A-
A+
Skype
Johannes Ujainen
JIK ky:n tilinpäätöksen esittely ei tuonut suuria yllätyksiä valtuuston eteen. Suurimmilta osin kustannusten nousu johtui vuonna 2019 erikoissairaanhoidon kasvavista kuluista.
– Kun ottaa oman toiminnan ja Kurikan sosiaalitoimen huomioon, kulut nousivat vain 2,5 prosenttia vuoteen 2018 nähden. Nousu tuli erikoissairaanhoidosta, siihenhän me emme pysty oikein vaikuttamaan, kertoi yhtymän johtaja Sabah Samaletdin valtuustolle maanantaina.
Yhtymä on pyrkinyt omistajakuntien toiveiden mukaan leikkaamaan kustannuksia ja tehostamaan toimintaa. Erikoissairaanhoidon lisäksi toinen selkeimmin kuvaajissa näkyvä kustannus on henkilöstökulut. Henkilöstöä oli vuoden 2019 lopussa 8,8 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden lopussa. Henkilöstön osalta määrä on nyt samalla tasolla vuoden 2016 kanssa, palkkoja maksetaan noin 3 prosenttia vuotta 2016 enemmän, mikä selittyy pääasiassa palkankorotuksista.
Talousjohtaja Arvi Snällin mukaan omassa toiminnassa etenkin ikääntyneiden palvelujen osuus on kasvanut. Suoritemäärien vähennyttyä myös suoritekulut ovat lisääntyneet, sillä kulut ovat pysyneet samana. Suoritemääriin on vaikuttanut myös Lifecare-potilastietojärjestelmän käyttöönotto, mikä on vaatinut hoitohenkilökunnankin työaikaa. Suoritemääriin vaikuttavat osaltaan myös rekrytointihaasteet. Eikä kyseessä ole pelkästään lääkäripula.
– Tiettyjen alojen hoitajiakin on vaikea saada, huomauttaa Samaletdin ja toteaa, että ongelma ei koske pelkästään JIK ky:tä.
Hän myös huomauttaa, että suoritekohtaisia kustannuksia katsottaessa Kurikan terveyskeskus on selkeästi tehokkain. Kurikassa taas oman erityispiirteensä kulurakenteeseen tuo kunnallisen tehostetun palveluasumisen puuttuminen.
– Kurikan ja Ilmajoen ero palveluseteleissä vain kasvaa, toteaa Samaletdin.
Palvelusetelillä tuotetut palvelut ovat myös yleisesti ottaen halvempia yhtymälle Samaletdinin mukaan. Snäll lisää, että yhtymässä on myös panostettu kotiin tuotettuihin palveluihin, mitkä Samaletdinin mukaan useissa tapauksissa ovat laitoshoitoa edullisempia. Yksi trendi on keskussairaalan päivystyksen lisääntynyt käyttö ja myös yksityiseltä puolelta ohjataan nykyään useammin keskussairaalaan erikoissairaanhoidon piiriin. Tämä on myös laajemmin tavattu ilmiö, mitä osaltaan saattaa ohjata yhteispäivystys, sekä aikatauluasiat, mutta myös parempi imago. Moni menee myös mielellään suoraan keskussairaalaan, sillä siellä on tarjolla kaikki palvelut.
Lisäksi yhtymän tilinpäätöksestä selviää kasvanut tarve sosiaalipalveluille. Muun muassa lasten sijoituspäivät ovat kasvaneet vuodesta 2016 lähes 40 prosenttia.
Mikäli koko yhtymän toimintaan ei tehdä muutoksia, on nykyisen ennusteen mukaan kertynyt alijäämä vuonna 2022 lähes 22 miljoonaa euroa.
– On sanottava heti, että emme pysty muuttamaan pylväiden alaspäin menoa vain säästämällä ja tehostamalla. Tarvitsemme rahaa, toteaa Samaletdin.
Samaletdinin mukaan alijäämän kattamista on ruvettu jo yhteistyössä Kurikan virkamiesjohdon kanssa suunnittelemaan. Talousjohtaja Snäll huomautti, että nykymenolla JIK ky:n kassa hupenee heinä-elokuussa, joten tarve lisätalousarviolle on tulossa valtuuston käsittelyyn piakkoin.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Skype
Johannes Ujainen
JIK ky:n tilinpäätöksen esittely ei tuonut suuria yllätyksiä valtuuston eteen. Suurimmilta osin kustannusten nousu johtui vuonna 2019 erikoissairaanhoidon kasvavista kuluista.
– Kun ottaa oman toiminnan ja Kurikan sosiaalitoimen huomioon, kulut nousivat vain 2,5 prosenttia vuoteen 2018 nähden. Nousu tuli erikoissairaanhoidosta, siihenhän me emme pysty oikein vaikuttamaan, kertoi yhtymän johtaja Sabah Samaletdin valtuustolle maanantaina.
Yhtymä on pyrkinyt omistajakuntien toiveiden mukaan leikkaamaan kustannuksia ja tehostamaan toimintaa. Erikoissairaanhoidon lisäksi toinen selkeimmin kuvaajissa näkyvä kustannus on henkilöstökulut. Henkilöstöä oli vuoden 2019 lopussa 8,8 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden lopussa. Henkilöstön osalta määrä on nyt samalla tasolla vuoden 2016 kanssa, palkkoja maksetaan noin 3 prosenttia vuotta 2016 enemmän, mikä selittyy pääasiassa palkankorotuksista.
Talousjohtaja Arvi Snällin mukaan omassa toiminnassa etenkin ikääntyneiden palvelujen osuus on kasvanut. Suoritemäärien vähennyttyä myös suoritekulut ovat lisääntyneet, sillä kulut ovat pysyneet samana. Suoritemääriin on vaikuttanut myös Lifecare-potilastietojärjestelmän käyttöönotto, mikä on vaatinut hoitohenkilökunnankin työaikaa. Suoritemääriin vaikuttavat osaltaan myös rekrytointihaasteet. Eikä kyseessä ole pelkästään lääkäripula.
– Tiettyjen alojen hoitajiakin on vaikea saada, huomauttaa Samaletdin ja toteaa, että ongelma ei koske pelkästään JIK ky:tä.
Hän myös huomauttaa, että suoritekohtaisia kustannuksia katsottaessa Kurikan terveyskeskus on selkeästi tehokkain. Kurikassa taas oman erityispiirteensä kulurakenteeseen tuo kunnallisen tehostetun palveluasumisen puuttuminen.
– Kurikan ja Ilmajoen ero palveluseteleissä vain kasvaa, toteaa Samaletdin.
Palvelusetelillä tuotetut palvelut ovat myös yleisesti ottaen halvempia yhtymälle Samaletdinin mukaan. Snäll lisää, että yhtymässä on myös panostettu kotiin tuotettuihin palveluihin, mitkä Samaletdinin mukaan useissa tapauksissa ovat laitoshoitoa edullisempia. Yksi trendi on keskussairaalan päivystyksen lisääntynyt käyttö ja myös yksityiseltä puolelta ohjataan nykyään useammin keskussairaalaan erikoissairaanhoidon piiriin. Tämä on myös laajemmin tavattu ilmiö, mitä osaltaan saattaa ohjata yhteispäivystys, sekä aikatauluasiat, mutta myös parempi imago. Moni menee myös mielellään suoraan keskussairaalaan, sillä siellä on tarjolla kaikki palvelut.
Lisäksi yhtymän tilinpäätöksestä selviää kasvanut tarve sosiaalipalveluille. Muun muassa lasten sijoituspäivät ovat kasvaneet vuodesta 2016 lähes 40 prosenttia.
Mikäli koko yhtymän toimintaan ei tehdä muutoksia, on nykyisen ennusteen mukaan kertynyt alijäämä vuonna 2022 lähes 22 miljoonaa euroa.
– On sanottava heti, että emme pysty muuttamaan pylväiden alaspäin menoa vain säästämällä ja tehostamalla. Tarvitsemme rahaa, toteaa Samaletdin.
Samaletdinin mukaan alijäämän kattamista on ruvettu jo yhteistyössä Kurikan virkamiesjohdon kanssa suunnittelemaan. Talousjohtaja Snäll huomautti, että nykymenolla JIK ky:n kassa hupenee heinä-elokuussa, joten tarve lisätalousarviolle on tulossa valtuuston käsittelyyn piakkoin.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Skype
Johannes Ujainen
JIK ky:n tilinpäätöksen esittely ei tuonut suuria yllätyksiä valtuuston eteen. Suurimmilta osin kustannusten nousu johtui vuonna 2019 erikoissairaanhoidon kasvavista kuluista.
– Kun ottaa oman toiminnan ja Kurikan sosiaalitoimen huomioon, kulut nousivat vain 2,5 prosenttia vuoteen 2018 nähden. Nousu tuli erikoissairaanhoidosta, siihenhän me emme pysty oikein vaikuttamaan, kertoi yhtymän johtaja Sabah Samaletdin valtuustolle maanantaina.
Yhtymä on pyrkinyt omistajakuntien toiveiden mukaan leikkaamaan kustannuksia ja tehostamaan toimintaa. Erikoissairaanhoidon lisäksi toinen selkeimmin kuvaajissa näkyvä kustannus on henkilöstökulut. Henkilöstöä oli vuoden 2019 lopussa 8,8 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden lopussa. Henkilöstön osalta määrä on nyt samalla tasolla vuoden 2016 kanssa, palkkoja maksetaan noin 3 prosenttia vuotta 2016 enemmän, mikä selittyy pääasiassa palkankorotuksista.
Talousjohtaja Arvi Snällin mukaan omassa toiminnassa etenkin ikääntyneiden palvelujen osuus on kasvanut. Suoritemäärien vähennyttyä myös suoritekulut ovat lisääntyneet, sillä kulut ovat pysyneet samana. Suoritemääriin on vaikuttanut myös Lifecare-potilastietojärjestelmän käyttöönotto, mikä on vaatinut hoitohenkilökunnankin työaikaa. Suoritemääriin vaikuttavat osaltaan myös rekrytointihaasteet. Eikä kyseessä ole pelkästään lääkäripula.
– Tiettyjen alojen hoitajiakin on vaikea saada, huomauttaa Samaletdin ja toteaa, että ongelma ei koske pelkästään JIK ky:tä.
Hän myös huomauttaa, että suoritekohtaisia kustannuksia katsottaessa Kurikan terveyskeskus on selkeästi tehokkain. Kurikassa taas oman erityispiirteensä kulurakenteeseen tuo kunnallisen tehostetun palveluasumisen puuttuminen.
– Kurikan ja Ilmajoen ero palveluseteleissä vain kasvaa, toteaa Samaletdin.
Palvelusetelillä tuotetut palvelut ovat myös yleisesti ottaen halvempia yhtymälle Samaletdinin mukaan. Snäll lisää, että yhtymässä on myös panostettu kotiin tuotettuihin palveluihin, mitkä Samaletdinin mukaan useissa tapauksissa ovat laitoshoitoa edullisempia. Yksi trendi on keskussairaalan päivystyksen lisääntynyt käyttö ja myös yksityiseltä puolelta ohjataan nykyään useammin keskussairaalaan erikoissairaanhoidon piiriin. Tämä on myös laajemmin tavattu ilmiö, mitä osaltaan saattaa ohjata yhteispäivystys, sekä aikatauluasiat, mutta myös parempi imago. Moni menee myös mielellään suoraan keskussairaalaan, sillä siellä on tarjolla kaikki palvelut.
Lisäksi yhtymän tilinpäätöksestä selviää kasvanut tarve sosiaalipalveluille. Muun muassa lasten sijoituspäivät ovat kasvaneet vuodesta 2016 lähes 40 prosenttia.
Mikäli koko yhtymän toimintaan ei tehdä muutoksia, on nykyisen ennusteen mukaan kertynyt alijäämä vuonna 2022 lähes 22 miljoonaa euroa.
– On sanottava heti, että emme pysty muuttamaan pylväiden alaspäin menoa vain säästämällä ja tehostamalla. Tarvitsemme rahaa, toteaa Samaletdin.
Samaletdinin mukaan alijäämän kattamista on ruvettu jo yhteistyössä Kurikan virkamiesjohdon kanssa suunnittelemaan. Talousjohtaja Snäll huomautti, että nykymenolla JIK ky:n kassa hupenee heinä-elokuussa, joten tarve lisätalousarviolle on tulossa valtuuston käsittelyyn piakkoin.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide