Kurikkaan tuli palkinto Vuoden nuorisopsykiatrisesta teosta

PALKINNOT

AP Suomalainen

Nuorten psykiatriset ongelmat ovat olleet kasvusuunnassa, mutta lähetteiden määrä keskussairaalaan on saatu Kurikassa ja lähikunnissa kuitenkin vähenemään. Tästä on kiittäminen nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Kirsi Ylisaarta, joka toi Kurikkaankin uudenlaisen tiimityöskentelymallin.

Malli on noteerattu Suomen nuorisopsykiatrisessa yhdistyksessä. Yhdistys palkitsi Kirsi Ylisaaren Vuoden nuorisopsykiatrisesta teosta. Palkinto myönnettiin 15. huhtikuuta yhdistyksen kevätkoulutuspäivän yhteydessä.

– Vaikka palkinto tuli minulle, tässä juuri se yhteistyön merkitys korostuu. Olenkin sanonut, että minulla on noin sata työkaveria, Ylisaari kiittelee.

YLISAARI kehitteli nuorisopsykiatrian ylilääkäri Seppo Palomäen kanssa toimintamallin, joka polkaistiin käyntiin syksyllä 2016. Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri niin sanotusti rantautuu kuntaan yhden päivän ajaksi joka toinen viikko. Päivään sisältyy ensin kahden tunnin moniammatillinen tiimipalaveri ja sen jälkeen tapaamisia nuorten kanssa siten, että tapaa nuoren yksin tai mieluummin niin, että vanhemmat ovat mukana.

– Nuorten kanssa tapaamiset toteutetaan ilman lääkärin lähetettä siten, että kunnan työntekijä varaa ajan ja tulee mukaan tapaamiseen.

Tiimipalavereihin osallistuvat esimerkiksi kouluterveydenhoitaja, terveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori, psykiatrisia sairaanhoitajia sekä perheneuvolan, lastensuojelun tai etsivän nuorisotyön työntekijöitä.

– Pidän tärkeänä, että varsinkin perhepalvelu ja lastensuojelu ovat mukana. Usein ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään ennen kuin ne tullaan siihen vaiheeseen, että tarvittaisiin lähete keskussairaalan poliklinikalle.

TIIMIMALLI on tuonut useita etuja. Kirsi Ylisaaren mukaan malli säästää rahaa, kun ongelmia voidaan hoitaa ilman kallista lähetettä paikan päällä. Moni asia saattaa ratketa jopa kerralla, kun koolla on perheen arkeen liittyvää henkilöstöä sosiaali-, terveys- ja koulupuolelta. Yhteistyö on voimaa.

– Nuorta ei tarvitse pompotella Seinäjoelle. Myös perheet ovat kiitollisia, sillä monasti he ovat pulassa itsekin, Ylisaari sanoo.

Kirsi Ylisaari liikkuu itse Kurikan, Jalasjärven kaupunginosan ja Ilmajoen lisäksi Kauhajoella. Hän yllättyi positiivisesti siitä, ettei tiimityön aloittaminen nostanut muutosvastarintaa käytännössä lainkaan. Pikemminkin ajatus otettiin innostuneesti vastaan.

– Tärkeä asia oli varmasti sekin, että tästä lähdettiin tekemään pysyvää mallia, ei siis projektia. Tiimityöhön on sitouduttu tosi hyvin, Kirsi Ylisaari kehuu.

NUORTEN mielenterveydelliset ongelmat ovat olleet viime vuosina kasvussa. Esimerkiksi viime vuonna Seinäjoen poliklinikalle sai lähetteen 467 nuorta. Siinä oli kasvua edellisvuoteen miltei kolmannes, 27 prosenttia.

Ylisaari sanoo ensin, että hän ei tiedä varmuudella, mistä nuorten pahoinvointi johtuu.

– Ei sitä osaa moni muukaan sanoa, miksi poliklinikoille on viikkokausien jonot. Korona toki näkyy minunkin työssäni melkein joka päivä. Lockdown on ollut tosi huono juttu lapsille ja nuorille, Ylisaari miettii.

Korona ei silti selitä kaikkea. Kirsi Ylisaari suostuu esittämään muutaman valistuneen arvauksen nuorten pahoinvoinnin syistä.

– Some on yksi juttu. Siihen liittyy ikävää kielenkäyttöä, vihapuhetta ja mahdollisuutta hyväksikäyttöön. Some on kauhean hankala käsiteltävä nuorille ja varsinkin heidän vanhemmilleen.

Myös vanhemmuuden puute näkyy monella tavoin. Rajat olisivat rakkautta esimerkiksi kotiintuloajoissa, mutta vanhemmuudessa hän on nähnyt paljon "isoa avuttomuutta".

– Nuorisopsykiatriksi opiskellaan monta vuotta ja sitten pääsee sanomaan, että pitää mennä ajoissa nukkumaan ja että pitää syödä hyvin, Kirsi Ylisaari hymähtää.

Hän muistuttaa kuitenkin, että suurimmalla osalla nuorista menee hyvin.

– Sitten on se noin 10 prosenttia, joilla ei mene hyvin.