Jurvan kirkkovaltuutetut kokevat jääneensä pimentoon päätöksenteosta

Katja Rantatulkkila

Kirkkovaltuusto sai kokouksen päätteeksi jurvalaisilta kirkkovaltuutetuilta vakavasävyisen kirjelmän, jossa esille nostettiin seurakunnan kiinteistöasiat Jurvassa ja niihin liittyvät päätöksentekoprosessit.

– Saimme kuulla kaupungin valtuustoseminaarin yhteistyökuviosuunnitelmista, että kaupunki on vuokraamassa Kunnannupusta tiloja seurakunnalle. Yhteistyö kaupungin kanssa on suotavaa, jos siitä on hyötyä seurakunnan toiminnalle, mutta seurakunnan päätöksentekijöitä ei moisesta yhteistyöstä ole tiedotettu eikä päätöksiä tehty, kirjelmässä sanotaan.

Lisäksi kirjelmässä kerrottiin, kuinka jurvalaisille luottamushenkilöille on kerrottu Jurvaan suunnitellusta pappilan remontista ja parkkipaikkalaajennuksesta, joka tulisi leikkikentän tilalle.

– Tästäkään päätöksentekijät eivät ole tietoisia. Kirkkoneuvostossa on todettu, että pappilaan tehdään kuntokartoitus, mutta siitä ei ole vielä tuloksia julkaistu eikä käsitelty kokouksissa.

Jurvalaisia närkästyttää myös Jurvan kappeliseurakunnan kappalaisen puheet piispantarkastuksen konsultaation yhteydessä.

– Meille on kerrottu, että kappalainen on sanonut, ettei Jurvalla ole edellytyksiä saada uutta rakennusta. Tällaisesta tavasta toimia voisimme esittää kappalaiselle luottamuspulaa, kirjelmässä sanotaan painokkaasti.

Jurvan seurakuntakoti purettiin vastikään huonokuntoisena ja kiinteistötyöryhmä on loppulausuntonaan esittänyt uuden seurakuntakodin rakentamista.

– Samanlaisen lausunnon on antanut kappelin johtokunta ja kirkkoneuvosto kokouksessaan 25. marraskuuta 2025 hyväksynyt talousjohtajan esityksen. Hanke on sisällytetty taloussuunnitelmaan.

Lisäksi kirjelmä huomioi, että luottamushenkilöitä on moitittu siitä, etteivät he suostu kuuntelemaan henkilökuntaa paremmin eli henkilökunta kokee, ettei se tule kuulluksi.

– Henkilökunnan toiminta merkittävissä asioissa ilman tai vastoin päätöksiä ei ainakaan paranna tilannetta, kirjelmä viittaa tapahtuneisiin tilanteisiin.

Allekirjoittaneet jurvalaiset luottamushenkilöt esittävät, että kirkkoherra ja talousjohtaja valmistelevat seuraavaan kirkkoneuvoston kokoukseen Jurvan kiinteistöjärjestelyistä selvityksen, joka sisältää Granlund Oy:n konsultin seurakuntakodin suunnitteluvaiheen. Se esittää myös, että kirkkoneuvosto nimeää kiinteistötyöryhmän toimimaan uudelleen.

Kirkkoherra Jani Latva-Nikkola kuunteli rauhassa, kun kirkkovaltuuston puheenjohtaja Birgitta Koivula luki kirjelmän kirkkovaltuuston edessä. Kirkkoherra puolustautui tuoreeltaan, ettei asioita olisi viety eteenpäin salassa luottamushenkilöiltä.

– Totean, että on toimittu hankesuunnitelman mukaan, sen esityksen mukaan, mitä työryhmä, johtokunta ja kirkkoneuvosto ovat päättäneet. Rakennuspäätöstä ei ole tehty ja kahdessa kirkkoneuvoston kokouksessa on todettu, että kaikkeen (Koskuen seurakuntakoti ja Jurvan seurakuntakoti) ei ole varaa, Latva-Nikkola totesi.

Koskuen seurakuntakoti todettiin juuri aiemmin samassa kokouksessa purkukuntoiseksi. Koskuen lasten päiväkerhoa on pidetty Kesärannassa, jossa on tosin todettu myös sisäilmaongelmaa. Lisäksi lasten vanhempien mielestä Kesäranta liian kaukana.

Koskuella on neljä päiväkerholaista ja Jalasjärvellä seitsemän, ja Latva-Nikkola kuvaili yhtälöä kestämättömäksi. Vaihtoehtoina voisi olla kerhojen yhdistäminen tai viedä päiväkerho päiväkodin yhteyteen. Ehdotus Jurvan päiväkerhon siirtämisestä Kunnannupun päiväkodin yhteyteen tuli kirkkoherran mukaan kaupungilta.

– Meillä on velvollisuus miettiä asioita siten, että kokonaisuus on hallussa. Emme tee salamyhkäistä myyräntyötä. Aloite yhteistyöstä on tullut kaupungilta ja kahdesta tilasta on käyty neuvotteluita. Ei edes vuokranhintaa ole käsitelty. Mutta tarve on ilmeinen varhaiskasvatuksen toiminnan järjestelyille sekä Jurvassa että Koskuella, Latva-Nikkola vastasi kirjelmän väitteisiin.

Latva-Nikkola sanoi kirkkovaltuuston edessä, että kirjelmän syytös on ylimitoitettu.

– Olemme reagoineet nopeasti tapahtuneeseen tilanteeseen. Henkilökohtainen vetoomukseni on, että näitä asioita ei päätettäisi tila-asia edellä, vaan lasten paras edellä. Kun päätöksentekoon tullaan, aluepolitiikka ei saa vaikuttaa ratkaisuun, vaan lasten paras, Latva-Nikkola painotti.

Kurikassa on tällä hetkellä maksuton kaupungin järjestämä varhaiskasvatus ja Latva-Nikkola miettikin, onko päiväkerhoilla kannatusta tarpeeksi.

– Muistakaa, mistä äsken päätimme strategian kakkoskohdaksi: tilat palvelevat toimintaa eikä päinvastoin.

Jurvan kappalaiseen kohdistuvaa syytöstä Latva-Nikkola ei kommentoinut kirkkovaltuuston edessä. Kappeliseurakunnan kappalainen on Jarkko Siekkinen.

Jurvasta kirkkovaltuustossa istuvat puheenjohtaja Birgitta Koivulan lisäksi Minna Marttila, Miia Penttilä ja Leena Rinta-Kiikka. He kaikki ovat allekirjoittaneet kirjelmän.

Leena-Rinta-Kiikka muistutti kiinteistötyöryhmän tekemästä seurakuntakyselystä, jolla vastikään tiedusteltiin seurakuntalaisten toiveita.

– Se, mitä seurakuntalaiset haluavat, on ensiarvoisen tärkeää. Sen takia me olemme täällä. Yhteistiloista Jurvan päiväkodin kanssa sen verran, että Jurvan päiväkoti on täynnä 2–4-vuotiaissa. Tila olisi vapaa parina kolmena iltana viikossa ja päivisin kello 15 jälkeen. Se soveltuisi iltakäytössä perhekerholle. Avoin päätöksenteko on sitä, että me olemme tietoisia, mitä seurakunnassa tapahtuu. On kumma, kun seurakunnan työntekijätkään eivät tiedä. Olisi avointa ja rehellistä sanoa, että nyt tutkitaan, mutta kunnioittaa myös seurakuntalaisten toiveita. Hyvällä suunnittelulla Jurvaan saadaan kyllä rakennettua uuttakin, jos halutaan, Rinta-Kiikka sanoi.

Kirkkoherra Jani Latva-Nikkola kertoi torstai-iltapäivällä Kurikka-lehdelle keskustelleensa jurvalaisten kirjelmästä niin johtoryhmän kuin aluekappalaisen, Jarkko Siekkisen kanssa.

– Aluekappalainen nauttii täysin kirkkoherran luottamusta ja jatkaa edelleen tehtävässään. Hänen tehtävänsä on moninainen, mutta siihen kuuluu myös puheoikeus, Latva-Nikkola sanoo painokkaasti.

Latva-Nikkola on selkeästi pahoillaan ja pettynytkin tavasta, jolla luottamushenkilöt toivat henkilöä kritisoivan kirjelmän julkiseen päätöksentekotilanteeseen.

– Nostin luottamuspulasta puhumisen vakavana asiana esille johtoryhmässä. Ongelmallista tässä on, että tämän kaltaista arvostelua sisältävä kirjelmä tuotiin henkilöä kuulematta julkiseen tilaisuuteen. Aluekappalaisellakin on lupa omiin mielipiteisiin, ilman että niistä tehdään virallisia. Paikka, jossa aluekappalainen on mielipiteensä sanonut, on ollut ei-julkinen konsultaatiotilaisuus.

Kirkkoherra moittii myös kirjelmän muuta sisältöä, ettei kaikki pidä paikkaansa ja mukana on väärinkäsityksiä.

– Nyt pitää huomioida, että kiinteistöasioiden valmistelu etenee yhdessä sovitulla tavalla. Ja vaikka tulen esittämään varhaiskasvatusta (päiväkerhoa) Kunnannupun tiloihin, se ei muuta sovittuja asioita eikä ole ristiriidassa rakennushankkeiden kanssa. Tila-asia on haastava ja kiinteistöpuoli laajamittainen kokonaisuus, mutta vuokrausasiat eivät ole tulossa siinä esille.

– Kyse ei ole ollut asioiden pimittämisestä, vaan kaikki tulee ajallaan valmisteluun ja sitä kautta päätöksentekoon.

Latva-Nikkola haluaa uskoa, että eteenpäin mennään ja nyt pitää keskittyä luottamuksen palauttamiseen yhdessä.

– Yhteydenpitoa pitää parantaa ja sopia luottamuksellinen paikka ja tila asioille, joista halutaan keskustella. Ettei lähdetä tämän tyyppisiä asioita ensimmäisenä julkisuuteen ohi normaalien virkakanavien. Kyllähän meidän pitää pystyä puhumaan asioista suoraan henkilöille itselleenkin. Ehkä luottamushenkilöt ajattelivat, että tämä oli heille ainoa keino viedä asia perille, Latva-Nikkola miettii.

Kirkkoherra ei näe ulostulontavassa mitään hyvää, vaikka se johtaisikin esimerkiksi keskustelukulttuurin kehittämiseen ja paranemiseen.

– Ikävää, että aluekappalainen joutui tässä kohtaa tulilinjalle. Tämä tapa (tuoda asiat esille) oli omiaan rikkomaan luottamusta, Latva-Nikkola harmittelee.