Kotisairaalan vuodepaikat ovat potilaan kotona

Maria Rikala

Kotisairaalatoimintaa on ollut Kurikassa jo nelisen vuotta, mutta yhtenäinen alueellinen kotisairaala käynnistyi kaksi vuotta sitten.

– Monessa paikassa saattoi olla jo ennestään kotisairaalatoimintaa, sitten yhdistyttiin koko porukka. Nyt hyvinvointialueella on yksi yhtenäinen toimija: Kotisairaala ja palliatiivinen keskus. Kurikka on yksi seitsemästä lähtöpisteestä, yleislääketieteen erikoislääkäri Tytti Salonranta sanoo.

– Kotisairaala tarjoaa kotiin vietävää sairaala- ja osastotasoista hoitoa silloin, kun ei tarvita jatkuvaa seurantaa. Hoito voi olla esimerkiksi suonensisäistä antibioottihoitoa. Lääkitys voidaan viedä kotiin ja samalla voidaan arvioida potilaan vointia.

Kotisairaalan asiakkaaksi tullaan lääkärin lähettämänä suoraan päivystyksestä, lääkärin vastaanotolta, kiirevastaanotolta tai osaston lääkärin lähettämänä niin perus- kuin erikoissairaanhoidosta. Lääkäri arvioi, soveltuuko asiakas kotisairaalapotilaaksi ja laatii hoitosuunnitelman.

– Usein meiltä kysytään, että missä teidän vuodepaikat ovat. Ne ovat siellä kotona, Salonranta toteaa.

Koko alueellisessa kotisairaalassa työskentelee 55 sairaanhoitajaa ja neljä palliatiivisessa yksikössä Seinäjoella. Lääkäreitä on viisi vakinaista ja kaksi määräaikaista. Salonranta on pääsääntöisesti vastuussa Kurikan ja Kauhajoen lähtöpisteistä. Kurikan toimintapisteessä työskentelee yhdeksän sairaanhoitajaa.

– Kotisairaalan toiminta-aika on aamuseitsemästä iltakymmeneen, teemme kahta vuoroa arkena ja viikonloppuna. Kurikan lähtöpisteellä on kolme hoitajaa aamussa ja kaksi illassa. Hoidamme enimmäkseen vanhaa JIK-aluetta, sairaanhoitaja Tiia Nevaranta kertoo.

Kotisairaala eroaa kotihoidosta siten, että hoito on lyhytaikaista ja sairaanhoidollista, kun taas kotihoito on säännöllisempää.

– Kotisairaalaan tullaan aina lääkärin lähetteellä. Kotihoito puolestaan auttaa ja tukee, tarjoaa hoivaa , kun asiakas tarvitsee alentuneen toimintakyvyn tai sairauden vuoksi apua selviytyäkseen arjen askareista, Nevaranta vertaa.

– Kotisairaalassa työskentelee sairaanhoitajia ja lääkäreitä, kotihoidossa pääasiassa lähihoitajia, mutta tiimiin kuuluu myös sairaanhoitaja. Toki teemme yhteistyötä, vaikka olemme eri tahoja.

Salonranta lisää, että kotihoidon palvelut ovat sosiaalipuolen alaisia palveluita, kotisairaala puolestaan terveydenhuollon puolella.

Merkittävän potilasryhmän muodostavat palliatiivisen hoidon potilaat. Palliatiivinen hoito on oireita lievittävää, potilaan ja läheisten elämänlaatua tukevaa hoitoa, jossa sairautta ei pystytä parantamaan lääketieteellisin keinoin. Osa palliatiivista hoitoa on saattohoito, joka ajoittuu potilaan viimeisille elinviikoille tai -päiville.

– Se on kokonaisvaltaista perheenkin hoitoa, sairaanhoitaja Tanja Pakkanen kuvailee.

Kotisairaalan kaikilla lääkäreillä ja isolla osalla hoitohenkilökunnasta onkin palliatiivisen ja saattohoidon erityiskoulutus.

– Kun lääkäri tekee palliatiivisen hoitolinjauksen, hän tekee myös lähetteen palliatiiviseen keskukseen ja siitä tulee tieto kotisairaalaan. Kotisairaalan sairaanhoitaja ottaa yhteyttä potilaaseen ja sopii ensikäynnit. Samalla hoitovastuu siirtyy yleensä kotisairaalalle, Nevaranta selittää.

– Jos potilaalla on jo säännöllinen kotihoito, kotisairaala toimii kotihoidon tukena. Asumispalveluyksiköissä asuvien potilaiden luo kotisairaala tekee käyntejä vain tarvittaessa vaativien lääkehoitojen yhteydessä.

Salonranta luonnehtii, että palliatiivinen hoito on hyvin merkityksellistä työtä, sillä potilas voi olla hoidossa kuukausia tai jopa vuosia.

– Olemme etuoikeutettuja, että saamme olla saattohoitopotilaiden elämän viimeisissä ajoissa mukana, Nevaranta lisää.

Kotisairaalan rinnalla toimii päiväsairaala potilaille, jotka pystyvät tulemaan sotekeskukseen. Potilaan vointi siis määrittelee, saako hän kotisairaalan vai päiväsairaalan hoitoa.

– Päiväsairaalassa voidaan tehdä pieniä toimenpiteitä. Siellä hoituu esimerkiksi punasolutiputukset, rauta- ja osteoporoosi-infuusiot. Päiväsairaala toimii siinä mielessä samalla tavalla kuin kotisairaala, että sinne tullaan aina lääkärin lähetteellä, Salonranta kertoo.

– Yhtenäinen alueellinen päiväsairaala on käynnistynyt pikku hiljaa kesän aikana. Aiemmin sitä ei ole ollut kovin monessa paikassa. Johtoporras on tehnyt aikamoista jumppaa, että on saatu yhtenäiset mallit ja käytännöt, kun kaikki Etelä-Pohjanmaan yksiköt on yhdistetty.

Päiväsairaala on vielä uutta toimintaa, joten työ painottuu kotisairaalatyöhön.

– Työ on tosi monipuolista ja vaihtelee päivittäin, Nevaranta ja Pakkanen sanovat.

– Päivässä on tietty määrä tunteja ja välimatkat sanelevat päivän kulun, kun paikasta toiseen siirtyessä voi olla ajoa kolme varttia suuntaansa.

Salonranta huomauttaa, että sairaanhoitajilla pitää olla myös valmius reagoida, jos tulee akuutteja käyntejä.

– Luulen, että tähän työhön hakeutuu sellaisia ihmisiä, jotka sietävät vaihtelua ja tykkäävätkin siitä.

Moniammatillista tiimityötä parhaimmillaan, Salonranta kuvailee kotisairaalaa. Sihteeri ja sosiaalityöntekijä Seinäjoella ovat tärkeä osa tiimiä.

– Lääkärinä teen paljon konsultatiivista työtä ja vastailen hoitajien kysymyksiin. Vaatii keskinäistä luottamusta, että tieto on oikeaa ja ajantasaista, Salonranta sanoo.

– Hyvinvointialueen mittakaavassa olemme suhteellisen pieni porukka, mutta tiedonjanoinen ja uudistushaluinen. Pyrimme löytämään ratkaisuja potilaan parhaaksi. Työ on hurjan mielenkiintoista ja opettavaista.

Nevaranta jatkaa, että Kurikan kotisairaalassa on hyvä porukka ja ammattitaitoista väkeä.

– Kaikki ovat innostuneita työstään ja halukkaita uuden oppimiseen.