Eläkeläisten iso määrä ja ammattien monipuolisuus leimaavat ehdokaslistoja

Katja Rantatulkkila

UUTISANALYYSI Marraskuun puolivälissä pidettävien seurakuntavaalien nimilistassa on nyt 44 nimeä kanta-Kurikasta, Jalasjärveltä ja Jurvasta. Kansankirkko SDP ja sitoutumattomat, Yhtenäisen Kurikan puolesta ja pelkästään jalasjärveläisistä koostuva Kappeliseurakuntalaiset julkistivat ehdokaslistansa syyskuussa.

44:sta ehdokkaasta 12 pyrkii uusimaan paikkansa. Istuvista kirkkovaltuutetuista 12 on taas luopunut eli ole enää ehdolla. Luopujina ovat muun muassa kirkkovaltuuston puheenjohtaja Birgitta Koivula, Liisa Ala-Käkelä ja Jarmo Alajoki. Myöskään Pirkko Alaranta, Riitta Huhta-Koivisto, Petri Huttunen, Minna Kotila, Ahti Latvala, Sirkka Pakkala, Johanna Penttinen, Tarja Saloranta ja Timo Virtanen eivät ole enää ehdolla.

Ehdokaslistasta saa ryhmittymien nimien perusteella vaikutelman, että kyseessä on kahden erilaisen seurakuntanäkemyksen välinen kilpailu: toisella puolella on jalasjärvisten ryhmä ja toisella puolella yhtenäisen seurakunnan ajatus. Jalasjärven kappeliseurakuntalaisten ryhmittyminen jälleen yhdeksi rintamaksi korostaa alueellista kahtiajakautumista. Siihen väliin jää kansankirkollisuus, puoluepoliittinen tausta ja sitoutumattomuus.

Lisäksi lista kertoo paljon ehdokkaiden ikärakenteesta, ammatillisesta taustasta ja siitä, millaiset ihmiset haluavat seurakunnan päätöksentekoon.

Eläkeläisten määrä on huomattavan iso: 44:sta ehdokkaasta 14 eli noin kolmasosa on eläkeläisiä, yksi eläköitynyt tosin ilmoittaa vain ammattinsa ja koulutustaustansa. Tämä luo leiman seurakunnasta, joka on kallellaan hieman iäkkäämmille ihmisille. Vain yksi ehdokas ilmoittaa olevansa opiskelija. Herää pakostakin kysymys, miten esimerkiksi lapsiperheiden tai nuorten ääni tulee esille.

Kansankirkko SDP ja sitoutumattomat on pienin valitsijayhdistys, jossa on vain kuusi ehdokasta. Heidän ammattinimikkeissä korostuvat eläkeläisyys ja käytännön työelämä: kuljettaja, kokoonpanija, merkantti ja sosiaaliohjaaja. Ehdokkaista syntyy mielikuva tavallisista palkansaajista ja käytännön elämänkokemuksesta.

Kuuden nimen perusteella ei kuitenkaan voi tehdä kovin yleispäteviä päätelmiä ryhmästä.

Kansankirkko SDP ja sitoutumattomat on kahta muuta ryhmää huomattavasti pienempi ryhmä. Pelkkä ehdokasmäärä ei kuitenkaan kerro vaalimenestyksestä: siihen vaikuttavat muun muassa äänestäjien määrä ja ehdokkaiden tunnettuus.

Kappeliseurakuntalaisten ryhmässä on 21 jäsentä, jotka ovat muun muassa maanviljelijöitä, yrittäjiä, opettajia, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, eläkeläisiä sekä kirkollisen työn tekijöitä.

Ensimmäinen mielikuva ryhmästä on paikallisuus: erityisesti oman kappeliseurakunnan asioiden ajaminen on ensisijaisen tärkeää. Vahva paikallisuus yhdistyy päätösvaltaan.

Ulkopuolisille ryhmä voi näyttäytyä paikallisten verkostojen tai tietyn alueen etuja painottavana. Sen ei tietenkään tarvitse tarkoittaa, että ryhmä tosiasiassa ajaisi vain paikallisia eli jalasjärvisten etuja.

Myös Yhtenäisen seurakunnan puolesta -ryhmässä on 21 ehdokasta. Ammattikirjo on varsin laaja: opettajia, terveydenhuollon ammattilaisia, yrittäjiä, myynnin ja hallinnon työntekijöitä, teollisuuden asiantuntijoita, musiikkityöntekijöitä ja eläkeläisiä.

Ehdokkaita on monilta eri aloilta: koulutuksesta ja asiantuntijuudesta ja hallinnolliselta puolelta. Nimen perusteella ryhmän pyrkimyksenä on tarkastella seurakuntaa yhtenä kokonaisuutena eikä kolmen entisen seurakunnan liitoksena. Ryhmän nimi kuvaakin ehkä enemmän tavoitetta tai periaatetta. Se voi kuitenkin ruokkia vaikutelmaa, että muut ryhmät olisivat yhtenäistä seurakuntaa vastaan.

Nyt kun ehdokaslistat ovat julki, seurakuntalaisten on selvitettävä ehdokkaansa kanta teologisiin ja kirkollisiin painotuksiin ja vaaliteemoihin: esimerkiksi kiinteistöstrategiaan, talouteen jumalanpalveluselämän kehittämiseen, kirkon opetukseen, diakoniaan ja seurakunnan hengelliseen tehtävään. Kurikassa ajankohtaisia asioita ovat olleet leirikeskuksien tulevaisuus ja kirkkojen monitoimisuuden kehittäminen sekä varautuminen toiminnassa seurakuntalaisten määrän vähenemiseen. Myös valtakunnalliset kysymykset, kuten samaa sukupuolta olevien vihkiminen kirkossa koskettaa myös kurikkalaisia.

Ehdokaslistan perusteella ei voi sanoa, mikä ryhmä olisi hengellisesti aktiivisin, demokraattisin tai parhaiten seurakuntaa johtamaan kykenevä. Siihen tarvitaan tietoa ehdokkaiden tavoitteista, kokemuksesta ja näkemyksistä.