Jättipalsami kaappaa Kyrönjoen rannat

Leena Hjelt

Kyrönjoen rannalla Mietaankylällä asuva Tapani Ventelä miettii synkeänä, että Kyrönjokivarren rannat taitavat olla jo menetetty jättipalsamille, haitalliselle vieraslajille. Himalajan vuoristoalueelta Suomeen tuotua kasvia kasvaa paikoin valtoimenaan rannoilla, aivan veden äärellä, mistä se on jo levittäytynyt ylemmäksi viljelemättömille pelloille ja niiden reunamille.

Vaimonsa Sirpa Ventelä on hieman optimistisempi: jättipalsamin hävittäminen onnistuu, kunhan vain saadaan ihmiset valjastettua hävitystyöhön.

Toki kumpikin on sitä mieltä, että sitä tuskin saadaan kokonaan alueelta häviämään.

Ventelät ja naapurissa asuvat Raija ja Esko Eerola ovat lähdössä Eerolan rakentamalla lautalla joelle tarkistamaan tilannetta. Molemmat pariskunnat ovat raivanneet omat tonttinsa, ja Esko Eerola vetänyt jättipalsamin pois viereiseltä pelloltakin.

– Tänä kesänä ei ole tarvinnut poistaa kuin kolme jättipalsamia, Sirpa Ventelä toteaa helpottuneena.

Lautta säksättää hitaasti eteenpäin tyvenessä vedessä, leppeässä kesäpäivässä, josta sumu on juuri hälvennyt. Kaikki tuumaavat jättipalsamin lisääntyneen hurjasti ihan muutaman viime vuoden aikana. Joelta päin näkee selvästi, missä tonttien rajat kulkevat, kun jättipalsami jakaa ne: osassa tontteja kasvia on paljon, osassa ei lainkaan.

– Jos ajattelee viisi vuotta takaperin, kasvia ei ollut kuin muutamia yksilöitä siellä täällä. Kolmen viime vuoden aikana se on ihan ryöpsähtänyt, pariskunnat pohtivat.

Kasvia on tiheästi, paikka paikoin melkein pelloiksi asti. Vieraslajit.fi:n mukaan se leviää juuri näin, muodostamalla laajoja, yhden lajin kasvustoja, jotka vievät tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta heikentäen kasvilajiston monimuotoisuutta. Tämä käy ilmi Kyrönjoellakin välillä Tripuusen silta ja Torkkolan saari.

Kasvin hennot juuret eivät kykene sitomaan maata, minkä vuoksi se aiheuttaa eroosiota. Paikoin sen on havaittu vaikeuttavan metsänuudistamista tukahduttamalla puiden taimia ja aiheuttamalla taimikoiden tuhoutumista.

– Ennen tässä jokirannassa kasvoi paljon horsmaa. Nyt tuolla palsamin seassa näyttää olevan kielojakin, he ihastelevat.

Ventelät ja Eerolat pohtivat, mitä rannoille voisi oikein tehdä. Raivaustalkoot? Heidän mielestään kasvia on jo niin paljon, että hävittäminen on monelle maanomistajalle aika mahdoton urakka yksinään toteuttaa. Sirpa Ventelä kertoo ottaneensa yhteyttä elinvoimakeskukseen, josta kannustettiin tekemään ilmoitus vieraslajit.fi-sivustolle.

– No, minähän menin sinne sivustolle ja heti alkuun tuli kysymys, montako kappaletta lajia löytyy. Aika tyhmä kysymys, kun näitä on täällä miljoonittain.

– Emme lähteneet laskemaan, heittää hänen miehensä huvittuneena.

Jättipalsami on yksivuotinen kasvi, joka voi muodostaa jopa 4000 siementä. Näin loppukesästä se alkaa ampua niitä jopa monien metrien päähän, ja vesi kuljettaa niitä tehokkaasti pitkiäkin matkoja. Siksi torjuntatoimet olisikin syytä aloittaa yläjuoksulta.

– Moitin yhtä kauhajokelaista tuttuani, kun kauhajokelaiset eivät tee jättipalsamin hävittämiseksi mitään ja Kyrönjoki Kauhajoelta Kurikkaan on aivan täynnä kasvia. En ollut silloin vielä kartoittanut omaa tilannettamme ja nyt kyllä joudun pyytämään häneltä anteeksi, Sirpa Ventelää naurattaa.

Kasvin hävittämistä helpottaa yksivuotisuus sekä se, että sen juuri on hento ja siksi helposti napattavissa pois maasta.

Liioin suojavarusteita ei tarvita, minkä vuoksi se on vieraslajit.fi:n mukaan sopiva kohde talkooväelle. Torjunta pitää aloittaa ennen kukintaa ja siementen kypsymistä.

Jos kasvit onnistuu niittää tai kitkeä ajoissa, niistä pääsee eroon muutamassa vuodessa.