KOLUMNI:

Joka niemeen, notkoon, saarelmaan datakeskuksen tahtoisin rakentaa

Vuosituhannen vaihteessa oli IT-kupla. Ja nyt mietityttää, onko meillä tulossa AI-kupla. Uusien teknologioiden kohdalla sijoittajien odotukset ovat usein ylioptimistisia. Varsinkin, jos vaihtoehtoisia kasvualoja ei ole tarjolla.

Olen ollut erilaisissa rooleissa useissa eri datakeskushankkeissa 20 vuoden ajan. Toimijat alalla ovat olleet pääsääntöisesti isoja IT- ja telealan toimijoita, siis datakeskusten loppukäyttäjiä. Tärkeimpinä sijaintikriteereinä sähkönsaanti, mieluiten suoraan Fingridin kantaverkosta, kahdennettavat datayhteydet, hyvät liikenneyhteydet ja maaperän vakaus, esim maa-alue ei saanut sijaita mahdollisella tulva-alueella.

Aloitin Kurikan kaupungin teknisenä johtajana kolme vuotta sitten. Heti aloitettuani, selvitimme yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa löytyisikö Kurikan kaupungin alueelta paikkoja, joissa edellä mainitut kriteerit täyttyisivät. Valitettavasti kaupungilla ei ollut juurikaan maaomaisuutta parhaiksi todetuilla alueilla. Totesimme, että maa-alueiden hankkiminen ensin kaupungin omistukseen ja sen jälkeen datakeskus kaavoittaminen olisi ollut liian pitkäkestoinen ja riskipitoinen projekti.

Tämänhetkinen datakeskusrakentamisen buumi hämmästyttää. Alalle on tullut hankekehittäjiä, joilla ei välttämättä ole aikaisempaa kokemusta datakeskuksista. Pienellä kunnalla saattaa olla haastavaa selvittää miten realistisia hankekehittäjien visiot todellisuudessa ovat. Ja toisaalta, jos Muhoksella olisi suhtauduttu nihkeästi Googlen tuloon, niin todennäköisesti sijaintipaikkakunta olisi vaihtunut jo alkumetreillä. Vaakakupissa on molemmilla puolin paljon punnittavaa ja esimerkiksi vasta nyt suuremmat kaupungit ovat heränneet linjaamaan datakeskusrakentamisen periaatepäätöksiä.

Opportunistista rahaa tuntuu liikkuvan markkinassa ainakin vielä toistaiseksi. Valitettavasti ei ole mahdollista, että joka kuntaan olisi tulossa datakeskus, jos ei useampikin. Myös valtio on herännyt datakeskusbuumiin ja useita lakimuutoksia on valmistelussa. Datakeskusrekisterilain tavoitteena on, että uusi laki antaisi viranomaisille kattavan kuvan Suomessa toimivista ja Suomeen suunnitelluista datakeskuksista. Sähkömarkkinalakiin on myös tulossa muutosta, jolloin voitaisiin priorisoida sähköntarjontaa tilanteessa, jossa sähköverkon liityntäkapasiteetti ei riitä kaikkien pyyntöjen toteuttamiseen samanaikaisesti.

En vastusta datakeskusrakentamista. Niin kauan, kun valtio-omisteinen Fingrid tuottaa ja toimittaa sähköä datakeskustoimijoille, niin minulla ei ole huolta liiallisesta rakentamisesta. Sähköntuotanto Suomessa on niin säänneltyä, että tuskin kukaan toimija haluaa datakeskustaan pyörittää omalla sähköntuotannolla.

Datakeskuksista lähtee ääntä. Jäähdytysjärjestelmät ovat erittäin tehokkaita ja varavoimakoneita joudutaan koekäyttämään vähintään kerran kuukaudessa. mutta muutoin toiminta on päästöttömämpää verrattuna moneen muuhun teollisuuden alaan.

Riikka Koskela

Kurikan kaupungin tekninen johtaja