A-
A+
Eikö tällainen toimintatapa karsi ehdokkaita?
Syksyä värittävät marraskuiset seurakuntavaalit, joissa valitaan 27 uutta kirkkovaltuutettua kanta-Kurikan, Jurvan ja Jalasjärven alueilta päättämään alueseurakunnan asioista. Kurikan seurakuntaa voi sanoa vakavaraiseksi, mutta silti senkin on varauduttava tulevaisuuden haasteisiin. Kun seurakuntalaiset ja sitä kautta myös verotulot vähenevät, taloushuolet ovat todellisia. Myös toiminnan tarpeet muuttuvat.
Seurakunnalla on melko massiivinen kuluerä kirkkorakennuksissa, joita ne on velvoitettu ylläpitämään ja hoitamaan. Myös yhteiskunnan muutokset näkyvät seurakunnassa ja välillä linjanvetoja tehdään hyvinkin monisyisessä mielipide- ja arvoympäristössä.
Kirkkoneuvosto yhdessä kirkkoherran kanssa sekä kirkkovaltuusto viitoittavat seurakunnan arkea. Usein asiat on kuitenkin valmisteltu jo varsin pitkälle kirkkoneuvostossa ja kirkkovaltuuston rooli jää toisinaan lähes kumileimasimen rooliin.
Seurakuntavaalitkin tuntuvat olevan paljolti tuttujen nimien temmellyskenttää. Siihen voi olla monta syytä. Joko seurakunnan asioita ei koeta niin läheisiksi tai tärkeiksi, että sen verovarojen käyttöä ja päätöksentekoa haluttaisiin olla viitoittamassa. Tai sitten koetaan, ettei leikkiin sovi mukaan.
Seurakuntavaaliehdokkaaksi hakeutumista pidetään usein vaikeana, koska ehdokkaaksi asettuminen vaatii aina virallisen valitsijayhdistyksen perustamisen tai valmiille listalle hakeutumisen.
Toisin kuin eduskunta- tai kuntavaaleissa, puolueet eivät yleensä toimi omilla nimillään, mikä tekee prosessista ja sopivan ryhmän löytämisestä monimutkaisempaa. Kurikassa puolueiden sijasta listoille jakaudutaan paljolti alueittain.
Ehdokasasettelun aikana seurakunta ei tiedota vaalilistoista, vaan sen tekevät listojen ylläpitäjät itse – jos tekevät. Ehdokkaaksi haluavalla joko on sitä tietoa tai hänen on hankittava sitä itse. Äkkiseltään ei muistu mitään kampanjaa tai markkinointia ehdokkaiden saamiseksi. Miksi? Eikö tällainen toimintatapa karsi ehdokkaita?
Joissakin seurakunnissa on menty sopuvaaleihin, kun ehdokkaita ei ole saatu tarpeeksi. Kurikassa sentään ehdokkaita saatiin ja demokraattiset vaalit pystytään pitämään. Kunhan kansa nyt sitten vielä menee äänestämään.
Luulisi nyt edes kaikkien niiden, jotka kirkollisveroja maksavat, olevan kiinnostuneita siitä, mihin heidän rahojaan käytetään. – KR
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Eikö tällainen toimintatapa karsi ehdokkaita?
Syksyä värittävät marraskuiset seurakuntavaalit, joissa valitaan 27 uutta kirkkovaltuutettua kanta-Kurikan, Jurvan ja Jalasjärven alueilta päättämään alueseurakunnan asioista. Kurikan seurakuntaa voi sanoa vakavaraiseksi, mutta silti senkin on varauduttava tulevaisuuden haasteisiin. Kun seurakuntalaiset ja sitä kautta myös verotulot vähenevät, taloushuolet ovat todellisia. Myös toiminnan tarpeet muuttuvat.
Seurakunnalla on melko massiivinen kuluerä kirkkorakennuksissa, joita ne on velvoitettu ylläpitämään ja hoitamaan. Myös yhteiskunnan muutokset näkyvät seurakunnassa ja välillä linjanvetoja tehdään hyvinkin monisyisessä mielipide- ja arvoympäristössä.
Kirkkoneuvosto yhdessä kirkkoherran kanssa sekä kirkkovaltuusto viitoittavat seurakunnan arkea. Usein asiat on kuitenkin valmisteltu jo varsin pitkälle kirkkoneuvostossa ja kirkkovaltuuston rooli jää toisinaan lähes kumileimasimen rooliin.
Seurakuntavaalitkin tuntuvat olevan paljolti tuttujen nimien temmellyskenttää. Siihen voi olla monta syytä. Joko seurakunnan asioita ei koeta niin läheisiksi tai tärkeiksi, että sen verovarojen käyttöä ja päätöksentekoa haluttaisiin olla viitoittamassa. Tai sitten koetaan, ettei leikkiin sovi mukaan.
