Arviointiryhmän Myllyvirta: Talouden tervehdyttäminen vaatii merkittäviä toimia

Etelä-Pohjanmaan arviointiryhmänryhmän puheenjohtajan, kaupunkineuvos Jyrki Myllyvirran mielestä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on edellytykset talouden tervehdyttämiseen, jos keinot vain löytyvät.

– Se vaatii hyvin merkittäviä toimia. Muilla hyvinvointialueilla on tehty vastaavia tai kovempia palveluverkkojen karsimisia, Myllyvirta toteaa.

Arviointiryhmän esityksessä sote-palvelut on pyritty turvaamaan maakunnan kaikissa osissa eivätkä etäisyydet terveyskeskuksiin kasva sen mielestä kohtuuttomiksi.

– Palvelurakennetta voidaan keventää tavalla, joka on asukkaiden kannalta myönteistä.

Arviointiryhmä esittää, että monet sote-palvelut keskitettäisiin Seinäjoelle, Kauhajoelle, Kauhavalle, Alajärvelle, Alavudelle ja Kurikkaan. Muualla Etelä-Pohjanmaalla sote-palvelut lakkautettaisiin kunnasta riippuen joko kokonaan tai suurilta osin.

– On selvää, että esitys on Etelä-Pohjanmaalla koettu hyvinkin rajuksi, myöntää arviointiryhmän puheenjohtaja, Myllyvirta sanoo.

Hän muistuttaa, ettei kyse ole pelkästään palveluverkosta, vaan myös toimintatapojen muutoksesta, kevyemmistä ja vaikuttavammista palveluista sekä siitä, että ihmiset saavat palveluja tarpeensa mukaan.

– Yleinen näkemys on, että hyvinvointialueuudistus on kokonaisuutena tuottanut hyviä tuloksia, vaikka on noussut esille ongelmiakin. Palveluiden tarve kasvaa, koska ikääntyneiden ihmisten määrä lisääntyy. Muutokset ovat sellaisia, joilla palvelut voidaan tuottaa riittävän hyvin tai paremminkin vaikka, rahoitus ei kasva. On etsittävä tavat, joilla käytettävissä olevalla rahalla saadaan paras mahdollinen tulos, Myllyvirta selvittää.

Maakunnan sote-palveluverkkoa käsitellessään arviointiryhmä keskusteli eri vaihtoehdoista.

– Tämä on minimikarsinta, joka on toteutettavissa, eikä sen takia tarvita uusia investointeja, sanoo Myllyvirta.

Kun ryhmä on arvioinut, miten esitetyt muutokset vaikuttavat asiointimatkojen pituuteen, palveluverkkoa on pidetty edelleen kohtuullisena.

– Etelä-Pohjanmaalla on ollut hyviä linjauksia ja valmistelua, mutta päätöksenteko on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Jos ei ryhdytä selvästi kovempiin toimenpiteisiin, talouden tervehdyttäminen ei onnistu.

Hyvinvointialueen on tärkeää toteuttaa toiminnallisia muutoksia palvelutuotannossaan. Tällaisia ovat esimerkiksi uusien teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen, palvelukriteerien yhtenäistäminen, painopisteen siirtäminen kevyempiin palveluihin, kotiin vietävien palvelujen vahvistaminen, palvelujen integraatio sekä sujuvat hoito- ja palvelupolut.

– Hyvinvointialueella on toteutettu paljon asioita, edelleen on mahdollista keventää palvelurakennetta. Mutta sitä voidaan myöskin tehdä tavalla, joka on asukkaiden kannalta myönteistä.

Myllyvirta ottaa esimerkiksi arviointiryhmän ehdotuksen vähentää palveluasumisen käyttöä.

– Ei (ympärivuorokautinen palveluasuminen) ole aina kyseisten ihmisten etu. Kotona asuminen ja yhteisöllisen asumisen muodot ovat parempia kuin laitosmainen ympäristö. Nämä muutokset ovat hitaita, mutta tavoitteet pitää asettaa, jotta niihin päästään.

Tarkoituksena on, että hyvinvointialue käsittelee toimenpide-ehdotukset viimeistään vuoden 2027 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Vaihtoehtona voi olla, ette aluevaltuusto hyväksykään esitystä joulukuisessa budjettikokouksessaan.

– En sillä sen enempää spekuloi. Tehtävämme on loppuraportissa ottaa kantaa siihen, onko hyvinvointialueella edellytykset jatkaa toimintansa. Se, ettei aluevaltuusto hyväksy esitystä, on sitten se vihonviimeinen tilanne.

Myllyvirta pitää tavoitteena sitä, että hyvinvointialueen kanssa voidaan yhdessä löytää ratkaisut edellytyksiin toimia. Hän uskoo, että keinot siihen löytyvät.

– Jollei niitä löydy, joudutaan esittämään, että tämä hyvinvointialue ei voi tällaisenaan jatkaa, ja ehdottamaan aluejakomenettelyn käynnistämistä.