A-
A+
Lehtemme kustantajan edustaja, toimitusjohtaja-päätoimittaja Johannes Ujainen vastaa lukijoita ja tilaajia askarruttaviin kysymyksiin.
Katja Rantatulkkila
Kurikka-lehden kestotilaus maksaa 145 euroa vuodessa ja lehteä on moitittu tekstaripalstallamme kalliiksi. Kuinka tuo tilaushinta muodostuu, toimitusjohtaja ja päätoimittaja Johannes Ujainen?
– Hinta muodostuu lehdenteon kuluista ja lehdelle jäävästä katteesta. Kuluista ehdottomasti suurin on henkilöstökulut. Palkkojen ja palkan sivukulujen osuus kaikista kuluista on yli 60 prosenttia. Jakelun osuus on 17 prosentin luokkaa, samoin liiketoiminnan muiden kulujen, johon kuuluvat mm. kiinteistökulut, vakuutukset, ohjelmistot, työvälineet, työterveys, kirjanpito, sponsorointi yms. Lehden painatuksen osuutta kuluista on saatu hieman alaspäin ja se jää noin kuuden prosentin paikkeille.
– Lähes kaikkien kulujen osalta nousu on ollut viime vuosina hirmuista. Kulujen nousua ei ole kuitenkaan siirretty suoraan hintoihin.
Onko Kurikka-lehden tilaushinta hintava, jos sitä vertaa maakunnan muihin paikallislehtiin?
– Hinnoittelupäätökset tehdään itsenäisesti, mutta hinta on linjassa maakunnan muiden paikallislehtien kanssa. Hinta on jopa sieltä edullisemmasta päästä.
Entä jos hintaa vertaa joka päivä ilmestyvään Helsingin Sanomiin (n. 700–750 euroa/vuosi)?
– Ylipäänsä vertailu muihin lehtiin ei ole relevanttia, sillä esimerkiksi Helsingin Sanomat ei tarjoa tietoa Kurikan tapahtumista. Hesari tarjoaa tuohon hintaan lukijoilleen parhaaksi katsomaansa sisältöä. Postimerkin saa kaupasta 2,75 euron kappalehintaan. Niitä kun ostaa 51 kappaletta, niin joutuu maksamaan jo yli 140 euroa.
On valitettu, että joku saa lehden vuosihintaan 139 euroa, kun toisille se maksaa 145 euroa vuodessa. Mistä tämä hintaero johtuu?
– Hintaeroa selittää laskutusjakson ajankohta. Jos joku on tehnyt tilauksen kesken vuoden, maksaa hän sen hetkisen tilausmaksun ja siitä seuraava lasku tulee taas 12 kuukauden päästä. Uudet hinnat syötetään järjestelmään aina vuodenvaihteessa.
Jos pienituloinen joutuu käymään tammikuussa Seinäjoella keskussairaalassa (poliklinikkamaksu 71 euroa) ja ostamaan lääkkeitä ilman kela-korvausta (omavastuu n. 70 euroa) ja tähän vielä pakkasajan lämmityslasku päälle, niin talous on tammikuun tiukilla. Voisiko lehden vuositilauksen laskuttaa tammikuun sijasta vasta myöhemmin helmikuussa?
– Tämä on harkitsemisen arvoinen asia ja jotkut lehtitalot ovat tämän toteuttaneetkin. Tilauslaskutus tammikuulla on ollut vanha perinne ja toki myös kirjanpitäjien suosima ratkaisu. Kurikka-lehdenkin on toki jo vuosia voinut maksaa osissa ilman lisäkustannuksia.
Onko digipuolelle eli lehden nettisivuille ja lehtiarkistoon suunnitteilla parannuksia?
