A-
A+
Satu Kohtanen
Kurikan kansalaisopisto on Kuvataidekoulu Tekevän kautta mahdollistanut aikuisopiskelijoille opiskella taiteen perusopetuksen opintoja kuvataiteen parissa. Opintojen laajuus on viisisataa tuntia, joka ajallisesti vastaa neljää vuotta. Ensimmäistä kertaa Kurikan Kansalaisopistosta valmistui taiteen perusopetuksesta aikuisopiskelijoita. Marraskuun alkupuolella kurikkalainen Eeva Orhanen ja ilmajokinen Marja Fossi esittelivät omat lopputyönsä yleisölle Kurikkalassa.
Oma roska omaksi hyödyksi- Kuivapastellien tekeminen pastellien muruista ja pastellialustojen käyttäminen uudelleen -lopputyössä Fossi kuvasi hyvin seikkaperäisesti oman lopputyön toteutumisen eri vaiheita.
– Olen kerännyt pastelleja kolmenkymmenen vuoden aikajaksolta ja laadukkaat pehmeät pastellit ovat kalliita ja niiden rikkoutuminen harmittaa. Niillä maalatessa työstä ripisee pigmenttitomua ja pohdinkin voiko myös sitä hyödyntää. Laadukkaat maalausalustat ovat kalliita ja pelko työn epäonnistumisesta voi johtaa epäonnistumiseen. Näistä lähtökohdista halusin selvittää miten materiaaleja voidaan kierrättää mahdollisimman vähin lisäkustannuksin, Fossi avasi suuntautumistaan lopputyön aiheeseen.
Fossi valmisti omin käsin kevätkaudella 2025 Ilmajoen kansalaisopistossa 24 erilaista uusiopastellia sisältäen tummennokset ja vaalennokset jokaisesta pääsävystä. Saman vuoden kesällä hän kokeili myös punamultaisten uusiopastellien valmistusta.
– Olen tyytyväinen värivalikoimaani. Mielestäni uusiopastelleissa olleet hiput olivat luontomaisemissa ihan hyviä. Uusiopastellejen ulkonäkö ei ollut kaunis, mutta ne toimivat, joten siltä osin kokeilu onnistui. Ei ole mahdotonta ettenkö toteuttaisi uudelleen kokeilua. Samalla olen oppinut sietämään tuloksen ennalta arvaamattomuutta, Fossi toteaa tyytyväisenä.
Fossin lopputyön toinen osa käsitti pastellialustojen kierrätystä, jolloin eri alustatyyppien pinnalta maalausta poistetaan joko mekaanisesti, vesipesulla tai tärpätin avulla. Fossin mukaan parhaaksi osoittautui kirkas gesso ja yhdeksi kokeilu maalausalustaksi löytyi oivalluksen kautta vaatteiden mukana tullut tukikartonki.
– Tukikartonkia käytettäessä lopputuloksessa näkyi siveltimen jäljet. Voisi todeta tapahtuneen Happy accident, jolloin alustan luonne sai tekemään vauhdikkaita töitä. Kaikkiaan ajattelen, että nyt kykenen maalaamaan rennommin, sillä jos en ole tyytyväinen työhön niin työalustan voi aina käyttää uudelleen. Ja kun työskentely on rentoa on lopputulos aina parempi, Fossi toteaa esityksensä päätteeksi.
Eeva Orhasen lopputyön aiheena oli Näkemisestä katsomiseen ja oman kädenjäljen etsimiseen. Esityksen alussa hän kertoi kuvataiteensa ensi metreistä kymmenen vuoden takaa. Alkuvaiheessa uudelleen katsomisen opettelu oli hidasta. Omien töiden suhteen Orhanen näki lähinnä virheitä, mutta kuluneen syksyn aikana alkoi syntyä ymmärrys siitä, että vaikka omiin tavoitteisiin ei olisi yltänyt, niin neljän vuoden aikana kehitystä on kuitenkin tapahtunut.
– Osaan nyt nähdä virheet askelmerkkeinä oppimisen tiellä, Orhanen toteaa. Opiskelujen myötä olen alkanut oivaltaa mikä ero on näkemisellä ja katsomisella. Nyt löydän katseeni kohteesta enemmän ja ympäristöni on tullut vivahteikkaammaksi. Tietoisen katsomisen opettelu on rikastuttanut elämää. Nautin mukavien asioiden katselemisesta, Orhanen jatkaa.
Orhaselle on syntynyt tarve selvittää häntä miellyttävien maalausten taustaa. Hänen mukaansa taiteilijalla on aina syy teoksen lopulliseen syntyyn. Lopputyön aihepiiriin hänelle valikoitui lapset kuvataiteessa. Orhanen sai koronavuonna puhuttelevan valokuvan lapsesta, jonka myötä syntyi vahva halu piirtää tai maalata tuo kuva.
– Lapsi lukee Samuli Paulaharjun kirjaa Rintakyliä ja larvamaita: Kurikan wanhaa elämää. Tavoitteena oli saada se tunnelma mikä kuvassa on. Kuva suisti minut lapsiaiheeseen ja nyt esillä on Kirjaansa uppoutunut poika -teoksen luonnoksia ja esitöitä. Nuo luonnokset kuvaavat aloittelevan maalarin hidasta ja työlästä päätöksentekoa. Tapanani on työstää samasta aiheesta useita luonnoksia saaden kerta kerralta enemmän kolmiulotteisuutta ja eloisuutta, Orhanen tarkentaa.
Kansalaisopistossa kuvataiteen tuntiopettajana toiminut kuvataiteilija Minna Salonen oli varsin hyvillään opiskelijoiden opinnoista. Hänen mukaansa kaiken ikäisenä on mahdollisuus oppia. Kansalaisopisto tarjoaa mahdollisuuden oppia myös toisilta jotakin uutta ja samalla voi myös jakaa toisille omaa osaamistaan, Salonen muistuttaa.
– Nyt tekniikka on otettu aika hyvin haltuun. Nyt vain sitä oman äänen löytämistä lisää. Sen löytämisessä olette nyt hyvässä alussa, Salonen kannusti valmistuneita oppilaitaan.
Fossin ja Orhasen töitä on esillä Kurikkalassa aukioloaikojen mukaisesti tämän vuoden loppuun asti.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Satu Kohtanen
Kurikan kansalaisopisto on Kuvataidekoulu Tekevän kautta mahdollistanut aikuisopiskelijoille opiskella taiteen perusopetuksen opintoja kuvataiteen parissa. Opintojen laajuus on viisisataa tuntia, joka ajallisesti vastaa neljää vuotta. Ensimmäistä kertaa Kurikan Kansalaisopistosta valmistui taiteen perusopetuksesta aikuisopiskelijoita. Marraskuun alkupuolella kurikkalainen Eeva Orhanen ja ilmajokinen Marja Fossi esittelivät omat lopputyönsä yleisölle Kurikkalassa.
Oma roska omaksi hyödyksi- Kuivapastellien tekeminen pastellien muruista ja pastellialustojen käyttäminen uudelleen -lopputyössä Fossi kuvasi hyvin seikkaperäisesti oman lopputyön toteutumisen eri vaiheita.
– Olen kerännyt pastelleja kolmenkymmenen vuoden aikajaksolta ja laadukkaat pehmeät pastellit ovat kalliita ja niiden rikkoutuminen harmittaa. Niillä maalatessa työstä ripisee pigmenttitomua ja pohdinkin voiko myös sitä hyödyntää. Laadukkaat maalausalustat ovat kalliita ja pelko työn epäonnistumisesta voi johtaa epäonnistumiseen. Näistä lähtökohdista halusin selvittää miten materiaaleja voidaan kierrättää mahdollisimman vähin lisäkustannuksin, Fossi avasi suuntautumistaan lopputyön aiheeseen.
Fossi valmisti omin käsin kevätkaudella 2025 Ilmajoen kansalaisopistossa 24 erilaista uusiopastellia sisältäen tummennokset ja vaalennokset jokaisesta pääsävystä. Saman vuoden kesällä hän kokeili myös punamultaisten uusiopastellien valmistusta.
– Olen tyytyväinen värivalikoimaani. Mielestäni uusiopastelleissa olleet hiput olivat luontomaisemissa ihan hyviä. Uusiopastellejen ulkonäkö ei ollut kaunis, mutta ne toimivat, joten siltä osin kokeilu onnistui. Ei ole mahdotonta ettenkö toteuttaisi uudelleen kokeilua. Samalla olen oppinut sietämään tuloksen ennalta arvaamattomuutta, Fossi toteaa tyytyväisenä.
Fossin lopputyön toinen osa käsitti pastellialustojen kierrätystä, jolloin eri alustatyyppien pinnalta maalausta poistetaan joko mekaanisesti, vesipesulla tai tärpätin avulla. Fossin mukaan parhaaksi osoittautui kirkas gesso ja yhdeksi kokeilu maalausalustaksi löytyi oivalluksen kautta vaatteiden mukana tullut tukikartonki.
– Tukikartonkia käytettäessä lopputuloksessa näkyi siveltimen jäljet. Voisi todeta tapahtuneen Happy accident, jolloin alustan luonne sai tekemään vauhdikkaita töitä. Kaikkiaan ajattelen, että nyt kykenen maalaamaan rennommin, sillä jos en ole tyytyväinen työhön niin työalustan voi aina käyttää uudelleen. Ja kun työskentely on rentoa on lopputulos aina parempi, Fossi toteaa esityksensä päätteeksi.
Eeva Orhasen lopputyön aiheena oli Näkemisestä katsomiseen ja oman kädenjäljen etsimiseen. Esityksen alussa hän kertoi kuvataiteensa ensi metreistä kymmenen vuoden takaa. Alkuvaiheessa uudelleen katsomisen opettelu oli hidasta. Omien töiden suhteen Orhanen näki lähinnä virheitä, mutta kuluneen syksyn aikana alkoi syntyä ymmärrys siitä, että vaikka omiin tavoitteisiin ei olisi yltänyt, niin neljän vuoden aikana kehitystä on kuitenkin tapahtunut.
– Osaan nyt nähdä virheet askelmerkkeinä oppimisen tiellä, Orhanen toteaa. Opiskelujen myötä olen alkanut oivaltaa mikä ero on näkemisellä ja katsomisella. Nyt löydän katseeni kohteesta enemmän ja ympäristöni on tullut vivahteikkaammaksi. Tietoisen katsomisen opettelu on rikastuttanut elämää. Nautin mukavien asioiden katselemisesta, Orhanen jatkaa.
Orhaselle on syntynyt tarve selvittää häntä miellyttävien maalausten taustaa. Hänen mukaansa taiteilijalla on aina syy teoksen lopulliseen syntyyn. Lopputyön aihepiiriin hänelle valikoitui lapset kuvataiteessa. Orhanen sai koronavuonna puhuttelevan valokuvan lapsesta, jonka myötä syntyi vahva halu piirtää tai maalata tuo kuva.
– Lapsi lukee Samuli Paulaharjun kirjaa Rintakyliä ja larvamaita: Kurikan wanhaa elämää. Tavoitteena oli saada se tunnelma mikä kuvassa on. Kuva suisti minut lapsiaiheeseen ja nyt esillä on Kirjaansa uppoutunut poika -teoksen luonnoksia ja esitöitä. Nuo luonnokset kuvaavat aloittelevan maalarin hidasta ja työlästä päätöksentekoa. Tapanani on työstää samasta aiheesta useita luonnoksia saaden kerta kerralta enemmän kolmiulotteisuutta ja eloisuutta, Orhanen tarkentaa.
Kansalaisopistossa kuvataiteen tuntiopettajana toiminut kuvataiteilija Minna Salonen oli varsin hyvillään opiskelijoiden opinnoista. Hänen mukaansa kaiken ikäisenä on mahdollisuus oppia. Kansalaisopisto tarjoaa mahdollisuuden oppia myös toisilta jotakin uutta ja samalla voi myös jakaa toisille omaa osaamistaan, Salonen muistuttaa.
– Nyt tekniikka on otettu aika hyvin haltuun. Nyt vain sitä oman äänen löytämistä lisää. Sen löytämisessä olette nyt hyvässä alussa, Salonen kannusti valmistuneita oppilaitaan.
Fossin ja Orhasen töitä on esillä Kurikkalassa aukioloaikojen mukaisesti tämän vuoden loppuun asti.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Satu Kohtanen
Kurikan kansalaisopisto on Kuvataidekoulu Tekevän kautta mahdollistanut aikuisopiskelijoille opiskella taiteen perusopetuksen opintoja kuvataiteen parissa. Opintojen laajuus on viisisataa tuntia, joka ajallisesti vastaa neljää vuotta. Ensimmäistä kertaa Kurikan Kansalaisopistosta valmistui taiteen perusopetuksesta aikuisopiskelijoita. Marraskuun alkupuolella kurikkalainen Eeva Orhanen ja ilmajokinen Marja Fossi esittelivät omat lopputyönsä yleisölle Kurikkalassa.
Oma roska omaksi hyödyksi- Kuivapastellien tekeminen pastellien muruista ja pastellialustojen käyttäminen uudelleen -lopputyössä Fossi kuvasi hyvin seikkaperäisesti oman lopputyön toteutumisen eri vaiheita.
– Olen kerännyt pastelleja kolmenkymmenen vuoden aikajaksolta ja laadukkaat pehmeät pastellit ovat kalliita ja niiden rikkoutuminen harmittaa. Niillä maalatessa työstä ripisee pigmenttitomua ja pohdinkin voiko myös sitä hyödyntää. Laadukkaat maalausalustat ovat kalliita ja pelko työn epäonnistumisesta voi johtaa epäonnistumiseen. Näistä lähtökohdista halusin selvittää miten materiaaleja voidaan kierrättää mahdollisimman vähin lisäkustannuksin, Fossi avasi suuntautumistaan lopputyön aiheeseen.
Fossi valmisti omin käsin kevätkaudella 2025 Ilmajoen kansalaisopistossa 24 erilaista uusiopastellia sisältäen tummennokset ja vaalennokset jokaisesta pääsävystä. Saman vuoden kesällä hän kokeili myös punamultaisten uusiopastellien valmistusta.
– Olen tyytyväinen värivalikoimaani. Mielestäni uusiopastelleissa olleet hiput olivat luontomaisemissa ihan hyviä. Uusiopastellejen ulkonäkö ei ollut kaunis, mutta ne toimivat, joten siltä osin kokeilu onnistui. Ei ole mahdotonta ettenkö toteuttaisi uudelleen kokeilua. Samalla olen oppinut sietämään tuloksen ennalta arvaamattomuutta, Fossi toteaa tyytyväisenä.
Fossin lopputyön toinen osa käsitti pastellialustojen kierrätystä, jolloin eri alustatyyppien pinnalta maalausta poistetaan joko mekaanisesti, vesipesulla tai tärpätin avulla. Fossin mukaan parhaaksi osoittautui kirkas gesso ja yhdeksi kokeilu maalausalustaksi löytyi oivalluksen kautta vaatteiden mukana tullut tukikartonki.
– Tukikartonkia käytettäessä lopputuloksessa näkyi siveltimen jäljet. Voisi todeta tapahtuneen Happy accident, jolloin alustan luonne sai tekemään vauhdikkaita töitä. Kaikkiaan ajattelen, että nyt kykenen maalaamaan rennommin, sillä jos en ole tyytyväinen työhön niin työalustan voi aina käyttää uudelleen. Ja kun työskentely on rentoa on lopputulos aina parempi, Fossi toteaa esityksensä päätteeksi.
Eeva Orhasen lopputyön aiheena oli Näkemisestä katsomiseen ja oman kädenjäljen etsimiseen. Esityksen alussa hän kertoi kuvataiteensa ensi metreistä kymmenen vuoden takaa. Alkuvaiheessa uudelleen katsomisen opettelu oli hidasta. Omien töiden suhteen Orhanen näki lähinnä virheitä, mutta kuluneen syksyn aikana alkoi syntyä ymmärrys siitä, että vaikka omiin tavoitteisiin ei olisi yltänyt, niin neljän vuoden aikana kehitystä on kuitenkin tapahtunut.
– Osaan nyt nähdä virheet askelmerkkeinä oppimisen tiellä, Orhanen toteaa. Opiskelujen myötä olen alkanut oivaltaa mikä ero on näkemisellä ja katsomisella. Nyt löydän katseeni kohteesta enemmän ja ympäristöni on tullut vivahteikkaammaksi. Tietoisen katsomisen opettelu on rikastuttanut elämää. Nautin mukavien asioiden katselemisesta, Orhanen jatkaa.
Orhaselle on syntynyt tarve selvittää häntä miellyttävien maalausten taustaa. Hänen mukaansa taiteilijalla on aina syy teoksen lopulliseen syntyyn. Lopputyön aihepiiriin hänelle valikoitui lapset kuvataiteessa. Orhanen sai koronavuonna puhuttelevan valokuvan lapsesta, jonka myötä syntyi vahva halu piirtää tai maalata tuo kuva.
– Lapsi lukee Samuli Paulaharjun kirjaa Rintakyliä ja larvamaita: Kurikan wanhaa elämää. Tavoitteena oli saada se tunnelma mikä kuvassa on. Kuva suisti minut lapsiaiheeseen ja nyt esillä on Kirjaansa uppoutunut poika -teoksen luonnoksia ja esitöitä. Nuo luonnokset kuvaavat aloittelevan maalarin hidasta ja työlästä päätöksentekoa. Tapanani on työstää samasta aiheesta useita luonnoksia saaden kerta kerralta enemmän kolmiulotteisuutta ja eloisuutta, Orhanen tarkentaa.
Kansalaisopistossa kuvataiteen tuntiopettajana toiminut kuvataiteilija Minna Salonen oli varsin hyvillään opiskelijoiden opinnoista. Hänen mukaansa kaiken ikäisenä on mahdollisuus oppia. Kansalaisopisto tarjoaa mahdollisuuden oppia myös toisilta jotakin uutta ja samalla voi myös jakaa toisille omaa osaamistaan, Salonen muistuttaa.
– Nyt tekniikka on otettu aika hyvin haltuun. Nyt vain sitä oman äänen löytämistä lisää. Sen löytämisessä olette nyt hyvässä alussa, Salonen kannusti valmistuneita oppilaitaan.
Fossin ja Orhasen töitä on esillä Kurikkalassa aukioloaikojen mukaisesti tämän vuoden loppuun asti.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide