A-
A+
Valtuuston puheenjohtaja Marko Viitala, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olavi Kandolin, kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa, talousjohtaja Laura Ala-Renko ja tiedottaja Maria Parkkonen esittelivät ensi vuoden talousarviota maanantaina Kampuksella.
Maria Rikala
Ensi vuoden merkittävin investointi on Kurikka-talo, jonka rakentaminen alkaa loppukeväästä.
Maria Rikala
– Talous kohenee ensi vuonna, mutta tulos jää alijäämäiseksi, talousjohtaja Laura Ala-Renko luonnehtii ensi vuoden talousarviota.
Arvion mukaan ensi vuoden tulos painoo 3,7 miljoonaa euroa miinukselle. Vuosikate on 5,6 miljoonaa euroa, mikä kattaa 61 prosenttia poistoista. Verotuloja arvioidaan kertyvän 45,5 miljoonaa ja valtionosuuksia 13 miljoonaa euroa.
Kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa nosti katsauksessaan positiivisena asiana, että teollisuus tekee kasvua.
– Sitä kaupunki pyrkii tukemaan tytäryhtiöillään. Osaavan työvoiman osalta tehdään aktiivista yhteistyötä Sedun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Magneetin risteys on työn alla ja uusia kauppoja on tulossa. Varautumistyötä tehdään jatkuvasti, hän sanoo.
Pusa laskee, että seitsemän viime vuoden aikana Kurikka on investoinut joka vuosi 3,7 miljoonaa euroa liikunta- ja vapaa-ajan alueisiin.
– Toivoisin, että näitä käytettäisiin maksimaalisesti. Nyt täytyy hyödyntää sitä, mitä meillä on, ja kiinnittää huomiota sisällölliseen toimintaan.
Kuluvan vuoden tulosennuste on 6,6 miljoonaa euroa alijäämäinen.
– Talousarviosta on siirretty tai poistettu esityksiä kunnon kädellä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen näin paljon muuttanut lautakuntien esityksiä, Pusa huomauttaa.
Tulot vähenevät ensi vuonna muun muassa siksi, että hyvinvointialueelta saatava vuokratulo pienenee 1,6 miljoonaa euroa. Lisäksi valtionosuusuudistus jää toteutumatta. Sen vaikutus olisi ollut 1,7 miljoonaa euroa.
Taloutta tasapainotetaan siirtämällä ja poistamalla investointeja. Lisäksi talousarvioesitys poistaa yksityistieavustuksen kahdelta seuraavalta vuodelta. Ne palautuisivat vuonna 2029.
– Yksityistieavustukset ovat noin 640 000 euroa vuodessa ja ne eivät ole lakisääteisiä. Avustusten poistaminen on keskeinen käyttötalouden toimi, koska se vaikuttaa heti, Ala-Renko perustelee.
Poliittista tukea esitykselle ei kuitenkaan liikene.
– Pitäisin ihmeenä, jos yksityisteiden avustus ei palaudu talousarvioon, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olavi Kandolin toteaa.
– Kurikka on 100 kilometriä pitkä kunta ja täällä on paljon maataloutta. Yksityisteiden tuki on pieni osa menoja, jos saadaan pidettyä kylät elinvoimaisina.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Marko Viitala lisää, että katuihin ja teihin investoidaan suunnitelmakaudella 13 miljoonaa euroa.
– Näkisin, että yksityisteiden avustuksista saatavat säästöt pitää löytää jostain muualta.
Kaupunginhallitus päättikin palauttaa yksityistieavustuksen talousarvioon yli kahdeksan tunnin mittaisessa kokouksessaan maanantaina.
– Tämä ei aiheuta lisäystä budjettiin, vaan vastaava vähennys tehdään muista rahoista, Kandolin huomauttaa.
Valtuuston käsittelyyn talousarvio menee ensi viikon maanantaina.
Investointeihin on budjetoitu ensi vuodelle yhteensä 15,9 miljoonaa euroa. Merkittävin investointi on Kurikka-talo, johon varattu ensi vuodelle 7,5 miljoonaa euroa. Sen kokonaiskustannusarvio on 16 miljoonaa euroa.
– Harvoin käy näin päin, mutta saatujen tarjousten perusteella Kurikka-talon kustannukset tulevat merkittävästi alittamaan arvion, Kandolin iloitsee.
Hän arvioi, että rakentaminen alkaisi loppukeväästä.
– Lopultakin saadaan kuokkaa maahan. Kulttuuritilat ja 110 työpaikkaa elävöittävät keskustaa merkittävästi. Kurikan uusi uimahalli on edelleen siirretty suunnitelmakauden ulkopuolelle. Kurikka-talo pitää ensin saada valmiiksi.
Katuihin ja teihin investoidaan ensi vuonna lähes 4,4 miljoonaa euroa. Koulurakennusten korjauksiin ja selvityksiin varataan vajaat 800 000 euroa.
Koko kolmen vuoden suunnittelukauden investointimenot ovat yhteensä 37,9 miljoonaa euroa.
– Investointien osalta säästöt eivät näy heti käyttötaloudessa, vaan vie useamman vuoden, että niiden vaikutus näkyy. Talouden suunta on kuitenkin kääntymässä. Nämä ovat isoja kokonaisuuksia. Laivan kääntäminen vie useita vuosia ja se pitää tehdä hallitusti, Pusa toteaa.
Lainakanta kasvaa vielä kahtena seuraavana vuonna mutta kääntyy laskuun vuonna 2029. Suunnitelmakauden lopussa kertynyttä ylijäämää olisi jäljellä 6,8 miljoonaa euroa.
– Lainakannan kasvu ei ole niin suurta miltä näyttää, ja lainoja maksetaan pois koko ajan, Kandolin huomauttaa.
– Talousarvio on tasapainossa, kun suunnitelmakauden lopussa ollaan plussalla.
Hän muistuttaa myös Kurikan osakesalkusta, jonka arvo meni jo 300 miljoonan euron rajan yli.
– Hajautussalkun arvo on seitsemän miljoonaa ja risat. Etelä-Pohjanmaalla on kuntia, jotka pyörisivät vuoden sillä summalla.
Tiukkaan talousarvioon pyritään, että pystytään ylläpitämään laajaa ei-lakisääteisten palvelujen verkkoa.
– Meillä on esimerkiksi maksuton varhaiskasvatus ja maakunnan alhaisin veroprosentti. Tulevaisuudessa monessa kunnassa päätetään siitä, maalataanko kunnantalon etelä- vai pohjoispääty, Kandolin arvelee.
Pusan mukaan Kurikka on osoitus siitä, että kunta tai kaupunki pystyy omilla päätöksillään vaikuttamaan siihen, miten sillä menee.
– Jos katsoo Kurikan ennusteita kymmenen vuotta sitten, ne olivat synkkyyttä täynnä. Väestökehitys on kuitenkin käännetty hyvillä päätöksillä. Runsaat palvelut vaikuttavat ihmisten arkeen.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Valtuuston puheenjohtaja Marko Viitala, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olavi Kandolin, kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa, talousjohtaja Laura Ala-Renko ja tiedottaja Maria Parkkonen esittelivät ensi vuoden talousarviota maanantaina Kampuksella.
Maria Rikala
Ensi vuoden merkittävin investointi on Kurikka-talo, jonka rakentaminen alkaa loppukeväästä.
Maria Rikala
– Talous kohenee ensi vuonna, mutta tulos jää alijäämäiseksi, talousjohtaja Laura Ala-Renko luonnehtii ensi vuoden talousarviota.
Arvion mukaan ensi vuoden tulos painoo 3,7 miljoonaa euroa miinukselle. Vuosikate on 5,6 miljoonaa euroa, mikä kattaa 61 prosenttia poistoista. Verotuloja arvioidaan kertyvän 45,5 miljoonaa ja valtionosuuksia 13 miljoonaa euroa.
Kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa nosti katsauksessaan positiivisena asiana, että teollisuus tekee kasvua.
– Sitä kaupunki pyrkii tukemaan tytäryhtiöillään. Osaavan työvoiman osalta tehdään aktiivista yhteistyötä Sedun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Magneetin risteys on työn alla ja uusia kauppoja on tulossa. Varautumistyötä tehdään jatkuvasti, hän sanoo.
Pusa laskee, että seitsemän viime vuoden aikana Kurikka on investoinut joka vuosi 3,7 miljoonaa euroa liikunta- ja vapaa-ajan alueisiin.
– Toivoisin, että näitä käytettäisiin maksimaalisesti. Nyt täytyy hyödyntää sitä, mitä meillä on, ja kiinnittää huomiota sisällölliseen toimintaan.
Kuluvan vuoden tulosennuste on 6,6 miljoonaa euroa alijäämäinen.
– Talousarviosta on siirretty tai poistettu esityksiä kunnon kädellä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen näin paljon muuttanut lautakuntien esityksiä, Pusa huomauttaa.
Tulot vähenevät ensi vuonna muun muassa siksi, että hyvinvointialueelta saatava vuokratulo pienenee 1,6 miljoonaa euroa. Lisäksi valtionosuusuudistus jää toteutumatta. Sen vaikutus olisi ollut 1,7 miljoonaa euroa.
Taloutta tasapainotetaan siirtämällä ja poistamalla investointeja. Lisäksi talousarvioesitys poistaa yksityistieavustuksen kahdelta seuraavalta vuodelta. Ne palautuisivat vuonna 2029.
– Yksityistieavustukset ovat noin 640 000 euroa vuodessa ja ne eivät ole lakisääteisiä. Avustusten poistaminen on keskeinen käyttötalouden toimi, koska se vaikuttaa heti, Ala-Renko perustelee.
Poliittista tukea esitykselle ei kuitenkaan liikene.
– Pitäisin ihmeenä, jos yksityisteiden avustus ei palaudu talousarvioon, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olavi Kandolin toteaa.
– Kurikka on 100 kilometriä pitkä kunta ja täällä on paljon maataloutta. Yksityisteiden tuki on pieni osa menoja, jos saadaan pidettyä kylät elinvoimaisina.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Marko Viitala lisää, että katuihin ja teihin investoidaan suunnitelmakaudella 13 miljoonaa euroa.
– Näkisin, että yksityisteiden avustuksista saatavat säästöt pitää löytää jostain muualta.
Kaupunginhallitus päättikin palauttaa yksityistieavustuksen talousarvioon yli kahdeksan tunnin mittaisessa kokouksessaan maanantaina.
– Tämä ei aiheuta lisäystä budjettiin, vaan vastaava vähennys tehdään muista rahoista, Kandolin huomauttaa.
Valtuuston käsittelyyn talousarvio menee ensi viikon maanantaina.
Investointeihin on budjetoitu ensi vuodelle yhteensä 15,9 miljoonaa euroa. Merkittävin investointi on Kurikka-talo, johon varattu ensi vuodelle 7,5 miljoonaa euroa. Sen kokonaiskustannusarvio on 16 miljoonaa euroa.
– Harvoin käy näin päin, mutta saatujen tarjousten perusteella Kurikka-talon kustannukset tulevat merkittävästi alittamaan arvion, Kandolin iloitsee.
Hän arvioi, että rakentaminen alkaisi loppukeväästä.
– Lopultakin saadaan kuokkaa maahan. Kulttuuritilat ja 110 työpaikkaa elävöittävät keskustaa merkittävästi. Kurikan uusi uimahalli on edelleen siirretty suunnitelmakauden ulkopuolelle. Kurikka-talo pitää ensin saada valmiiksi.
Katuihin ja teihin investoidaan ensi vuonna lähes 4,4 miljoonaa euroa. Koulurakennusten korjauksiin ja selvityksiin varataan vajaat 800 000 euroa.
Koko kolmen vuoden suunnittelukauden investointimenot ovat yhteensä 37,9 miljoonaa euroa.
– Investointien osalta säästöt eivät näy heti käyttötaloudessa, vaan vie useamman vuoden, että niiden vaikutus näkyy. Talouden suunta on kuitenkin kääntymässä. Nämä ovat isoja kokonaisuuksia. Laivan kääntäminen vie useita vuosia ja se pitää tehdä hallitusti, Pusa toteaa.
Lainakanta kasvaa vielä kahtena seuraavana vuonna mutta kääntyy laskuun vuonna 2029. Suunnitelmakauden lopussa kertynyttä ylijäämää olisi jäljellä 6,8 miljoonaa euroa.
– Lainakannan kasvu ei ole niin suurta miltä näyttää, ja lainoja maksetaan pois koko ajan, Kandolin huomauttaa.
– Talousarvio on tasapainossa, kun suunnitelmakauden lopussa ollaan plussalla.
Hän muistuttaa myös Kurikan osakesalkusta, jonka arvo meni jo 300 miljoonan euron rajan yli.
– Hajautussalkun arvo on seitsemän miljoonaa ja risat. Etelä-Pohjanmaalla on kuntia, jotka pyörisivät vuoden sillä summalla.
Tiukkaan talousarvioon pyritään, että pystytään ylläpitämään laajaa ei-lakisääteisten palvelujen verkkoa.
– Meillä on esimerkiksi maksuton varhaiskasvatus ja maakunnan alhaisin veroprosentti. Tulevaisuudessa monessa kunnassa päätetään siitä, maalataanko kunnantalon etelä- vai pohjoispääty, Kandolin arvelee.
Pusan mukaan Kurikka on osoitus siitä, että kunta tai kaupunki pystyy omilla päätöksillään vaikuttamaan siihen, miten sillä menee.
– Jos katsoo Kurikan ennusteita kymmenen vuotta sitten, ne olivat synkkyyttä täynnä. Väestökehitys on kuitenkin käännetty hyvillä päätöksillä. Runsaat palvelut vaikuttavat ihmisten arkeen.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Valtuuston puheenjohtaja Marko Viitala, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olavi Kandolin, kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa, talousjohtaja Laura Ala-Renko ja tiedottaja Maria Parkkonen esittelivät ensi vuoden talousarviota maanantaina Kampuksella.
Maria Rikala
Ensi vuoden merkittävin investointi on Kurikka-talo, jonka rakentaminen alkaa loppukeväästä.
Maria Rikala
– Talous kohenee ensi vuonna, mutta tulos jää alijäämäiseksi, talousjohtaja Laura Ala-Renko luonnehtii ensi vuoden talousarviota.
Arvion mukaan ensi vuoden tulos painoo 3,7 miljoonaa euroa miinukselle. Vuosikate on 5,6 miljoonaa euroa, mikä kattaa 61 prosenttia poistoista. Verotuloja arvioidaan kertyvän 45,5 miljoonaa ja valtionosuuksia 13 miljoonaa euroa.
Kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa nosti katsauksessaan positiivisena asiana, että teollisuus tekee kasvua.
– Sitä kaupunki pyrkii tukemaan tytäryhtiöillään. Osaavan työvoiman osalta tehdään aktiivista yhteistyötä Sedun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Magneetin risteys on työn alla ja uusia kauppoja on tulossa. Varautumistyötä tehdään jatkuvasti, hän sanoo.
Pusa laskee, että seitsemän viime vuoden aikana Kurikka on investoinut joka vuosi 3,7 miljoonaa euroa liikunta- ja vapaa-ajan alueisiin.
– Toivoisin, että näitä käytettäisiin maksimaalisesti. Nyt täytyy hyödyntää sitä, mitä meillä on, ja kiinnittää huomiota sisällölliseen toimintaan.
Kuluvan vuoden tulosennuste on 6,6 miljoonaa euroa alijäämäinen.
– Talousarviosta on siirretty tai poistettu esityksiä kunnon kädellä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen näin paljon muuttanut lautakuntien esityksiä, Pusa huomauttaa.
Tulot vähenevät ensi vuonna muun muassa siksi, että hyvinvointialueelta saatava vuokratulo pienenee 1,6 miljoonaa euroa. Lisäksi valtionosuusuudistus jää toteutumatta. Sen vaikutus olisi ollut 1,7 miljoonaa euroa.
Taloutta tasapainotetaan siirtämällä ja poistamalla investointeja. Lisäksi talousarvioesitys poistaa yksityistieavustuksen kahdelta seuraavalta vuodelta. Ne palautuisivat vuonna 2029.
– Yksityistieavustukset ovat noin 640 000 euroa vuodessa ja ne eivät ole lakisääteisiä. Avustusten poistaminen on keskeinen käyttötalouden toimi, koska se vaikuttaa heti, Ala-Renko perustelee.
