Nyt tarvitaan Kurikka-puoluetta

Katja Rantatulkkila

Perinteisten puolueiden ideologioilla ei ole niin suurta merkitystä paikallisissa kuntavaaleissa. Ajatus oli tulkittavissa vaalikahveilla, jonne Kurikka-lehti kutsui kaikkien valtuustopuolueiden edustajat keskustelemaan Kurikan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Pöydän ääressä vallitsi miltei konsensus asioista, joilla Kurikka-laiva luotsataan oikeaan suuntaan, vaikka joissakin kohdissa keinot vähän erosivat toisistaan. Seitsemän kautta valtuutettuna ollut Sosialidemokraattien puheenjohtaja Margit Parkkamäki (sd.) muistutti Kurikan faktoista: väki vähenee ja vanhenee, se tuo omat haasteensa.

– Asioiden kokonaisvaikutuksia ei mitata, ja paukkuja kulutetaan erilaisiin liikuntahalleihin ja näyttäviin rakennuksiin. Se on aina jostakin pois, Parkkamäki sanoi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jari Haapamäki, joka loukkaantumisen takia osallistui kahvihetkeen etäyhteydellä, ihmetteli valtuuston käytöstä: velkaantuminen jatkuu.

– Tilanne on se, että rahaa paasataan, velkamäärä on mahdoton. Koko ajan pitää rakentaa, ei joka kylässä tarvita ”kaikkea kivaa”.

Jurvalainen Kokoomuksen puheenjohtaja Anna-Liisa Myllymäki sanoo seuranneensa kuntakeskusten välistä kilpavarustelua surullisena.

– Rakennettavien seinien sisällä pitää olla sisältöäkin, hän huomautti.

Kristillisdemokraattien Markus Blommendahlin mielestä jotkin investoinnit on tehty pakon edessä ja toisaalta arvovalintojakin. Kurikka-taloa hän pitää tärkeänä yli sadan ihmisen työpaikan näkökulmasta.

– Annan kritiikkiä itselleni ja muille, kun rakennettiin sotekiinteistö, ajateltiin palvelujen säilyvän, päätösvalta on kuitenkin muualla. Tarveharkintaa pitää käyttää. Pitää pystyä turvaamaan hyvä palvelutaso koko kunnassa.

Keskustan Esa Mäki-Lohiluoma on myös pitkäntähtäimen suunnittelun puolella ja että suunnitelmia myös noudatetaan.

– Korjausvelkaa on ollut ja se maksaa, hän viittasi koulujen ja sotekiinteistöjen rakentamisiin.

Vasemmiston Seppo Välkkilän mukaan kuntaliitosten jälkeen kaupunkia pitäisi kehittää yhdessä jalasjärveläisten ja jurvalaisten kanssa.

Vihreiden Jenni Latva toivoi monitoimitiloja, jossa nähtäisiin eri toimintojen synergiat.

Parkkamäki huomautti vielä, että Kurikassa ei ole koskaan pidetty lapsia homekouluissa. Myllymäki komppasi Parkkamäkeä, että kyse on ollut isoista investoinneista.

– Nykyinen valtuusto päätti siirtää uimahalli-investointia eteenpäin. Jos väkimäärä vähenee rajusti seuraavana 10–20 vuoden aikana, meille saattaisi riittää yksikin uimahalli, Mäki-Lohiluoma sanoi.

Haapamäen mukaan Kurikka-talo-hanke pitää tehdä, mutta valtuustosalin hän jättäisi suunnitelmista pois.

– Sen hinta on kova, 650 000 euroa. Kampuksella maksamme 350 euroa per kokous kymmenen kertaa vuodessa. Siitä voi laskea.

– Kurikka-talosta pitäisi tulla kuntalaisten olohuone ja kulttuuritalo konsertteineen ja luentoineen, Parkkamäki ja Myllymäki avasivat.

Jos menoja pitäisi karsia kaupungin taloudesta, Jenni Latva ei ottaisi pois maksuttomasta varhaiskasvatuksesta.

– Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen ja se toimii myös houkuttimena uusille asukkaille.

Seppo Välkkilä sanoo yllättyneensä positiivisesti Tuiskulan koulun uudesta kentästä ja toivookin tasapainoista kehittämistä kuntakeskusten välillä.

– Vastustin aikanaan Jalasjärvi-liitosta, Jurva oli okei. Jalasjärvi oli toisenlainen, itsenäinen kunta ja ehkä Seinäjokeen liittyminen olisi ollut parempi vaihtoehto, isänsä puolelta jalasjärveläisiä juuria omaava Välkkilä pohtii.

Mäki-Lohiluomakaan ei ottaisi lapsiperheiltä ilmaista varhaiskasvatusta, vaikka se oli jo aiemminkin isolle osalle maksuton.

Blommendahl tunnusti vastustaneensa aikanaan maksutonta varhaiskasvatusta ja vastaesityksenä oli ryhmäkokojen pienentäminen.

– Sama raha olisi mennyt sinne, rahaa olisi pitänyt antaa myös erityisopetukseen. Rakenteiden uudistaminen tuo pitkällä aikavälillä säästöjä.

Myllymäen mukaan tarpeettomista kiinteistöistä luopuminen tuo myös säästöjä. Maksuton varhaiskasvatus on hänen mielestään kaiken a ja o.

– Siihen lisää resursseja.

Parkkamäki sanoo olevansa ainainen ”vastarannankiiski”. Maksuton varhaiskasvatus koskee hänen mukaansa hyvätuloisia työssäkäyviä, sillä suurin osa oli jo aiemmin maksuttoman piirissä.

– Lisää kuluja, ja vähentää lasten kotonaoloa. Ikäihmisten palvelusetelisysteemi on menossa remonttiin, sillä hyvinvointi on muutakin kuin jumppasaleja.

Haapamäen mukaan säästöistä kyllä puhutaan, mutta niitä ei tahdo syntyä. Koulujen lopettaminen menee tunteisiin.

– Miksi ei keskitettäisi kolmea lukiota kampukselle, hän totesi.

Kehittämisen puolueet kokevat melko haastavaksi väestötappion ja syntyvyyden laskemisen takia – kokonaistilanne koko maakunnassa ei mairittele aluetta. Kurikan yrityspalvelut ja Formu saavat kuitenkin kiitoksia elinvoiman lisääjänä. Blommendahlin mukaan kehittäminen on laaja-alainen asia, johon liittyy niin työvoiman saatavuus, syntyvyyden väheneminen, perheiden tukeminen.

– Pitäisi pysyä positiivisena ja nähtäisiin hyvät asiat. Vaikka haasteita on, paljon on tehty oikeitakin asioita.

Myllymäen mukaan Kurikassa riidat kääntyvät itseä vastaan ja pitäisikin enemmän olla yhteisellä asialla.

Kurikan kehittämisessä takkuaa yhteishengen lisäksi myös muuttotappio, johon on ehdotettu keinoja muun muassa syntyvyyden nostamisesta ja työperäisestä maahanmuutosta.

– Lapsia ei synny koko Suomeen. Oman kaupungin elinvoimasta pitää huolehtia, työllisyyden hoidosta sekä tontti- ja kaavoitusasioista, Parkkamäki huomautti.

– Kaikista tärkeintä on, että meillä on firmoja ja työpaikkoja, sieltä sitä tulee elinvoimaa, Haapamäki pohti.

Jenni Latva nosti myös kulttuuripuolen kaupunkia kehittäväksi alueeksi. Kulttuurin merkitys on suuri viihtyisyyden kannalta.

– Eivät ne työntekijät tänne tule asumaan tai pysy täällä, jos työpaikkojen lisäksi meillä ei ole vetovoimaa. Taiteella on annettavaa yrityskentälle, Latva sanoi ja lisäsi, että esimerkiksi tapahtumat voivat olla suuri tulonlähde.

Kiistelty tuulivoimakin kahvipöydässä kävi puheissa ja väki oli yhtä mieltä siitä, että niitä ei saa rakentaa liian pienelle alueelle ja kuntalaisia pitää kuunnella. Mäki-Lohiluoma ei ole yksittäisen kilometrirajan kannalla ja Blommendahl kannattaa tapauskohtaista harkintaa. Myös Latva miettisi asiat tapauskohtaisesti ja muistutti verotuloista ja työpaikoista, jos myllyjä harkitaan. Joka tapauksessa tuulivoimaa vielä rakennettaneen, jos he siitä saavat päättää, mutta millaisin ehdoin.

Kahvipöytäkeskustelussa kaikki olivat sitä mieltä, että Kurikan talous pitää saada kuntoon ennen kuin uusiin investointeihin lähdetään. Myös taloussuunnittelua peräänkuulutettiin.

– Toivotaan, että paremmat ajat koittavat, Välkkilä sanoi.

– Ja että uusi valtuusto on tiukempi ja lopettaa kyläpolitikoinnin, Haapamäki kiteytti.

Summasummarum: Kurikan asioiden hoidossa tarvitaan Kurikka-puoluetta.

Juttua muutettu Anna-Liisa Myllymäen nimen osalta. Printtiversiossa Myllymäki oli lipsahtanut muutamassa kohdassa Mäntymäeksi. -kr