Seurakuntavaaliehdokkaaksi hakeutumista pidetään usein vaikeana, koska ehdokkaaksi asettuminen vaatii aina virallisen valitsijayhdistyksen perustamisen tai valmiille listalle hakeutumisen.
Toisin kuin eduskunta- tai kuntavaaleissa, puolueet eivät yleensä toimi omilla nimillään, mikä tekee prosessista ja sopivan ryhmän löytämisestä monimutkaisempaa. Kurikassa puolueiden sijasta listoille jakaudutaan paljolti alueittain.
Ehdokasasettelun aikana seurakunta ei tiedota vaalilistoista, vaan sen tekevät listojen ylläpitäjät itse – jos tekevät. Ehdokkaaksi haluavalla joko on sitä tietoa tai hänen on hankittava sitä itse. Äkkiseltään ei muistu mitään kampanjaa tai markkinointia ehdokkaiden saamiseksi. Miksi? Eikö tällainen toimintatapa karsi ehdokkaita?
Joissakin seurakunnissa on menty sopuvaaleihin, kun ehdokkaita ei ole saatu tarpeeksi. Kurikassa sentään ehdokkaita saatiin ja demokraattiset vaalit pystytään pitämään. Kunhan kansa nyt sitten vielä menee äänestämään.
Luulisi nyt edes kaikkien niiden, jotka kirkollisveroja maksavat, olevan kiinnostuneita siitä, mihin heidän rahojaan käytetään. – KR
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Eikö tällainen toimintatapa karsi ehdokkaita?
Syksyä värittävät marraskuiset seurakuntavaalit, joissa valitaan 27 uutta kirkkovaltuutettua kanta-Kurikan, Jurvan ja Jalasjärven alueilta päättämään alueseurakunnan asioista. Kurikan seurakuntaa voi sanoa vakavaraiseksi, mutta silti senkin on varauduttava tulevaisuuden haasteisiin. Kun seurakuntalaiset ja sitä kautta myös verotulot vähenevät, taloushuolet ovat todellisia. Myös toiminnan tarpeet muuttuvat.
Seurakunnalla on melko massiivinen kuluerä kirkkorakennuksissa, joita ne on velvoitettu ylläpitämään ja hoitamaan. Myös yhteiskunnan muutokset näkyvät seurakunnassa ja välillä linjanvetoja tehdään hyvinkin monisyisessä mielipide- ja arvoympäristössä.
Kirkkoneuvosto yhdessä kirkkoherran kanssa sekä kirkkovaltuusto viitoittavat seurakunnan arkea. Usein asiat on kuitenkin valmisteltu jo varsin pitkälle kirkkoneuvostossa ja kirkkovaltuuston rooli jää toisinaan lähes kumileimasimen rooliin.
Seurakuntavaalitkin tuntuvat olevan paljolti tuttujen nimien temmellyskenttää. Siihen voi olla monta syytä. Joko seurakunnan asioita ei koeta niin läheisiksi tai tärkeiksi, että sen verovarojen käyttöä ja päätöksentekoa haluttaisiin olla viitoittamassa. Tai sitten koetaan, ettei leikkiin sovi mukaan.
Seurakuntavaaliehdokkaaksi hakeutumista pidetään usein vaikeana, koska ehdokkaaksi asettuminen vaatii aina virallisen valitsijayhdistyksen perustamisen tai valmiille listalle hakeutumisen.
Toisin kuin eduskunta- tai kuntavaaleissa, puolueet eivät yleensä toimi omilla nimillään, mikä tekee prosessista ja sopivan ryhmän löytämisestä monimutkaisempaa. Kurikassa puolueiden sijasta listoille jakaudutaan paljolti alueittain.
Ehdokasasettelun aikana seurakunta ei tiedota vaalilistoista, vaan sen tekevät listojen ylläpitäjät itse – jos tekevät. Ehdokkaaksi haluavalla joko on sitä tietoa tai hänen on hankittava sitä itse. Äkkiseltään ei muistu mitään kampanjaa tai markkinointia ehdokkaiden saamiseksi. Miksi? Eikö tällainen toimintatapa karsi ehdokkaita?
Joissakin seurakunnissa on menty sopuvaaleihin, kun ehdokkaita ei ole saatu tarpeeksi. Kurikassa sentään ehdokkaita saatiin ja demokraattiset vaalit pystytään pitämään. Kunhan kansa nyt sitten vielä menee äänestämään.
Luulisi nyt edes kaikkien niiden, jotka kirkollisveroja maksavat, olevan kiinnostuneita siitä, mihin heidän rahojaan käytetään. – KR
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide