Valtuusto siunasi äänestyksellä Koiviston koulun jatkoajalle

KURIKKA

Katja Rantatulkkila

Maanantai-iltana yli neljä tuntia istunut kaupunginvaltuusto lopulta meni Koiviston koulun lakkauttamisasiassa kaupunginhallituksen kannalle Marko Viitalan (kok.) esittämällä lisäyksellä. Kaupunginhallitus oli esittänyt valtuustolle, että lakkauttamisen sijasta valtuusto asettaisi 40 oppilaan rajan ja merkittävät investointitarpeet otettaisiin arvioinnissa huomioon koulukohtaisesti. Esitys sai vastaansa kaksi vastaesitystä.

Sivistyslautakunnan puheenjohtajana toimiva Markus Blommendahl (kd.) esitti, että edettäisiin sivistyslautakunnan alkuperäisesityksen mukaisesti, että Koiviston koulu lakkautettaisiin ja Metsolan koulun lakkauttamista ryhdytään valmistelemaan. Tämän esityksen kaupunginhallitus oli aiemmin torpannut ja hyväksynyt puheenjohtajansa Olavi Kandolinin (kesk.) esityksen 40 oppilaan rajan lisäämisestä ja investointitarpeista.

Marko Viitala oli kaupunginhallituksen kanssa samoilla linjoilla, mutta esitti lisäksi maantieteellisen sijainnin ottamista huomioon.

– Koulujen lakkautuksessa on otettava huomioon myös, ettei se aiheuta kohtuuttomia kuljetusmatkoja, Viitala sanoi ja sai Jarmo Alajoelta (kesk.) kannatusta.

Koska oli tullut kaksi kannatettua vastaesitystä, äänestys suoritettiin ensin niiden kesken. Blommendahlin esityksen kannattajien Jari Isohellan (kok.), Mikko Jokipiin (vihr.) ja Anna-Liisa Myllymäen (kok.) lisäksi Blommendahlin taakse asettuivat koomuksen Aku Autio, Sami Keskinen, Milla Kivioja, Julia Lehtinen ja Harri Salonen, vasemmiston Ari Elomaa, demarien Kirsti Lähdesmäki ja Voitto Parkkonen sekä keskustan Leena Rinta-Kiikka.

Viitalan esityksen taakse asettui 29 valtuutetta ja se lähti haastamaan kaupunginhallituksen pohjaesitystä. Lopulta kaupunginhallituksen esitys kaatui äänin 7–30. Pohjaesityksen taakse jäivät ainoastaan perussuomalaiset Pauli Antila, Matti Heinonen, Jouni Vallin ja Marko Yli-Nikkola, kokoomuslaiset Anna-Liisa Myllymäki ja Harri Salonen sekä demarien Voitto Parkkonen. Parkkonen oli aiemmin vetänyt pois oman esityksensä ennen pyydettyä vartin mittaista neuvottelutaukoa.

Neljä valtuutettua eli Blommendahl, Elomaa, Isohella ja Jokipii jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.

VALTUUSTO pyöritteli kouluasiaa pitkään ja hartaasti. Alustukseksi kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa muistutti valtuutettuja siitä, että konsultin kanssa oli työskennelty pitkään ja tiedossa oli, mihin suuntaan talouden kehitys on menossa.

– Olemme alijäämän tiellä ja sairaanhoitopiirikin on ilmoittanut alijäämästä. Tulossa on siis lisää miinusta. Ensi vuosi näyttää kovin sumuiselta, myös kovan inflaation ja energiakriisin riskin takia.

Pusa huomautti myös Fortumin uutisista ja viittasi osinkotuottojen epävarmuuteen.

– Jos Fortumilta ei tule mitään, olemme Neste Oilin varassa. Ylijäämää on jäljellä 8 miljoonaa euroa, mutta kuinka paljon on tullut syötyä sitä tänä vuonna.

Pusa sanoi, ettei ole katsottu tilannetta vain talouden näkökulmasta, vaan myös opetuksen sisällön ja saatavuuden kannalta.

– Isommalla (koululla) on enemmän mahdollisuuksia. Opetuksen kehittämisessä on enemmän vaihtoehtoja.

Sivistysjohtaja Päivi Hernesmaa sanoi Koiviston koulun tarvitsevan peruskorjausta.

– Lautakunnan asettama toimikunta käsitteli kouluverkkoa ja antoi tulokset käsiteltäväksi lautakunnalle. Tammikuussa olisivat Säntti, Tuiskula ja Koivisto muuttaneet uuteen kouluun ja ryhmät olisi pystytty pitämään, Hernesmaa avasi.

Teknisessä toimistossa kesäkuun lopulta lähtien työskennellyt Matti Hakola koitti avata pyynnöstä koulun kuntotutkimusta, mutta ei pystynyt lopulta kertomaan esimerkiksi todellisista korjauskustannuksista.

Valtuutettu Ari Elomaan mukaan jokainen haluaisi säilyttää kyläkoulut. Hän kyseenalaisti kuitenkin sen, jos lapsia ei ole ja koulut vaativat peruskorjausta.

– Eikö me uskalleta tehdä vaikeita päätöksiä kun pelätään omaa napaa.

ELOMAA muistutti konsultinkin ja muidenkin todenneen, että Kurikalla on kallis kouluverkko.

– Ja sitten tulee kaupunginhallitus, joka pyyhkäisee kaikkien yli. Heillä on toki siihen oikeus, mutta onko se kovinkaan fiksua. Kalliit konsultin, lautakunnan ja työryhmän selvitykset laitetaan noin vain romukoppaan. Miten me maksamme koulujen peruskorjaukset ja mikä on kohtuullinen summa? Onko se miljoona vai 10 miljoonaa? Mistä rahat?

– Pian valmistuu Tuiskulan koulu, joka maksoi paljon enemmän kuin piti. Rakennamme sotekeskusta. Mitään varmuutta sen käyttöasteesta ei ole. Uusi kunnantalo rakennetaan. Uimahalleja tulossa uusia. Millä kaiken maksamme? Ei taida tulla Fortumin miljooniakaan. Kyllä tämä hölmöjen touhulta vaikuttaa, Elomaa latasi ja lisäsi, että pitäisi mennä järjellä eikä tunteella.

Kouluverkkotyöryhmän puheenjohtajana toiminut Voitto Parkkonen kertoi selvityksessä ennakoidun lapsien syntyvyyden kehityksen, rakennusten kunnon ja elinkaaren sekä kohtuulliset matkat.

– Lausunto on annettu ja siinä havaintoja olivat oppilasmäärien lasku ja terveys-ja turvallisuusasiat.

Parkkonen huomautti, että säästöjä vaaditaan oikeista paikoista, mutta mitä ne ovat.

– Pyydämme viranhaltijoilta rohkeita avauksia. Lautakunta on oikea paikka punnita niitä. Jaan kaupunginjohtajan mielipiteen talouden tilasta.

BLOMMENDAHL oli edellisten puhujien kanssa samoilla linjoilla ja totesi, että nyt on aika ottaa vastuuta. Kouluverkkotyöryhmä pohti koulu- ja varhaiskasvatusta hänen mukaansa tarkasti ja monelta kantilta.

– Se on yksityiskohtainen selvitys. Hallituksella on kuntademokratiassa oikeus tehdä eri päätös, mutta jos se on jatkuvaa, se syö luottamusta.

Blommendahl huomautti, että selvitys otti kantaa myös opetukseen, kuljetukseen ja tasavertaisuuteen, joka ei hänen mukaansa toteudu nykyisellään.

– En haluaisi, että yhtään koulua lakkaisi, mutta joskus pitää tehdä vaikeita päätöksiä.

Jari Isohella komppasi Blommendahlia ja työryhmässä mukana olleena sanoi koulu- ja päiväkotiverkosta keskustellun kattavasti.

– Nykymenolla käy huonosti. Olin hämmästynyt, kun kaupunginhallitus lähti muuttamaan esitystä. Siihen sillä toki on oikeus, mutta esitys perustui kuitenkin pitkäaikaiseen harkintaan. Onko motivaatiota tehdä tarkkaa työtä ja kuluttaa rahaa selvityksiin, Isohella pohdiskeli.

Aku Autio kehui työryhmän analyysiä. Hän kommentoi oppilasrajan lisäksi sijainnin ja rakennuksen kunnon huomioonottamista.

– Jalasjärven eteläpäästä on suoraa tietä 30 kilometriä, matkaa ja aikaa kertyy. Jos yhtenä vuotena on oppilaita 39, meneekö koulu nurin? Mihin 40 raja perustuu? Montako koulua on nyt löysässä hirressä, sillä oppilasennusteet voivat elää, Autio sanoi.

Olavi Kandolin sanoi, että taloustilanteen takia Kurikan kaikki hankkeet, uimahallit, palloiluhallit, kaupungintalot on pistetty nyt ”pitkään jonoon”.

– Ei tehdä, jos ei ole varaa.

Kandolin sanoi, että viime kaudella porailtiin Säntin koululla reikiä lattiaan eikä mitään (hometta tms.) löydetty. Rakennettiin 3,5 miljoonan euron koulu, jonka hinta lopulta kolminkertaistui.

– Konsulttiselvitys tilattiin viime kaudella ja sovittiin, ettei oteta puheeksi kolmea lukiota. Meillä on 19 000 asukkaan kunta, jossa kolme lukiota. Jalasjärvellä ja Jurvassa ei pystytä tarjoamaan monipuolista kurssitarjotinta, eikä Kurikassakaan.

Kandolin sanoi 40 oppilaan rajan olevan sellainen, jonka voi ”nielaista”, ikään kuin selkänoja.

– Koulu antaa kylälle elävyyttä. Tätäkin on sanottu, että sitten oppilaita raahataan Koskenkorvan puolelta, mutta jos Panttilaan raahataan yksikin perhe, siitä vaan.

Merkittävää investointitarvetta Kandolin avasi siten, että koulu tarvitsee silloin kallista, ”tyyliin” 100 tuhannen euron korjausta.

– Tilanne katsotaan aina koulukohtaisesti.

Marko Yli-Nikkola oli 40 oppilaan rajan kannalla ja totesi selkeää rajaa tarvittavankin.

– Nyt, kun ei ole rajaa, voidaan tehdä mitä huvittaa. Rahalla saa sellaisen selvityksen kuin haluaa.

Valtuutettu Mikko Säntti (kok.) penäsi kirjallista paperia koulun lakkauttamisen aiheuttamista säästöistä.

– Tarkoitus olisi pitää kylät asuttuina. Säästöt pitäisi ottaa kokonaan muualta.

Jari Haapamäki (ps.) entisenä panttilalaisena sanoi olleen ala-arvoista, miten koulua on alettu lopettaa.

– Ensin päätetään ilmaisesta varhaiskasvatuksesta ja sitten lopetetaan kouluja. 40:n raja on kaikille hyvä. Koiviston koulun vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä, että tietävät, mitä tapahtuu. Myös Taisto Leppälä (sd.) sanoi olevansa 40:n kannalla.

Jukka Ala-Luopa (kesk.) totesi lakkauttamisesta puhumisen vaikuttavan kiinnostukseen kylää kohtaan, samoilla linjoilla oli Heidi Rajamäki (ps.), joka totesi kyläkoulujen olevan kylien suola ja elinvoiman perusta.