Jätelain erilliskeräysvaatimukset on nyt toteutettu käytännössä

Lakeuden Etapin toimialueen kaikilla asukkailla on nykyään mahdollisuus biojätteen erilliskeräykseen kotikiinteistöllä, jos ei itse kompostoi. Etappi on laajentanut erilliskeräystä jätelainsäädännön vaatimusten mukaisesti.

Biojätteen erilliskeräystä ei laajennettu pelkästään lain minimitasolle isoihin taajamiin, vaan mahdollisuus biojätteen lajitteluun tarjotaan nyt kaikille asukkaille asuinpaikan sijainnista riippumatta. Käytännön toteutus on nimetty Etapissa Spot-palveluiksi.

– Tavoitteenamme oli palvelun tasapuolisuus kaikille asukkaille ja riittävä erilliskeräysasteen nousu kohtuullisilla kustannuksilla, selvittää jätehuoltojärjestelmän muutosprojektia johtanut kehitys- ja ympäristöjohtaja Mirva Hautala.

Suhteellisen harvaan asutulla seudulla kierrätysasteen nostamiseksi ei Hautalan mukaan olisi riittänyt erilliskeräys pelkästään isoissa 10 000 asukkaan taajamissa, joita Etapin toimialueella Suomen ympäristökeskuksen taajamarajauksen mukaan on vain kolme. Lisäksi haluttiin tarjota biojätteen keräyspalvelu kaikille asukkaille, koska sitä on asiakaskyselyissä toivottu juuri omakotitalouksiin.

Biojätteen erilliskeräys on nyt ollut käynnissä koko toimialueella kaikilla kompostoimattomilla kiinteistöillä huhtikuusta 2026 lähtien, kun biojätteen ja poltettavan jätteen Spot Plus -kaksilokerokeräys laajennettiin viimeisillekin alueille. Aikaisemmin biojätettä kerättiin vain vähintään viiden huoneiston taloyhtiöistä.

Kaksilokerokeräys mahdollisti biojätteen erilliskeräyksen toteuttamisen myös omakoti- ja paritaloissa sekä pienissä taloyhtiöissä, niin että kuljetuspäästöt eivät nouse ja kustannukset pysyvät kohtuullisina.

Kaksilokeroisella jäteastialla kerätään biojäte ja poltettava jäte samaan astiaan omiin lokeroihinsa.

Käytäntö perustuu siihen, että lokeroastioita tyhjentävissä jäteautoissa on myös omat tilansa eri jätelajeille. Näin pystytään edistämään kierrätystä vähemmillä päästöillä, kun jätteet voidaan tyhjentää yhdellä autolla samalla kertaa ilman että ne sekoittuvat keskenään.

Erilliskeräyksen lisääminen näkyy jo tuloksissakin. Biojätteen keräysmäärät ovat Hautalan mukaan selkeästi kasvaneet siitä, kun oltiin lähtökuopissa kaksilokerokeräyksen osalta.

– Asukasmäärään suhteutettu biojätekertymä on kasvanut kaksinkertaiseksi jo syksyyn 2026 mennessä. Ennen erilliskeräyksen laajentamista pientaloihin kertymä oli noin 19 kiloa vuodessa per asukas ja nyt ollaan tasolla 37,5 kiloa per asukas, Hautala kertoo.

Pienkiinteistöiltä on kerätty biojätettä kaksilokeroastioilla erilliskeräyksen laajentamisesta 2024 lähtien syyskuun 2026 loppuun mennessä yhteensä 5100 tonnia eli 5,1 miljoonaa kiloa. Samana tarkasteluajanjaksona Etappi on kerännyt biojätettä toimialueensa kaikilta kiinteistöiltä yhteensä noin

12 000 tonnia. Tässä on mukana kaksilokerokeräyksen lisäksi myös isommista taloyhtiöistä ja kuntien kiinteistöistä erillisastioilla kerätty biojäte.

Taloyhtiöissä on lisätty myös pakkausjätteiden eli kartonki-, lasi-, metalli- ja muovipakkausten keräystä. Palvelu on mahdollista saada taajamissa myös pientaloihin niin halutessaan maksullisena lisäpalveluna. Nelilokerokeräyksessä kaikille pakkausjätteille on oma lokeronsa astiassa, ja astia myös tyhjennetään samalla kertaa monilokeroiseen jäteautoon.

Pakkausjätteiden määrä lähti nousuun kiinteistökeräyksen lisäämisen myötä vuodesta 2023. Lisäämällä erilliskeräystä taloyhtiöissä saatiin asukasmääriin suhteutettu pakkausjätekertymä kaksinkertaistettua syksyyn 2026 mennessä. Ennen keräyksen laajennusta asukasmäärään suhteutettu pakkausjätekertymä oli vuodessa noin 4,2 kiloa per asukas. Tällä hetkellä kertymä on noin 9 kiloa per asukas.

Ennen keräyksen laajentamista kertymä oli noin 570 tonnia vuodessa, eli 570 000 kiloa. Tällä hetkellä vastaava luku on noin 1 200 tonnia vuodessa, eli 1 200 000 kiloa. Tämä kertymä on pääosin taloyhtiöistä ja kuntakohteista, sillä pienkiinteistöt vievät pakkausjätteet enimmäkseen Rinki-ekopisteille.

Toimet juontavat jätelakiuudistuksesta. Jätelainsäädännön muutoksen tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä valmisteltaisiin uudelleenkäyttöön tai kierrätettäisiin 55 painoprosenttia vuonna 2025, 60 painoprosenttia vuonna 2030 ja 65 painoprosenttia vuonna 2035. Taustalla on EU:n asettamat tavoitteet. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kierrätyskelpoisten jätteiden tehokasta lajittelua ja erilliskeräystä sekä jatkokäsittelyä uusiomateriaaleiksi. Vuoden 2025 osalta tuloksia saadaan vasta joulukuussa.

Jätelakimuutos astui voimaan vuonna 2021, mikä huomioitiin myös alueellisissa Lakeuden jätelautakunnan toimialueen jätehuoltomääräyksissä. Muutosten mukaisesti biojätteiden erilliskeräystä oli lisättävä kierrätyksen edistämiseksi.

Jurvan alueella biojätteen ja pakkausjätteiden erilliskeräykset toteutetaan kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Biojätteen keräys ei kuitenkaan laajene Jurvaan 1–4:n huoneiston kiinteistöille, kuten muulla toimialueella.

Tämä johtuu siitä, että kaksilokeroastioiden käyttö ei ole mahdollista kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän vuoksi, vaan Jurvassa poltettava jäte kerätään erillisastioihin.