännöllisesti.
– Veden korkeutta säädellään kivipadolla Nenänttömänluoman suuntaan. Kalaakin lammesta löytyy, lähinnä haukea, en tiedä onko levinneet luomasta, vai onko joku niitä istuttanut.
Muodostunut vesialue auttaa myös maatalouden pintavesien ravinnepäästöjen hallinnassa.
– Olemme tyytyväisiä omaan lampeemme, käymme aina välillä melomassa inkkarikanootilla ja nuorisomme on suppilaudallakin lammella soudellut. Keväisin kuuluu lammelta hieno lintukonsertti, tyytyväinen järven omistaja Jussi Tuomisto kertoo.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Jussi Tuomisto haaveili omasta järvestä jo pikkupojasta lähtien. Nyt hänellä se on.
Pentti Yli-Karjanmaa
Pentti Yli-Karjanmaa
Lapsena joskus haaveilin, että olisipa oma järvi, niin pääsisi uimaan ja ongelle. Näin sanoo maanviljelijä Jussi Tuomisto Sahankylän laitamilla olevan tekolammen rannalla. Hän on tyytyväinen omaan pikkujärveensä, joka on toki vuokramailla, jota hän toki hallinnoi. Oma järvi on harvainaista herkkua Etelä-Pohjanmaalla.
Järvi kimaltelee Sahankylän takaisessa maastossa. Pinta-alaa vesialueelle kertyy noin kome hehtaaria.
– Tämä notko oli huonosti viljelykäyttöön soveltuvaa, aikanaan sieltä korjattiin heinää, heinälatokin tuolla oli. Myöhemmin paikkaa käytettiin laiduntamiseen, myöhemmin paikka kasvoi lähinnä pajukkoa aina 2012 asti.
Vuonna 2011 alettiin myöntää avustuksia kosteikkojen perustamiseksi, Tuomistokin haki lupaa tähän työhön.
– Olin aikaisemmin hankkinut alueen maapalstat omistukseeni. Lupa myönnettiin ja aloitin tytöt. Ely-keskukselta saatiin lähinnä kaivinkonekustannukset peittoon, omiakin rahoja piti toki hankkeeseen laittaa.
Ensimmäisenä talvena 2103 tallattiin traktorilla alueen lumeet, talvi oli kylmä, näin saatiin maaperä ja vedet paksuun jäähän.
– Tämä mahdollisti raskaan kaivinkoneella kulun ja aloitta alueen ruoppaamisen. Taisi siinä mennä kolme kuukautta, pitkiä 11-tuntisia päiviä kaivutöissä talvella. Ruoppausaines levitettiin läheisille pelloille, näin saatiin samalla nostettua alinkoista peltoa kuivemmaksi, kertoi Jussi Tuomisto.
Työn valmistuttua vesi alkoi luontaisesti heti nousta tähän tekolampeen, vettä kertyi niin pohjavesistä kuin pintavesistä.
– Myös vesilinnut alkoivat heti kiinnostua paikasta. Nyt lammella pesii ainakin joutsenpariskunta ja monia sorsalintuja.
Syvimmillään lampi on noin kolme metriä syvä. Lampi vaatii ajoittaista ylläpitoa, pohjalle kertyy erilaista ryönää, joka täytyy ruopata pois säännöllisesti.
– Veden korkeutta säädellään kivipadolla Nenänttömänluoman suuntaan. Kalaakin lammesta löytyy, lähinnä haukea, en tiedä onko levinneet luomasta, vai onko joku niitä istuttanut.
Muodostunut vesialue auttaa myös maatalouden pintavesien ravinnepäästöjen hallinnassa.
– Olemme tyytyväisiä omaan lampeemme, käymme aina välillä melomassa inkkarikanootilla ja nuorisomme on suppilaudallakin lammella soudellut. Keväisin kuuluu lammelta hieno lintukonsertti, tyytyväinen järven omistaja Jussi Tuomisto kertoo.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide