Vanhempien tunteet kuumenivat

PANTTILA

Katja Rantatulkkila

Kurikan kaupungin viranhaltijat saivat tuntea vanhempien kiukun ja turhautuneisuuden, kun Koiviston koululla pidettiin tiedotustilaisuutta tulevaisuusnäkymistä. Tekninen johtaja Jari Akkanen kertoi teknisen lautakunnan esittävän sivistyslautakunnalle faktat koulun kunnosta: se on korjauskelvoton.

Sivistysjohtaja Päivi Hernesmaa ja opetuspäällikkö Anne-Mari Packalén-Reinikainen yrittivät parhaansa mukaan painottaa kuulijoille, että nyt ei ole vielä kyse koulun lakkauttamisesta.

– Tekninen puoli osoittaa tilat ja sivistyspuoli järjestää opetuksen, viranhaltijat avasivat työnjakoa koulukuviossa.

– Nyt on muistettava, ettei olla keskustelemassa siitä, että koulu lakkaa, vaan siitä, että koulu on korjauskelvoton ja nyt etsitään tilanteelle ratkaisua, puhetta johtanut Akkanen painotti muutamaan otteeseen.

Juuri ennen kokousta paikalle rientänyt teknisen lautakunnan puheenjohtaja Jari Isohella (kok.) totesi, ettei tekninen lautakunta ota omassa esityksessään kantaa koulun lakkauttamiseen.

– Annamme sivistyslautakunnalle vain kuntotutkimuksen tulokset, hän totesi.

Kaupunginhallituksesta paikalla oli myös entinen kyläläinen Jari Haapamäki (ps.). Hän vastasi kritiikkiin, jota pikaisesti koolle kutsuttu tilaisuus sai osakseen.

– Virallinen kokoonkutsumisen minimiaika on kolme päivää, Haapamäki lausui. Koiviston koulun vanhemmat olivat saaneet kutsun kuulemiseen edellisenä päivänä, syynä oli asian eteneminen teknisessä lautakunnassa.

VANHEMMAT eivät kuitenkaan lepyttelyjä ottaneet oikein kuuleviin korviinsa, vaan näkivät tilaisuuden eräänlaisena valmisteluna siihen, että koulu lopetetaan.

– Koiviston koulun lakkauttamista on ilmeisesti valmisteltu salaa, jos siihen on varauduttu jo uuden Tuiskulan koulun koossakin, vanhemmat tivasivat.

Akkanen yritti hillitä keskustelua toteamalla, ettei päätöksiä lakkauttamisista ole ja viranhaltijat tekevät vain esityksiä ratkaisuista. Vanhemmilta sateli monenlaisia ”syytöksiä” kylän palvelujen heikentämisestä ja viemisestä pois. Ilmoille heitettiin ajatus myös siitä, miksei Koivisto voisi saada Tuiskulan tapaan uutta koulua.

– Muutama vuosi sitten, kun Tuiskulasta puhuttiin, että on sisäilmaongelmia, Koiviston piti olla paremmassa kunnossa. Nyt yhtäkkiä tämä onkin korjauskelvoton. Kyllä meillekin voi rakentaa uuden koulun. Ei sen tarvitse olla yhtä iso kuin tuo uusi Tuiskulan koulu. Lakkauttamalla koulun viette kylästä elinvoiman, sillä koulu on kylän harrastuspaikka ja keskus, kyläläiset totesivat.

– Teidän pitää olla yhteydessä omaan valtuutettuunne, jota olette vaaleissa äänestäneet. Valtuustoaloitteen avulla voi saada erilaisia hankkeita vireille ja eteenpäin. Virkamies vain esittelee asiat ja poliitikot päättävät, Akkanen avasi kuntien toimintakäytäntöjä.

– Kyllä virkamiehen kädenjälki näkyy päätöksissä, eiväthän luottamushenkilöt hallitse kaikkea, yleisöstä kommentoitiin.

– Mitä maksaa uusi koulu 30 vuoden elinkaarella? kysyttiin yleisöstä vielä ja Akkanen totesi, ettei millään pysty lonkalta vastaamaan.

– Koulun kustannuksiin pitää laskea myös koulun ylläpitokulut, opetus, siivous, sähkö ja energia, hän huomautti.

AKKANEN piirsi kolmenlaista tulevaisuuskuvaa kuulijoille ja Koivisto nivoutui siinä yhtenä osana kouluverkkoon. Viimeksi kouluverkkoselvitys on tehty vuonna 2018, jolloin suunnitelma Tuiskulan ja Säntin lakkauttamisesta ja yhdistämisestä tehtiin. Koiviston muutoksille ei tuolloin selvityksessä ollut merkintää, mutta kaupunki pyrkii tarkastelemaan selvitystä muuttuvien tilanteiden mukaan.

– Yksi vaihtoehto on, että uusi Tuiskulan koulu on valmistuttuaan vuoden 2023 alussa tyhjillään sen kevään. Toisaalta kesken kouluvuoden ei ole järkevää jakaa uuteen kouluun siirtyviä Säntin oppilaita, joten vanha lukio voitaisiin kunnostaa väistötiloiksi Säntille, Tuiskulalle ja Koivistolle ensi lukukauden alusta. Syyslukukauden jälkeen oppilaat siirtyisivät sitten uuteen kouluun.

Yleisössä suunnitelmat otettiin vastaan kriittisin kannanotoin.

– Eli kun uutta Tuiskulaa rakennettiin, tiedettiin, että Tuiskulassa ja Säntissä on liian vähän oppilaita. Ja nyt halutaan Koiviston koulukin sinne. Mitenkäs Paulaharjun koulu? Siitä puhuttiin joskus, että se on liian täynnä, niitäkö ei enää lasketa tähän uuteen kouluun mukaan?

– Kyllä niille Paulaharjun oppilaille, joille uusi Tuiskula on lähimpänä, osoitetaan Tuiskula lähikouluksi, Packalén-Reinikainen totesi.

– Monelle oppilaalle Paulaharjun koulu olisi lähempänä kuin Tuiskula. Käykö niin, että lapsia kuljetetaan kauemmas kouluun sitten jatkossa, yleisöstä tiedusteltiin.

– Ilmaisen koulukuljetuksen raja on viisi kilometriä ja neljänteen luokkaan asti kolme kilometriä. Oppilaiden kuljetus maksaa noin 1 000–1 500 euroa oppilaalta vuodessa ja Koiviston noin 40 oppilaan kohdalla se tarkoittaisi 40 000 euroa ja kolmeopettajaisessa koulussa yhden opettajan palkkakuluja. Packalén-Reinikainen sanoi.

– Niin rahastahan täällä siis puhutaan, eikä koulun kunnosta, yleisöstä kommentoitiin.

YLEISÖÄ kismitti kovasti se, että kylästä ovat kaikki palvelut lähteneet ja kylä hiljenee koulun lakkauttamisen myötä entisestään. Myös ison koulun mahdolliset haitat pienempien koululaisten ja erityislasten koulunkäyntiin tulivat esiin useaan otteeseen – pienen kyläkoulun yhteisöllisyys ja läheisyys koettiin turvallisena ja lasta parhaiten kasvattavana. Tätä viranhaltijat eivät lähteneet kyseenalaistamaan, mutta Akkanen muistutti uuden Tuiskulan koulun olemassa olosta.

– Meillä on yhdeksän miljoonaa euroa kiinni uudessa koulussa. Tuntuisi hassulta, jos siellä olisi vain 30 oppilasta. Uusi Tuiskulan koulu on ajanmukainen ja terve, opetustekniikkakin on ihan viimeisen päälle, Akkanen sanoi.

Keskustelua oli käyty jo toista tuntia, kun vanhemmilta tuli kysymys vielä, mihin perustuu yhden miljoonan euron korjauskustannukset.

– Tuntuu, että korjaus on nyt mystisesti kallistunut siitä, mitä se oli muutama vuosi sitten. Tämänkö takia kouluista lakkautettiin yhtäkkiä johtokunnat?

– Nyt on mun rahoista kyse. Te ette laske, mitä se maksaa, yleisöstä vielä kommentoitiin.