A-
A+
Eniten kantojansa esille tuoneet saivat siunauksen seurakuntalaisilta jatkaa samaan malliin.
Kurikan seurakunnan kirkkovaltuusto aloittaa vuodenvaihteessa uudistunein ilmein. Nykyisestä kirkkovaltuutetuista 16 uusi mandaatin ja saa seurakseen 11 uutta kasvoa seuraavalle nelivuotiskaudelle 2027–20230. Helposti voisi päätellä, että vaihtuvuus olisi seurausta siitä, että äänestäjät halusivat muutosta päätöksentekoon. Tosiasiassa istuvista valtuutetuista yhdeksän luopui vapaaehtoisesti eli ei lähtenyt enää näihin vaaleihin. Kaksi istuvista ehdokkaista ei uusinut mandaattiaan ja päätyi varasijalle.
Kantakurikkalaisista ja jurvalaisista koostunut Yhtenäisen seurakunnan puolesta -lista keräsi eniten ääniä, mutta kovimman jytkyn tekivät kuitenkin listan jurvalaiset. Jurvasta tulee kirkkovaltuuston kokouksiin jatkossa yhteensä viisi edustajaa, kanta-Kurikasta ja Jalasjärveltä molemmista 11.
YSP:n Mikko Huhtala on vertausluvun (1 687) perusteella vaalien ykkönen. Ensikertalaisen äänimäärä oli 191. Huhtala pyyhkäisi monen kokeneen kirkkopoliitikon ohi ja lunasti paikkansa seurakunnan päätöksenteossa. Nähtäväksi jää, millainen pesti hänelle menestyksestä lankeaa.
Vaalien ääniharava oli Kappeliseurakuntalaisten Samuli Niiles Jalasjärveltä 259 äänellä, vertausluvulla 1 381.
Kolmanneksi eniten ääniä keräsi pitkäaikainen kirkkovaltuutettu ja aiempi valtuuston puheenjohtaja Tapio Harmanen, jonka vertausluku oli 843.
Naisten kiriminen seurakunnan päätöksenteossa on ollut viime vuosina merkittävää ja nyt edustus kasvoi lähes fifty-fifty. Jurvalaisista ehdokkaista eniten ääniä sai Miia Penttilä. Vertausluvuissa hän oli naisista toiseksi korkeimmalla sijalla, häntä ennen oli jalasjärveläinen Anne Kannonlahti.
Kurikan seurakunnan päätöksentekoa on viime vuodet värittänyt jonkinasteinen riitely ja eipäs juupas -leikki, kun ratkaistavana on ollut kiinteistöihin liittyviä ongelmia. Myös erilaiset median tekemät uutisnostot ovat nostaneet pintaan närää ja kritiikkiäkin.
Seurakuntavaalien äänestysprosentti laski viime vaaleista noin yhden prosenttiyksikön verran. Valtakunnallisesti kurikkalaisten äänestysaktiivisuus oli kuitenkin kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi. Näillä lakeuksilla on perinteisesti oltu ahkerampia äänestäjiä, kun vertaa esimerkiksi etelä isoihin kaupunkeihin. Mutta näkyikö meillä vaikeiden asioiden käsittely ja eripuran ilmeneminen äänestyskäyttäytymisessä? Epä juuri.
Uudistusta tapahtui jo pelkästään siitäkin syystä, että luopujia oli niin paljon. Päinvastoin voisi tulkita, että tähänkin asti näkyvästi kantojansa esille tuoneet saivat siunauksen seurakuntalaisista jatkaa samaan malliin. Muuttuuko mikään, riippuu paljolti 11 uudesta valtuutetusta. – KR
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Eniten kantojansa esille tuoneet saivat siunauksen seurakuntalaisilta jatkaa samaan malliin.
Kurikan seurakunnan kirkkovaltuusto aloittaa vuodenvaihteessa uudistunein ilmein. Nykyisestä kirkkovaltuutetuista 16 uusi mandaatin ja saa seurakseen 11 uutta kasvoa seuraavalle nelivuotiskaudelle 2027–20230. Helposti voisi päätellä, että vaihtuvuus olisi seurausta siitä, että äänestäjät halusivat muutosta päätöksentekoon. Tosiasiassa istuvista valtuutetuista yhdeksän luopui vapaaehtoisesti eli ei lähtenyt enää näihin vaaleihin. Kaksi istuvista ehdokkaista ei uusinut mandaattiaan ja päätyi varasijalle.
Kantakurikkalaisista ja jurvalaisista koostunut Yhtenäisen seurakunnan puolesta -lista keräsi eniten ääniä, mutta kovimman jytkyn tekivät kuitenkin listan jurvalaiset. Jurvasta tulee kirkkovaltuuston kokouksiin jatkossa yhteensä viisi edustajaa, kanta-Kurikasta ja Jalasjärveltä molemmista 11.
YSP:n Mikko Huhtala on vertausluvun (1 687) perusteella vaalien ykkönen. Ensikertalaisen äänimäärä oli 191. Huhtala pyyhkäisi monen kokeneen kirkkopoliitikon ohi ja lunasti paikkansa seurakunnan päätöksenteossa. Nähtäväksi jää, millainen pesti hänelle menestyksestä lankeaa.
Vaalien ääniharava oli Kappeliseurakuntalaisten Samuli Niiles Jalasjärveltä 259 äänellä, vertausluvulla 1 381.
Kolmanneksi eniten ääniä keräsi pitkäaikainen kirkkovaltuutettu ja aiempi valtuuston puheenjohtaja Tapio Harmanen, jonka vertausluku oli 843.
Naisten kiriminen seurakunnan päätöksenteossa on ollut viime vuosina merkittävää ja nyt edustus kasvoi lähes fifty-fifty. Jurvalaisista ehdokkaista eniten ääniä sai Miia Penttilä. Vertausluvuissa hän oli naisista toiseksi korkeimmalla sijalla, häntä ennen oli jalasjärveläinen Anne Kannonlahti.
Kurikan seurakunnan päätöksentekoa on viime vuodet värittänyt jonkinasteinen riitely ja eipäs juupas -leikki, kun ratkaistavana on ollut kiinteistöihin liittyviä ongelmia. Myös erilaiset median tekemät uutisnostot ovat nostaneet pintaan närää ja kritiikkiäkin.
Seurakuntavaalien äänestysprosentti laski viime vaaleista noin yhden prosenttiyksikön verran. Valtakunnallisesti kurikkalaisten äänestysaktiivisuus oli kuitenkin kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi. Näillä lakeuksilla on perinteisesti oltu ahkerampia äänestäjiä, kun vertaa esimerkiksi etelä isoihin kaupunkeihin. Mutta näkyikö meillä vaikeiden asioiden käsittely ja eripuran ilmeneminen äänestyskäyttäytymisessä? Epä juuri.
Uudistusta tapahtui jo pelkästään siitäkin syystä, että luopujia oli niin paljon. Päinvastoin voisi tulkita, että tähänkin asti näkyvästi kantojansa esille tuoneet saivat siunauksen seurakuntalaisista jatkaa samaan malliin. Muuttuuko mikään, riippuu paljolti 11 uudesta valtuutetusta. – KR
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Eniten kantojansa esille tuoneet saivat siunauksen seurakuntalaisilta jatkaa samaan malliin.
Kurikan seurakunnan kirkkovaltuusto aloittaa vuodenvaihteessa uudistunein ilmein. Nykyisestä kirkkovaltuutetuista 16 uusi mandaatin ja saa seurakseen 11 uutta kasvoa seuraavalle nelivuotiskaudelle 2027–20230. Helposti voisi päätellä, että vaihtuvuus olisi seurausta siitä, että äänestäjät halusivat muutosta päätöksentekoon. Tosiasiassa istuvista valtuutetuista yhdeksän luopui vapaaehtoisesti eli ei lähtenyt enää näihin vaaleihin. Kaksi istuvista ehdokkaista ei uusinut mandaattiaan ja päätyi varasijalle.
Kantakurikkalaisista ja jurvalaisista koostunut Yhtenäisen seurakunnan puolesta -lista keräsi eniten ääniä, mutta kovimman jytkyn tekivät kuitenkin listan jurvalaiset. Jurvasta tulee kirkkovaltuuston kokouksiin jatkossa yhteensä viisi edustajaa, kanta-Kurikasta ja Jalasjärveltä molemmista 11.
YSP:n Mikko Huhtala on vertausluvun (1 687) perusteella vaalien ykkönen. Ensikertalaisen äänimäärä oli 191. Huhtala pyyhkäisi monen kokeneen kirkkopoliitikon ohi ja lunasti paikkansa seurakunnan päätöksenteossa. Nähtäväksi jää, millainen pesti hänelle menestyksestä lankeaa.
Vaalien ääniharava oli Kappeliseurakuntalaisten Samuli Niiles Jalasjärveltä 259 äänellä, vertausluvulla 1 381.
Kolmanneksi eniten ääniä keräsi pitkäaikainen kirkkovaltuutettu ja aiempi valtuuston puheenjohtaja Tapio Harmanen, jonka vertausluku oli 843.
Naisten kiriminen seurakunnan päätöksenteossa on ollut viime vuosina merkittävää ja nyt edustus kasvoi lähes fifty-fifty. Jurvalaisista ehdokkaista eniten ääniä sai Miia Penttilä. Vertausluvuissa hän oli naisista toiseksi korkeimmalla sijalla, häntä ennen oli jalasjärveläinen Anne Kannonlahti.
Kurikan seurakunnan päätöksentekoa on viime vuodet värittänyt jonkinasteinen riitely ja eipäs juupas -leikki, kun ratkaistavana on ollut kiinteistöihin liittyviä ongelmia. Myös erilaiset median tekemät uutisnostot ovat nostaneet pintaan närää ja kritiikkiäkin.
Seurakuntavaalien äänestysprosentti laski viime vaaleista noin yhden prosenttiyksikön verran. Valtakunnallisesti kurikkalaisten äänestysaktiivisuus oli kuitenkin kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi. Näillä lakeuksilla on perinteisesti oltu ahkerampia äänestäjiä, kun vertaa esimerkiksi etelä isoihin kaupunkeihin. Mutta näkyikö meillä vaikeiden asioiden käsittely ja eripuran ilmeneminen äänestyskäyttäytymisessä? Epä juuri.
Uudistusta tapahtui jo pelkästään siitäkin syystä, että luopujia oli niin paljon. Päinvastoin voisi tulkita, että tähänkin asti näkyvästi kantojansa esille tuoneet saivat siunauksen seurakuntalaisista jatkaa samaan malliin. Muuttuuko mikään, riippuu paljolti 11 uudesta valtuutetusta. – KR
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide