A-
A+
Yksi syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana yhteiskunnalle
yli miljoona euroa.
Kun arjen hallinta katoaa, toimeentulossa on niukkuutta, opiskelu ei luista tai kiinnosta eikä töitäkään ole. Mieli voi olla musta ja aloitekyvytön. Tältä voi kuulostaa syrjäytyneen tai syrjäytymisuhan alla olevan nuoren elämäntilanne. Ja heitä on paljon.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli vuonna 2026 useampi kuin joka kolmas 18–29-vuotias nuori aikuinen.
Tarkkaa lukua syrjäytyneiden nuorten määrälle ei ole, sillä syrjäytyneisyyden virallinen määritelmä vaihtelee.
Suomessa on arvion mukaan noin 60 000 – 70 000 syrjäytynyttä nuorta. Näistä nuorista noin 50 000 on nuoria miehiä (Taloussanomat 2.6.26). THL taas on tilastoinut kokonaismääräksi jopa 140 000 syrjäytynyttä tai syrjäytymisuhan alla olevaa nuorta. Luvut ovat joka tapauksessa suuria, liian suuria.
Syrjäytyminen tarkoittaa sitä, että nuori ei ole missään ”kirjoilla”, ei koulussa eikä työelämässä. Näitä näkymättömiä nuoria yhdistää arjen hallinnan vaikeus, kaltoin kohtelu, kiusaaminen, kouluttamattomuus ja työttömyys. Heillä voi olla taustalla myös terveydellisiä ja sosiaalisia syitä taustalla.
Yksi syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana yhteiskunnalle yli miljoona euroa. Kun puhutaan kymmenistä tuhansista nuorista, on tärkeää, että uhat tunnistetaan ja ongelmiin tartutaan ajoissa.
Etsivä nuorisotyö otettiin virallisesti osaksi nuorisolainsäädäntöä vuonna 2010. Toiminnan juuret ulottuvat kuitenkin jo 1960-luvulle, jolloin ensi kerran jalkauduttiin nuorten pariin kaduille. Pari kymmentä vuotta myöhemmin työ alkoi vakiintua kunnallisessa nuoriso- ja päihdetyössä.
2000-luvulla tarve kohdennetulle tuelle kasvoi entisestään.
Etsivän nuorisotyön tavoitteena on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella. Nuori saa käytännössä vierellä kulkijan ja opastajan. Etsivä työntekijä kokoaa tarvittaessa ympärille eri asiantuntijoiden verkoston ja pitää huolen, että nuori pysyy keskiössä.
Etsivä nuorisotyö voi olla nuorelle pelastusrengas, mutta myös koko yhteiskunnan kannalta tärkeä työväline. Näiden pelastusrenkaiden saatavuudesta pitää huolehtia.– KR
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Yksi syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana yhteiskunnalle
yli miljoona euroa.
Kun arjen hallinta katoaa, toimeentulossa on niukkuutta, opiskelu ei luista tai kiinnosta eikä töitäkään ole. Mieli voi olla musta ja aloitekyvytön. Tältä voi kuulostaa syrjäytyneen tai syrjäytymisuhan alla olevan nuoren elämäntilanne. Ja heitä on paljon.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli vuonna 2026 useampi kuin joka kolmas 18–29-vuotias nuori aikuinen.
Tarkkaa lukua syrjäytyneiden nuorten määrälle ei ole, sillä syrjäytyneisyyden virallinen määritelmä vaihtelee.
Suomessa on arvion mukaan noin 60 000 – 70 000 syrjäytynyttä nuorta. Näistä nuorista noin 50 000 on nuoria miehiä (Taloussanomat 2.6.26). THL taas on tilastoinut kokonaismääräksi jopa 140 000 syrjäytynyttä tai syrjäytymisuhan alla olevaa nuorta. Luvut ovat joka tapauksessa suuria, liian suuria.
Syrjäytyminen tarkoittaa sitä, että nuori ei ole missään ”kirjoilla”, ei koulussa eikä työelämässä. Näitä näkymättömiä nuoria yhdistää arjen hallinnan vaikeus, kaltoin kohtelu, kiusaaminen, kouluttamattomuus ja työttömyys. Heillä voi olla taustalla myös terveydellisiä ja sosiaalisia syitä taustalla.
Yksi syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana yhteiskunnalle yli miljoona euroa. Kun puhutaan kymmenistä tuhansista nuorista, on tärkeää, että uhat tunnistetaan ja ongelmiin tartutaan ajoissa.
Etsivä nuorisotyö otettiin virallisesti osaksi nuorisolainsäädäntöä vuonna 2010. Toiminnan juuret ulottuvat kuitenkin jo 1960-luvulle, jolloin ensi kerran jalkauduttiin nuorten pariin kaduille. Pari kymmentä vuotta myöhemmin työ alkoi vakiintua kunnallisessa nuoriso- ja päihdetyössä.
2000-luvulla tarve kohdennetulle tuelle kasvoi entisestään.
Etsivän nuorisotyön tavoitteena on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella. Nuori saa käytännössä vierellä kulkijan ja opastajan. Etsivä työntekijä kokoaa tarvittaessa ympärille eri asiantuntijoiden verkoston ja pitää huolen, että nuori pysyy keskiössä.
Etsivä nuorisotyö voi olla nuorelle pelastusrengas, mutta myös koko yhteiskunnan kannalta tärkeä työväline. Näiden pelastusrenkaiden saatavuudesta pitää huolehtia.– KR
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Yksi syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana yhteiskunnalle
yli miljoona euroa.
Kun arjen hallinta katoaa, toimeentulossa on niukkuutta, opiskelu ei luista tai kiinnosta eikä töitäkään ole. Mieli voi olla musta ja aloitekyvytön. Tältä voi kuulostaa syrjäytyneen tai syrjäytymisuhan alla olevan nuoren elämäntilanne. Ja heitä on paljon.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli vuonna 2026 useampi kuin joka kolmas 18–29-vuotias nuori aikuinen.
Tarkkaa lukua syrjäytyneiden nuorten määrälle ei ole, sillä syrjäytyneisyyden virallinen määritelmä vaihtelee.
Suomessa on arvion mukaan noin 60 000 – 70 000 syrjäytynyttä nuorta. Näistä nuorista noin 50 000 on nuoria miehiä (Taloussanomat 2.6.26). THL taas on tilastoinut kokonaismääräksi jopa 140 000 syrjäytynyttä tai syrjäytymisuhan alla olevaa nuorta. Luvut ovat joka tapauksessa suuria, liian suuria.
Syrjäytyminen tarkoittaa sitä, että nuori ei ole missään ”kirjoilla”, ei koulussa eikä työelämässä. Näitä näkymättömiä nuoria yhdistää arjen hallinnan vaikeus, kaltoin kohtelu, kiusaaminen, kouluttamattomuus ja työttömyys. Heillä voi olla taustalla myös terveydellisiä ja sosiaalisia syitä taustalla.
Yksi syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana yhteiskunnalle yli miljoona euroa. Kun puhutaan kymmenistä tuhansista nuorista, on tärkeää, että uhat tunnistetaan ja ongelmiin tartutaan ajoissa.
Etsivä nuorisotyö otettiin virallisesti osaksi nuorisolainsäädäntöä vuonna 2010. Toiminnan juuret ulottuvat kuitenkin jo 1960-luvulle, jolloin ensi kerran jalkauduttiin nuorten pariin kaduille. Pari kymmentä vuotta myöhemmin työ alkoi vakiintua kunnallisessa nuoriso- ja päihdetyössä.
2000-luvulla tarve kohdennetulle tuelle kasvoi entisestään.
Etsivän nuorisotyön tavoitteena on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella. Nuori saa käytännössä vierellä kulkijan ja opastajan. Etsivä työntekijä kokoaa tarvittaessa ympärille eri asiantuntijoiden verkoston ja pitää huolen, että nuori pysyy keskiössä.
Etsivä nuorisotyö voi olla nuorelle pelastusrengas, mutta myös koko yhteiskunnan kannalta tärkeä työväline. Näiden pelastusrenkaiden saatavuudesta pitää huolehtia.– KR
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide