KOLUMNI:

Syysterveiset Kurikan kaupungin taloudesta

Syksy on taas sillä mallilla, että kunnissa sorvataan hiki hatussa tulevien vuosien talousarviota ja – suunnitelmia. Kurikan talous näyttää siinä mielessä hyvältä, että kaikkien tuntema muhkea osakesalkku periaatteessa tasapainottaa tasetta ja velkamäärää. ”Periaatteessa” siksi, että osakesalkun arvostus taseessa on noin 26 miljoonaa euroa, kun koko salkun markkina-arvo oli esimerkiksi tilinpäätöshetkellä vuonna 2025 yli 200 miljoonaa euroa. Tämä johtuu siitä, että osakkeet on arvostettava taseessa hankinta-arvoonsa.

Tuloslaskelman puolella tunnelma on viileämpi, sillä kuluvan vuoden tulosennuste näyttää tällä hetkellä painuvan pakkaselle useamman miljoonan osinkotuloista huolimatta. Ennuste tulee vielä muuttumaan loppuvuodesta.

Suurin osa kaupungin osinkotuloista on tänä vuonna saatu kesäkuun loppuun mennessä eli yhteensä noin 5,8 miljoonaa euroa. Esimerkiksi vuonna 2025 kaikkiaan rahoitustuottoja kertyi reilu 10 miljoonaa euroa. 4,2 miljoonan euron heitto osinkotuloissa vuosien välillä on huomattava ero kaupungin talouden kannalta.

Jos valtionosuusuudistus olisi mennyt läpi sellaisena kuin sitä vuonna 2025 yritettiin viedä, Kurikka olisi ollut voittajien puolella ja olisimme netonneet lähes 1,7 miljoonaa euroa valtionosuuksia lisää.

Tällä hetkellä kuitenkin olemme häviäjien joukossa ja menetämme myös jo historiaan jääneen sote-uudistuksen vuoksi edelleenkin valtionosuuksia. Haasteensa tuloslaskelmaan ja sen ennustettavuuteen aiheuttaa siis osinkotuottojen heilahtelun lisäksi myös valtionosuuksien väheneminen, jolle ei loppua näy. Lisäksi kaupungissa voi tulla yllättäviä menoja, jotka keikauttavatkin tuloslaskelman miinukselle.

Valtionosuuksia jaetaan erityisesti oppilasmäärän perusteella, joka valitettavasti näyttää myös Kurikassa laskevan monien muiden kuntien tapaan. Yhden oppilaan vähenemisen hinta perusopetuksesta on Kurikan valtionosuuspohjassa laskennallisesti noin 10.000 euroa. Jos taas vähenee yksi lapsi varhaiskasvatuksesta, on sen hinta laskennallisesti 9000 euroa.

Tämän hetken ennusteen mukaan meiltä vähenee tästä vuodesta ensi vuoteen 60 oppilasta perusopetuksesta, joka siis euroissa on 600.000 e valtionosuuspohjaa heikentävä, ja kunnan omarahoitusosuuden jälkeenkin valtionosuuksien heikennys on Kuntaliiton valtionosuuslaskurin mukaan noin 420.000 euroa. Valtionosuusjärjestelmä on rakennettu niin, että päivähoito- ja peruskouluikäiset tuovat suurimman osan valtionosuusrahoituksesta.

Kokonaisuutena Kurikalla menee mielestäni hyvin moneen muuhun kuntaan verrattuna. Kestävään ja pitkäjänteiseen taloudenpitoon pyritään niin päätöksillä kuin teoilla. Taseen aiempien tilikausien kertyneet ylijäämät tulisi säilyttää edelleenkin Kurikan talouden puskurina, joka tarkoittaa sitä, että tuloslaskelma tulee saada positiivisen puolelle.

Laura Ala-Renko

talousjohtja,

Kurikan kaupunki