Poliittista tukea esitykselle ei kuitenkaan liikene.
– Pitäisin ihmeenä, jos yksityisteiden avustus ei palaudu talousarvioon, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olavi Kandolin toteaa.
– Kurikka on 100 kilometriä pitkä kunta ja täällä on paljon maataloutta. Yksityisteiden tuki on pieni osa menoja, jos saadaan pidettyä kylät elinvoimaisina.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Marko Viitala lisää, että katuihin ja teihin investoidaan suunnitelmakaudella 13 miljoonaa euroa.
– Näkisin, että yksityisteiden avustuksista saatavat säästöt pitää löytää jostain muualta.
Kaupunginhallitus päättikin palauttaa yksityistieavustuksen talousarvioon yli kahdeksan tunnin mittaisessa kokouksessaan maanantaina.
– Tämä ei aiheuta lisäystä budjettiin, vaan vastaava vähennys tehdään muista rahoista, Kandolin huomauttaa.
Valtuuston käsittelyyn talousarvio menee ensi viikon maanantaina.
Investointeihin on budjetoitu ensi vuodelle yhteensä 15,9 miljoonaa euroa. Merkittävin investointi on Kurikka-talo, johon varattu ensi vuodelle 7,5 miljoonaa euroa. Sen kokonaiskustannusarvio on 16 miljoonaa euroa.
– Harvoin käy näin päin, mutta saatujen tarjousten perusteella Kurikka-talon kustannukset tulevat merkittävästi alittamaan arvion, Kandolin iloitsee.
Hän arvioi, että rakentaminen alkaisi loppukeväästä.
– Lopultakin saadaan kuokkaa maahan. Kulttuuritilat ja 110 työpaikkaa elävöittävät keskustaa merkittävästi. Kurikan uusi uimahalli on edelleen siirretty suunnitelmakauden ulkopuolelle. Kurikka-talo pitää ensin saada valmiiksi.
Katuihin ja teihin investoidaan ensi vuonna lähes 4,4 miljoonaa euroa. Koulurakennusten korjauksiin ja selvityksiin varataan vajaat 800 000 euroa.
Koko kolmen vuoden suunnittelukauden investointimenot ovat yhteensä 37,9 miljoonaa euroa.
– Investointien osalta säästöt eivät näy heti käyttötaloudessa, vaan vie useamman vuoden, että niiden vaikutus näkyy. Talouden suunta on kuitenkin kääntymässä. Nämä ovat isoja kokonaisuuksia. Laivan kääntäminen vie useita vuosia ja se pitää tehdä hallitusti, Pusa toteaa.
Lainakanta kasvaa vielä kahtena seuraavana vuonna mutta kääntyy laskuun vuonna 2029. Suunnitelmakauden lopussa kertynyttä ylijäämää olisi jäljellä 6,8 miljoonaa euroa.
– Lainakannan kasvu ei ole niin suurta miltä näyttää, ja lainoja maksetaan pois koko ajan, Kandolin huomauttaa.
– Talousarvio on tasapainossa, kun suunnitelmakauden lopussa ollaan plussalla.
Hän muistuttaa myös Kurikan osakesalkusta, jonka arvo meni jo 300 miljoonan euron rajan yli.
– Hajautussalkun arvo on seitsemän miljoonaa ja risat. Etelä-Pohjanmaalla on kuntia, jotka pyörisivät vuoden sillä summalla.
Tiukkaan talousarvioon pyritään, että pystytään ylläpitämään laajaa ei-lakisääteisten palvelujen verkkoa.
– Meillä on esimerkiksi maksuton varhaiskasvatus ja maakunnan alhaisin veroprosentti. Tulevaisuudessa monessa kunnassa päätetään siitä, maalataanko kunnantalon etelä- vai pohjoispääty, Kandolin arvelee.
Pusan mukaan Kurikka on osoitus siitä, että kunta tai kaupunki pystyy omilla päätöksillään vaikuttamaan siihen, miten sillä menee.
– Jos katsoo Kurikan ennusteita kymmenen vuotta sitten, ne olivat synkkyyttä täynnä. Väestökehitys on kuitenkin käännetty hyvillä päätöksillä. Runsaat palvelut vaikuttavat ihmisten arkeen.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide