Moderni perinteen kerääjä seikkailee kahdella mantereella

KURIKKA Samuli Paulaharjun Säätiö palkitsi viime vuoden lopulla kurikkalaislähtöisen Perttu Hemmingin ansioistaaan pohjalaisen kansanperinteen sovittamisessa nykypäivään ja amerikansuomalaisten siirtolaisten kielen ja elämäntavan tallentamisessa.

Kunnallislehti Paimio-Sauvo-Kaarinan toimittajana työskentelevällä Hemmingillä on vahva radiotausta ja hän on toiminut aktiivisesti musiikin saralla. Teoston tietokannasta löytyy jopa 50 laulua, joissa Hemminki on joko sanoittaja, säveltäjä tai sovittaja, useissa kappaleissa monessakin roolissa, myös tuottajana.

SIIRTOLAISUUTEEN Hemminki on tutustunut pitkälti empiirisesti, mutta toteaa etteivät lukuisat Yhdysvaltojen matkat ole kuitenkaan hakuammuntaa. Tukenaan hän on vuodesta 2014 saakka käyttänyt pastori S. Ilmosen kirjoittamaa teosta ”Amerikan Suomalaisten Historia I-III” vuodelta 1926. Teos-trilogia sisältää paitsi laajan otannan Suomesta Pohjois-Amerikkaan lähteneiden siirtolaisten sijoittumisesta eri osavaltioihin ja paikkakunnille myös henkilöiden nimet ja suomalaiset kotipitäjät.

– Joka osavaltion kohdalla katsastan etukäteen Ilmosen teoksesta, missä on joskus asunut – ja luultavasti asuu jossain määrin yhä – suomensukuista ja pohjalaista väkeä. Perille päästyäni käy enimmäkseen niin, että lukuisia Ilmosen mainitsemia nimiä löytyy suomalaisten hautausmaiden hyvin hoidetuilta kummuilta. Kaivosmiehiä, maanviljelijöitä, perheenäitejä, haussipiikoja, pilttareita ja niin edelleen.

MATKOISSAAN Hemminki näkee tiettyjä yhtymäkohtia aikaisempiin perinteen kerääjiin.

– Amerikan siirtolaisuuteen liittyen innostukseni perusta on aika konstailematonta laatua: mitähän seuraavan mutkan takaa mahtaa löytyä? Ehkä siinä on pieni ripaus vanhan ajan paulaharjulaista seikkailua ja tiedonkeruumeininkiä.

Matkoilla tehdyt haastattelut ja muu kerätty materiaali muuntuvat usein pieniksi kertomuksiksi, esseiksi tai laululyriikoiksi.

– Sanoituksissa korostuu usein yksilön näkökulma. Suorasanaisessa tekstissä katsanto on pääsääntöisesti laajempi, kenties myös historiallisempi ja yhteiskunnallisempi.

Lisäksi Hemminki on toteuttanut Vesa Latomäen kanssa muun muassa satoja radiohupailuja Radio Paitapiiskaan sekä sovittanut ja osin myös säveltänyt eteläpohjalaista nykypäivän kansanmusiikkia Untamon Perttu ja Kakkorin Sahurit -orkesterin puitteissa.

HEMMINGILLE myönnetty 500 euron palkinto on järjestyksessään kolmas. Samuli Paulaharjun Säätiö on myöntänyt tunnustuspalkinnon 2014 Petri Kapaselle, joka on tallentanut kurikkalaista ja Kyrönjokialueen luontoa ja elämää vuosikymmenien ajan ja 2015 Osmo Rinta-Tassille hänen ansioistaan alueen historian tutkijana ja Kyröönjoki – Meirän joki -teoksen vastaavana toimittajana.

Säätiön tarkoituksena on tukea Pohjanmaan kulttuurielämää, kansanperinteen keräämistä ja keruutulosten julkaisemista, kotiseututyön ja perinteisen käsityötaidon kehittämistä ja harrastamista sekä edistää Samuli Paulaharjun elämäntyön tunnetuksi tekemistä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö jakaa palkintoja ja apurahoja tunnustukseksi säätiön tarkoitusperiä toteuttaville ja sitä edistäneille henkilöille ja yhteisöille.

Johannes Ujainen