Hajuhaitta ja mädätejäännöksen vaikutus kiinnostivat yleisöä

Leena Kurikka

Ikariin suunnitellun biokaasulaitoksen mahdolliset hajuhaitat ja mädätejäännöksen vaikutus peltoon mietityttivät yleisöä tiistaina Kampuksella Lännen Biokaasu Oy:n järjestämässä tilaisuudessa, jossa esiteltiin ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa (YVA). Paikalla oli kolmisenkymmentä henkeä ja teamsin kautta tilaisuuteen osallistui kymmenen henkilöä.

YVA on lakisääteinen menettely, jossa arvioidaan merkittävät ympäristövaikutukset ennen päätöksentekoa.

– Se on hankkeen kehitystyökalu, jolla voidaan etsiä haitallisia vaikutuksia lieventäviä keinoja ja lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia, kertoi hankkeen yhteysviranomaisena toimiva Satu Ala-Könni lupa- ja valvontavirastosta.

Lännen Biokaasu Oy suunnittelee biokaasulaitoksen rakentamista aiemmin suunniteltua laajempana. Pienemmälle laitokselle on voimassa oleva ympäristölupa, joka mahdollistaa 30 000 tonnin vuosittaisen syötemäärän käsittelyn. Syötemäärää suunnitellaan laajennettavaksi niin, että syötemäärä olisi joko 300 000 tonnia tai 450 000 tonnia vuodessa. Syötteinä käytetään märkä- ja kuivalantoja, peltobiomassoja, yhdyskuntien jätevesilietteitä, kasvijätettä sekä mahdollisesti elintarviketeollisuuden lietteitä ja flotaatiosakkaa. Flotaatiosakka on veden- tai jätevedenpuhdistuksessa käytettävän flotaatioprosessin eli vaahdotuksen pinnalle kertyvä lietekerros.

Maatalouden syötteiden osuus tulisi olemaan noin 80–90 prosenttia. Jätevesilaitoksen ja elintarviketeollisuuden lietteet sekä flotaatiosakka muodostaisivat 10–12 prosenttia.

Yleisöä mietitytti, saako laitos riittävästi lietettä, lantaa ja syötteitä, kun jotkut tilat Ilmajoella ja Kurikassa ovat tehneet sopimuksen Nurmon biokaasulaitoksen kanssa.

– Sitovia sopimuksia on tässä vaiheessa jo tehty kymmeniä, sanoi kehitysjohtaja Janne Ekholm Gas1:stä.

Gas1 ja Kurikan Energia omistavat Lännen Biokaasu Oy:n.

Käytössä tulee olemaan märkämädätystekniikka. Materiaali johdetaan useisiin biokaasureaktoreihin, joissa mikrobit hajottavat orgaanista ainesta ilman happea 37 asteessa. Aikaa menee kuukaudesta kahteen. Tuloksena on biokaasua ja ravinteikas mädätysjäännös.

Kysymykseen haiseeko, haluttiin vastaus.

– Ei haise. Jos pääsee hajua, karkaa myös metaania ja sitten meillä ei ole mitään myytävää. Laitos saadaan rakennettua hajuttomaksi, kun siihen panostetaan. Ei tule haisemaan tontin ulkopuolella, kuin poikkeustilanteissa, lupasi Janne Ekholm.

Rikkipesureilla, biofilttereillä ja kemiallisella rikinpoistolla joilla kaasusta poistetaan hajua aiheuttavat rikkiyhdisteet. Hajuja estetään myös sillä, että jätemassoja ei ole pihalla ennen eikä jälkeen prosessin. Autoista puretaan syötteet sisällä hallissa ja prosessin läpikäynyt massa lastataan autoihin sisätiloissa. Se kuljetetaan maatiloille niiden lietesäiliöihin takaisin. Tuonti ja vienti tehdään isolla kalustolla. Sunnuntaisin laitokselle ei ajeta normaalisti lainkaan.

Maataloudesta lannan lisäksi biokaasulaitokseen sopivat kakkossadot, oljet, ylivuotiset nurmet ja kesantopeltojen tuotanto. Maatalousjakeita käsittelevät reaktorit tuottavat luomukelpoista lannoitetta. Maatalouden syötteiden linja ja jätevesilietteiden vastaanotto erotetaan toisistaan kahdeksi eri linjaksi.

– Jätevesien osuus on pieni. Sille linjalle voidaan vastaanottaa myös teollisuuden sivuvirtoja. Parhaillaan selvitetään mitä ne voisivat olla ja onko kannattavaa niitä ottaa vastaan, sanoi projektijohtaja Heli Kettunen Lännen Biokaasu Oy:stä.

Jätevesilinjan mädätettä ei saa käyttää suoraan ruokaviljelyyn vaan se käytetään nurmipelloille. Laitos ostaa nurmen takaisin ja nurmi ohjataan maatalouden syötteiden linjalle.

Kertyykö peltoihin raskasmetalleja tai lääkejäämiä?

– Missään tutkimuksessa ei tietääkseni ole näkynyt, että raskasmetallit tai lääkejäämät tai muut olisivat nousseet nurmeen. Lähtökohtaisesti maksimikuormalla tehtävä lannoitus parantaa pellon kuntoa, vaikka se tehdään puhdistamolietettä käsitelleen biokaasulaitoksen rejektillä, vastasi Ekholm.

– Parhaat pellot kuuluvat ruoantuotantoon. Siksi emme käytä ruoantuotantoon soveltuvia raaka-aineita biokaasun tuotantoon, eikä puhdistamolietettä sisältävää mädätettä viedä ruokakasvien viljelyyn käytettäville pelloille. Kaikki huono meille, kaikki hyvä eläimille, hän kiteytti.

Hanke sijoittuu teollisuusalueelle. Lähin pohjavesialue on 600 metrin päässä. Hankevetäjät eivät näe uhkaa pohjavedelle tai kaivoille.

– Vaikea keksiä miten meiltä valuisi mitään pohjavesiin. Betonirakenteiden käyttöikä on 40 vuotta, hulevedet on huomioitu ja rakennetaan maavallit. Oman tontin ulkopuolelle ei pääse mitään, vaikka rekka kaatuisi pihassa, sanoi Ekholm.

Hän muistutti myös huoltovarmuudesta.

– Laitos voi tuottaa lämpöä ja sähköä. Jos maa on pimeänä, Kurikassa on lämpöä ja valoa. Fossiilisesta energiasta pitää päästä eroon. Biokaasu on uusiutuva energiamuoto, joka käyttäytyy kuin öljy, syttyy kipinästä ja sammuu napista.

Ikarista biokaasu siirtyisi Jalasjärvelle, jossa se nesteytettäisiin ajoneuvoihin sopivaksi. Nesteytys tuottaa paljon hukkalämpöä, joka voidaan käyttää Jalasjärven taajaman kaukolämmitysverkossa.

Paikan valintaa ihmeteltiin. Miksi rakennetaan ihmisten ilmoille?

– Ikariin saa kätevästi syötteitä Ilmajoelta, Kurikasta ja Jurvasta. Se palvelee alueen maatalouksia, joilla ei ole mahdollisuuksia investoida omaan biokaasulaitokseen, vastasi Kurikan Energian toimitusjohtaja Petri Viinikainen.

Kilometrin päässä asuva halusi tietää onko joku vastuussa, jos heidän pihaansa silti tulee laitoksesta hajuhaittaa.

– On todennäköisesti. Toiminnanharjoittaja ja investori, josta rahoitus mahdollisesti tulee, ovat vastuullisia. Niillä on rahaa ja halua korjata ongelmia, jos niitä lähtee syntymään. Jos olisi vain konsultti, takuu loppuisi, kun perävalot katoaisivat. Investoijat ovat eri asia, vakuutti Ekholm.

Haittoja valvoo myös viranomainen.

Kokonaisinvestoinnin hinta on 40 miljoonaa euroa. Rahoitusneuvottelut ovat käynnissä. Valtiolta on saatu biokaasuinvestointituki alkuperäistä isommalle laitokselle. Automaattisesti toimivan laitoksen suora työllistävyys on vähäistä, välillisesti se tuo työpaikkoja logistiikkaan. Tavoitteena on, että laitos olisi valmis vuoden 2028 lopussa.

– Jos ei ole vakuuttunut hajuttomuudesta tai on huolissaan muista haitoista, kannattaa jättää mielipide, muistutti Ala-Könni.

Mielipiteitä ja kommentteja voi esittää 23. marraskuuta saakka. Kuulutus ja arviointiohjelma löytyvät verkkosivuilta osoitteesta www.ymparisto.fi/ikarin-biokaasulaitos-kurikka-YVA. Ohjelmaan voi tutustua myös Kurikan kaupunginkirjastossa.