– Lehden nettisivujen sekä näköislehden puolelle ovat uudistustoimet käynnistyneet vuodenvaihteen tienoilla. Tavoitteena olisi vielä ennen kesälomia saada uusi nettisivu ja uusi näköislehti kaikkien käytettäväksi. Tässä yhteydessä myös kaikki lehdet, uudet ja vanhat, siirtyvät yhteen ja samaan ympäristöön.
Posti alkaa jakaa kirjepostia helmikuun puolivälissä joka toinen viikko vain tiistaisin ja torstaisin. Kannetaanko Kurikka-lehti näinä viikkoina postilaatikkoon vasta torstaina?
– Sanomalehtien kanssa Postilla on omat sopimukset, joihin tämän ei pitäisi vaikuttaa. Tosin jo vuosia Posti on kirjannut näihinkin ehdon, jonka mukaan lehti voidaan jakaa ilmestymispäivänä tai sitä seuraavana päivänä.
Jakeluongelmia ja jakelun myöhästymisiä on raportoitu aika ajoin. Onko näitä Postin kanssa saatu kuntoon?
– Vuosivolyymiin suhteutettuna virheitä tulee melko vähän, mutta ymmärrän, että jokainen on liikaa. Mikään jakeluyhtiö ei ole erehtymätön. Posti yhteistyökumppanina ei ole kuitenkaan joustavin mahdollinen. Siksi osa Kurikka-lehdestäkin siirtyy lähiviikkoina yksityisen jakeluyhtiön jakeluun.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Lehtemme kustantajan edustaja, toimitusjohtaja-päätoimittaja Johannes Ujainen vastaa lukijoita ja tilaajia askarruttaviin kysymyksiin.
Katja Rantatulkkila
Kurikka-lehden kestotilaus maksaa 145 euroa vuodessa ja lehteä on moitittu tekstaripalstallamme kalliiksi. Kuinka tuo tilaushinta muodostuu, toimitusjohtaja ja päätoimittaja Johannes Ujainen?
– Hinta muodostuu lehdenteon kuluista ja lehdelle jäävästä katteesta. Kuluista ehdottomasti suurin on henkilöstökulut. Palkkojen ja palkan sivukulujen osuus kaikista kuluista on yli 60 prosenttia. Jakelun osuus on 17 prosentin luokkaa, samoin liiketoiminnan muiden kulujen, johon kuuluvat mm. kiinteistökulut, vakuutukset, ohjelmistot, työvälineet, työterveys, kirjanpito, sponsorointi yms. Lehden painatuksen osuutta kuluista on saatu hieman alaspäin ja se jää noin kuuden prosentin paikkeille.
– Lähes kaikkien kulujen osalta nousu on ollut viime vuosina hirmuista. Kulujen nousua ei ole kuitenkaan siirretty suoraan hintoihin.
Onko Kurikka-lehden tilaushinta hintava, jos sitä vertaa maakunnan muihin paikallislehtiin?
– Hinnoittelupäätökset tehdään itsenäisesti, mutta hinta on linjassa maakunnan muiden paikallislehtien kanssa. Hinta on jopa sieltä edullisemmasta päästä.
Entä jos hintaa vertaa joka päivä ilmestyvään Helsingin Sanomiin (n. 700–750 euroa/vuosi)?
– Ylipäänsä vertailu muihin lehtiin ei ole relevanttia, sillä esimerkiksi Helsingin Sanomat ei tarjoa tietoa Kurikan tapahtumista. Hesari tarjoaa tuohon hintaan lukijoilleen parhaaksi katsomaansa sisältöä. Postimerkin saa kaupasta 2,75 euron kappalehintaan. Niitä kun ostaa 51 kappaletta, niin joutuu maksamaan jo yli 140 euroa.
On valitettu, että joku saa lehden vuosihintaan 139 euroa, kun toisille se maksaa 145 euroa vuodessa. Mistä tämä hintaero johtuu?
– Hintaeroa selittää laskutusjakson ajankohta. Jos joku on tehnyt tilauksen kesken vuoden, maksaa hän sen hetkisen tilausmaksun ja siitä seuraava lasku tulee taas 12 kuukauden päästä. Uudet hinnat syötetään järjestelmään aina vuodenvaihteessa.
Jos pienituloinen joutuu käymään tammikuussa Seinäjoella keskussairaalassa (poliklinikkamaksu 71 euroa) ja ostamaan lääkkeitä ilman kela-korvausta (omavastuu n. 70 euroa) ja tähän vielä pakkasajan lämmityslasku päälle, niin talous on tammikuun tiukilla. Voisiko lehden vuositilauksen laskuttaa tammikuun sijasta vasta myöhemmin helmikuussa?
– Tämä on harkitsemisen arvoinen asia ja jotkut lehtitalot ovat tämän toteuttaneetkin. Tilauslaskutus tammikuulla on ollut vanha perinne ja toki myös kirjanpitäjien suosima ratkaisu. Kurikka-lehdenkin on toki jo vuosia voinut maksaa osissa ilman lisäkustannuksia.
Onko digipuolelle eli lehden nettisivuille ja lehtiarkistoon suunnitteilla parannuksia?
– Lehden nettisivujen sekä näköislehden puolelle ovat uudistustoimet käynnistyneet vuodenvaihteen tienoilla. Tavoitteena olisi vielä ennen kesälomia saada uusi nettisivu ja uusi näköislehti kaikkien käytettäväksi. Tässä yhteydessä myös kaikki lehdet, uudet ja vanhat, siirtyvät yhteen ja samaan ympäristöön.
Posti alkaa jakaa kirjepostia helmikuun puolivälissä joka toinen viikko vain tiistaisin ja torstaisin. Kannetaanko Kurikka-lehti näinä viikkoina postilaatikkoon vasta torstaina?
– Sanomalehtien kanssa Postilla on omat sopimukset, joihin tämän ei pitäisi vaikuttaa. Tosin jo vuosia Posti on kirjannut näihinkin ehdon, jonka mukaan lehti voidaan jakaa ilmestymispäivänä tai sitä seuraavana päivänä.
Jakeluongelmia ja jakelun myöhästymisiä on raportoitu aika ajoin. Onko näitä Postin kanssa saatu kuntoon?
– Vuosivolyymiin suhteutettuna virheitä tulee melko vähän, mutta ymmärrän, että jokainen on liikaa. Mikään jakeluyhtiö ei ole erehtymätön. Posti yhteistyökumppanina ei ole kuitenkaan joustavin mahdollinen. Siksi osa Kurikka-lehdestäkin siirtyy lähiviikkoina yksityisen jakeluyhtiön jakeluun.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Lehtemme kustantajan edustaja, toimitusjohtaja-päätoimittaja Johannes Ujainen vastaa lukijoita ja tilaajia askarruttaviin kysymyksiin.
Katja Rantatulkkila
Kurikka-lehden kestotilaus maksaa 145 euroa vuodessa ja lehteä on moitittu tekstaripalstallamme kalliiksi. Kuinka tuo tilaushinta muodostuu, toimitusjohtaja ja päätoimittaja Johannes Ujainen?
– Hinta muodostuu lehdenteon kuluista ja lehdelle jäävästä katteesta. Kuluista ehdottomasti suurin on henkilöstökulut. Palkkojen ja palkan sivukulujen osuus kaikista kuluista on yli 60 prosenttia. Jakelun osuus on 17 prosentin luokkaa, samoin liiketoiminnan muiden kulujen, johon kuuluvat mm. kiinteistökulut, vakuutukset, ohjelmistot, työvälineet, työterveys, kirjanpito, sponsorointi yms. Lehden painatuksen osuutta kuluista on saatu hieman alaspäin ja se jää noin kuuden prosentin paikkeille.
– Lähes kaikkien kulujen osalta nousu on ollut viime vuosina hirmuista. Kulujen nousua ei ole kuitenkaan siirretty suoraan hintoihin.
Onko Kurikka-lehden tilaushinta hintava, jos sitä vertaa maakunnan muihin paikallislehtiin?
– Hinnoittelupäätökset tehdään itsenäisesti, mutta hinta on linjassa maakunnan muiden paikallislehtien kanssa. Hinta on jopa sieltä edullisemmasta päästä.
Entä jos hintaa vertaa joka päivä ilmestyvään Helsingin Sanomiin (n. 700–750 euroa/vuosi)?
– Ylipäänsä vertailu muihin lehtiin ei ole relevanttia, sillä esimerkiksi Helsingin Sanomat ei tarjoa tietoa Kurikan tapahtumista. Hesari tarjoaa tuohon hintaan lukijoilleen parhaaksi katsomaansa sisältöä. Postimerkin saa kaupasta 2,75 euron kappalehintaan. Niitä kun ostaa 51 kappaletta, niin joutuu maksamaan jo yli 140 euroa.
On valitettu, että joku saa lehden vuosihintaan 139 euroa, kun toisille se maksaa 145 euroa vuodessa. Mistä tämä hintaero johtuu?
– Hintaeroa selittää laskutusjakson ajankohta. Jos joku on tehnyt tilauksen kesken vuoden, maksaa hän sen hetkisen tilausmaksun ja siitä seuraava lasku tulee taas 12 kuukauden päästä. Uudet hinnat syötetään järjestelmään aina vuodenvaihteessa.
Jos pienituloinen joutuu käymään tammikuussa Seinäjoella keskussairaalassa (poliklinikkamaksu 71 euroa) ja ostamaan lääkkeitä ilman kela-korvausta (omavastuu n. 70 euroa) ja tähän vielä pakkasajan lämmityslasku päälle, niin talous on tammikuun tiukilla. Voisiko lehden vuositilauksen laskuttaa tammikuun sijasta vasta myöhemmin helmikuussa?
– Tämä on harkitsemisen arvoinen asia ja jotkut lehtitalot ovat tämän toteuttaneetkin. Tilauslaskutus tammikuulla on ollut vanha perinne ja toki myös kirjanpitäjien suosima ratkaisu. Kurikka-lehdenkin on toki jo vuosia voinut maksaa osissa ilman lisäkustannuksia.
Onko digipuolelle eli lehden nettisivuille ja lehtiarkistoon suunnitteilla parannuksia?
– Lehden nettisivujen sekä näköislehden puolelle ovat uudistustoimet käynnistyneet vuodenvaihteen tienoilla. Tavoitteena olisi vielä ennen kesälomia saada uusi nettisivu ja uusi näköislehti kaikkien käytettäväksi. Tässä yhteydessä myös kaikki lehdet, uudet ja vanhat, siirtyvät yhteen ja samaan ympäristöön.
Posti alkaa jakaa kirjepostia helmikuun puolivälissä joka toinen viikko vain tiistaisin ja torstaisin. Kannetaanko Kurikka-lehti näinä viikkoina postilaatikkoon vasta torstaina?
– Sanomalehtien kanssa Postilla on omat sopimukset, joihin tämän ei pitäisi vaikuttaa. Tosin jo vuosia Posti on kirjannut näihinkin ehdon, jonka mukaan lehti voidaan jakaa ilmestymispäivänä tai sitä seuraavana päivänä.
Jakeluongelmia ja jakelun myöhästymisiä on raportoitu aika ajoin. Onko näitä Postin kanssa saatu kuntoon?
– Vuosivolyymiin suhteutettuna virheitä tulee melko vähän, mutta ymmärrän, että jokainen on liikaa. Mikään jakeluyhtiö ei ole erehtymätön. Posti yhteistyökumppanina ei ole kuitenkaan joustavin mahdollinen. Siksi osa Kurikka-lehdestäkin siirtyy lähiviikkoina yksityisen jakeluyhtiön jakeluun.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide