A-
A+
KURIKKA
Katja Rantatulkkila
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sami Keskinen (kok.) sekä varapuheenjohtajat Sampo Tupila (kesk.) ja Jouni Vallin (ps.) tekivät talousarviokokouksessa yhteisen aloitteen kaupungin henkilöstön yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta. Kolmikko otsikoi ulostulonsa, että talouden tasapainottamistoimiin tarvitaan terää.
– Talousarviokirjassa mainitut talouden tasapainottamiskeinot ovat vaikuttavuuksiltaan nipin napin riittäviä. Lisäksi se sisältää suunnittelukaudella veronkorotuksia. Koko työkalupakkia ei ole otettu käyttöön talouden tasapainottamiseksi, vaikka kaupungin talousennusteet edellyttävät toimia juuri nyt.
Kolmikon mielestä viimeisen kuntaliitoksen jälkeen organisaatiota ja tehtäväkuvauksia ei ole käyty kattavasti läpi.
– Organisaation on elettävä kunnan kehityksen mukana dynaamisesti. Kuntaliitosten mahdollistamat organisaation kautta tulevat taloudelliset hyödyt ovat jääneet lähes kokonaan käyttämättä Kurikassa. Yli puolet käyttötalouden rahoista käytämme henkilöstömenoihin.
ALOITTEEN tekijät peräävät rohkeita päätöksiä kuntatalouden suuren muutoksen edessä.
– On otettava lisäkeinoja käyttöön talouden tasapainon saavuttamiseksi. Muutostilanteen ja talouden heikkojen näkymien vuoksi meidän on otettava työkaluvalikoimaan myös henkilöstöä koskeva yhteistoimintamenettely. Menettelyn taloudelliset mahdollisuudet ovat merkittävät.
Aloitteessaan kolmikko painottaa, että resurssit pitää saada kohdennettua oikein ja näkee, että yt-menettelyn tuloksena voisi olla myös lisäresurssin saaminen kuormittuneisiin toimialoihin.
– Kuitenkaan lomautuksilta tai irtisanomisilta ei välttämättä säästyttäisi. Mahdollisia tehtävien yhdistämisiä ja muita toimenpiteitä kohdennettaisiin ensisijaisesti organisaation ylempiin osiin, avoimin kortein.
Keskinen, Tupila ja Vallin toteavat, että kunta on olemassa kuntalaisia ja kunnassa toimivia yrityksiä varten.
– Toimintoja järjestetään pääosin heidän rahoillaan. Veroa maksavat ihmiset ja yritykset ovat joutuneet varmasti myös sopeuttamaan toimintojaan viime aikoina. Samaan on pystyttävä myös julkisella puolella. Tänä päivänä tehtävät vastuulliset ratkaisut turvaavat tulevien vuosien vakauden ja kehityksen, he muotoilevat.
PUHELIMITSE tavoitettu Sami Keskinen sanoo asian olleen usein esillä muun muassa talouden tasapainottamisryhmässä ja erilaisten selvitysten yhteydessä. Mitään konkreettista ei ole kuitenkaan saatu aikaan.
– Kuntaliitosten jälkeen ei ole penkaastu yhtään ja uskon, että kyllä meillä on varaa tarkastella tehtävänkuvia. Jos jossakin on puikkaria, niin sinne voidaan kohdentaa lisää resurssia.
Johtotroikka kertoi aikeistaan muille ryhmille, mutta päätti tehdä ulostulon kolmestaan ja Keskinen katsoo sen olevan jo sinänsä painava viesti: valtuuston johto on huolissaan kaupungin taloudesta.
– Tavoitetilannehan olisi, että talous on kestävällä pohjalla ilman osinkojakin. Jos osinkoja tulee, niistä voisi saada hajauttamalla tuottoja ja investoida käyttötalouden kannalta kannattavasti.
Keskinen tietää, että valtuuston puheenjohtajan tekemä valtuustoaloite on kuntapolitiikassa harvinaista, miltei ainutlaatuista.
– Ajattelimme kuitenkin, että aloite on tehokkaampi kuin tehdä esitys talousarviokirjaan. Siellä se olisi ollut vain mainintana, mutta aloite kirjataan perusteluineen pöytäkirjaan.
Johtotroikan aloite menee ensin selvitykseen ja etenee valmistelun kautta. Keskisen mukaan yt-neuvottelut voivat alkaa aikaisintaan ensi vuonna.
– Ei meillä sikäli ole kiirettä, kun tähänkin asti on menty. Oman aikansa se kuitenkin ottaa ja voidaan puhua ensi vuoden puolivälistä, ennen kuin mitään tapahtuu.
JHL:n pääluottamusmies Taisto Leppälä sanoo, ettei häneen ole vielä otettu yhteyttä yt-aloitteen johdosta. Hän otaksuu, ettei valtuuston päätöksiä ehkä seurata niin tiiviisti ja toisaalta uskoo, ettei aloite edes lopulta kosketa tavallista työntekijäporrasta.
– Ainakin on painotettu, että yt-menettely painottuu ylempään portaaseen. Toivottavasti lopputulos ei ole se, että laitetaan pari laitoshuoltajaa pois ja sillä hyvä. Työntekijätasolla on paljon eläköitymisiä ja jo nyt ei tahdo saada edes sijaisia, meillä on työvoimapulaakin, Leppälä toteaa.
Hänen mukaansa kaupunki on paisuttanut erityisesti hallintoa viime vuosina ja sieltä pitäisi ensin katsoa tehtävät.
– Pitää katsoa ensin lakisääteiset palvelut, mitä ne vaativat, ja katsoa sen jälkeen, mihin muuhun meillä on varaa. Esimerkiksi tämä viiden koulunkäyntiohjaajan vähennys on lapsilta pois. Kuten Ala-Luovan Jukka sanoi valtuustossakin, pitäisi katsoa henkilötyövuosia eikä työntekijämääriä. Koulunkäyntiohjaajat tekevät lyhyttä työpäivää ja heidät vielä lomautetaan kesäloman ajaksi, Leppälä huomauttaa.
Kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusan mukaan valtuustoaloite menee seuraavaksi kaupunginhallituksen keskusteltavaksi ja se on ensi maanantain kokouksen esityslistalla. Hänkään ei ole saanut työntekijäpuolelta palautetta aloitteesta.
– Meillä on aiemmin tehty henkilöstöselvityksiä ja jokaisen viran kohdalla pyydetään täyttölupa kaupunginhallitukselta. Henkilövähennyksiä on käyty läpi kuntaliitosten jälkeen ja tehtävänkuvia on yhdistelty, Pusa kertoo toimenpiteistä, joita on tehty tähän saakka.
Juttua täydennetty pääluottamusmiehen ja kaupunginjohtajan kommenteilla perjantaina 25.11. kello 11.25.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
KURIKKA
Katja Rantatulkkila
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sami Keskinen (kok.) sekä varapuheenjohtajat Sampo Tupila (kesk.) ja Jouni Vallin (ps.) tekivät talousarviokokouksessa yhteisen aloitteen kaupungin henkilöstön yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta. Kolmikko otsikoi ulostulonsa, että talouden tasapainottamistoimiin tarvitaan terää.
– Talousarviokirjassa mainitut talouden tasapainottamiskeinot ovat vaikuttavuuksiltaan nipin napin riittäviä. Lisäksi se sisältää suunnittelukaudella veronkorotuksia. Koko työkalupakkia ei ole otettu käyttöön talouden tasapainottamiseksi, vaikka kaupungin talousennusteet edellyttävät toimia juuri nyt.
Kolmikon mielestä viimeisen kuntaliitoksen jälkeen organisaatiota ja tehtäväkuvauksia ei ole käyty kattavasti läpi.
– Organisaation on elettävä kunnan kehityksen mukana dynaamisesti. Kuntaliitosten mahdollistamat organisaation kautta tulevat taloudelliset hyödyt ovat jääneet lähes kokonaan käyttämättä Kurikassa. Yli puolet käyttötalouden rahoista käytämme henkilöstömenoihin.
ALOITTEEN tekijät peräävät rohkeita päätöksiä kuntatalouden suuren muutoksen edessä.
– On otettava lisäkeinoja käyttöön talouden tasapainon saavuttamiseksi. Muutostilanteen ja talouden heikkojen näkymien vuoksi meidän on otettava työkaluvalikoimaan myös henkilöstöä koskeva yhteistoimintamenettely. Menettelyn taloudelliset mahdollisuudet ovat merkittävät.
Aloitteessaan kolmikko painottaa, että resurssit pitää saada kohdennettua oikein ja näkee, että yt-menettelyn tuloksena voisi olla myös lisäresurssin saaminen kuormittuneisiin toimialoihin.
– Kuitenkaan lomautuksilta tai irtisanomisilta ei välttämättä säästyttäisi. Mahdollisia tehtävien yhdistämisiä ja muita toimenpiteitä kohdennettaisiin ensisijaisesti organisaation ylempiin osiin, avoimin kortein.
Keskinen, Tupila ja Vallin toteavat, että kunta on olemassa kuntalaisia ja kunnassa toimivia yrityksiä varten.
– Toimintoja järjestetään pääosin heidän rahoillaan. Veroa maksavat ihmiset ja yritykset ovat joutuneet varmasti myös sopeuttamaan toimintojaan viime aikoina. Samaan on pystyttävä myös julkisella puolella. Tänä päivänä tehtävät vastuulliset ratkaisut turvaavat tulevien vuosien vakauden ja kehityksen, he muotoilevat.
PUHELIMITSE tavoitettu Sami Keskinen sanoo asian olleen usein esillä muun muassa talouden tasapainottamisryhmässä ja erilaisten selvitysten yhteydessä. Mitään konkreettista ei ole kuitenkaan saatu aikaan.
– Kuntaliitosten jälkeen ei ole penkaastu yhtään ja uskon, että kyllä meillä on varaa tarkastella tehtävänkuvia. Jos jossakin on puikkaria, niin sinne voidaan kohdentaa lisää resurssia.
Johtotroikka kertoi aikeistaan muille ryhmille, mutta päätti tehdä ulostulon kolmestaan ja Keskinen katsoo sen olevan jo sinänsä painava viesti: valtuuston johto on huolissaan kaupungin taloudesta.
– Tavoitetilannehan olisi, että talous on kestävällä pohjalla ilman osinkojakin. Jos osinkoja tulee, niistä voisi saada hajauttamalla tuottoja ja investoida käyttötalouden kannalta kannattavasti.
Keskinen tietää, että valtuuston puheenjohtajan tekemä valtuustoaloite on kuntapolitiikassa harvinaista, miltei ainutlaatuista.
– Ajattelimme kuitenkin, että aloite on tehokkaampi kuin tehdä esitys talousarviokirjaan. Siellä se olisi ollut vain mainintana, mutta aloite kirjataan perusteluineen pöytäkirjaan.
Johtotroikan aloite menee ensin selvitykseen ja etenee valmistelun kautta. Keskisen mukaan yt-neuvottelut voivat alkaa aikaisintaan ensi vuonna.
– Ei meillä sikäli ole kiirettä, kun tähänkin asti on menty. Oman aikansa se kuitenkin ottaa ja voidaan puhua ensi vuoden puolivälistä, ennen kuin mitään tapahtuu.
JHL:n pääluottamusmies Taisto Leppälä sanoo, ettei häneen ole vielä otettu yhteyttä yt-aloitteen johdosta. Hän otaksuu, ettei valtuuston päätöksiä ehkä seurata niin tiiviisti ja toisaalta uskoo, ettei aloite edes lopulta kosketa tavallista työntekijäporrasta.
– Ainakin on painotettu, että yt-menettely painottuu ylempään portaaseen. Toivottavasti lopputulos ei ole se, että laitetaan pari laitoshuoltajaa pois ja sillä hyvä. Työntekijätasolla on paljon eläköitymisiä ja jo nyt ei tahdo saada edes sijaisia, meillä on työvoimapulaakin, Leppälä toteaa.
Hänen mukaansa kaupunki on paisuttanut erityisesti hallintoa viime vuosina ja sieltä pitäisi ensin katsoa tehtävät.
– Pitää katsoa ensin lakisääteiset palvelut, mitä ne vaativat, ja katsoa sen jälkeen, mihin muuhun meillä on varaa. Esimerkiksi tämä viiden koulunkäyntiohjaajan vähennys on lapsilta pois. Kuten Ala-Luovan Jukka sanoi valtuustossakin, pitäisi katsoa henkilötyövuosia eikä työntekijämääriä. Koulunkäyntiohjaajat tekevät lyhyttä työpäivää ja heidät vielä lomautetaan kesäloman ajaksi, Leppälä huomauttaa.
Kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusan mukaan valtuustoaloite menee seuraavaksi kaupunginhallituksen keskusteltavaksi ja se on ensi maanantain kokouksen esityslistalla. Hänkään ei ole saanut työntekijäpuolelta palautetta aloitteesta.
– Meillä on aiemmin tehty henkilöstöselvityksiä ja jokaisen viran kohdalla pyydetään täyttölupa kaupunginhallitukselta. Henkilövähennyksiä on käyty läpi kuntaliitosten jälkeen ja tehtävänkuvia on yhdistelty, Pusa kertoo toimenpiteistä, joita on tehty tähän saakka.
Juttua täydennetty pääluottamusmiehen ja kaupunginjohtajan kommenteilla perjantaina 25.11. kello 11.25.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
KURIKKA
Katja Rantatulkkila
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sami Keskinen (kok.) sekä varapuheenjohtajat Sampo Tupila (kesk.) ja Jouni Vallin (ps.) tekivät talousarviokokouksessa yhteisen aloitteen kaupungin henkilöstön yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta. Kolmikko otsikoi ulostulonsa, että talouden tasapainottamistoimiin tarvitaan terää.
– Talousarviokirjassa mainitut talouden tasapainottamiskeinot ovat vaikuttavuuksiltaan nipin napin riittäviä. Lisäksi se sisältää suunnittelukaudella veronkorotuksia. Koko työkalupakkia ei ole otettu käyttöön talouden tasapainottamiseksi, vaikka kaupungin talousennusteet edellyttävät toimia juuri nyt.
Kolmikon mielestä viimeisen kuntaliitoksen jälkeen organisaatiota ja tehtäväkuvauksia ei ole käyty kattavasti läpi.
– Organisaation on elettävä kunnan kehityksen mukana dynaamisesti. Kuntaliitosten mahdollistamat organisaation kautta tulevat taloudelliset hyödyt ovat jääneet lähes kokonaan käyttämättä Kurikassa. Yli puolet käyttötalouden rahoista käytämme henkilöstömenoihin.
ALOITTEEN tekijät peräävät rohkeita päätöksiä kuntatalouden suuren muutoksen edessä.
– On otettava lisäkeinoja käyttöön talouden tasapainon saavuttamiseksi. Muutostilanteen ja talouden heikkojen näkymien vuoksi meidän on otettava työkaluvalikoimaan myös henkilöstöä koskeva yhteistoimintamenettely. Menettelyn taloudelliset mahdollisuudet ovat merkittävät.
Aloitteessaan kolmikko painottaa, että resurssit pitää saada kohdennettua oikein ja näkee, että yt-menettelyn tuloksena voisi olla myös lisäresurssin saaminen kuormittuneisiin toimialoihin.
– Kuitenkaan lomautuksilta tai irtisanomisilta ei välttämättä säästyttäisi. Mahdollisia tehtävien yhdistämisiä ja muita toimenpiteitä kohdennettaisiin ensisijaisesti organisaation ylempiin osiin, avoimin kortein.
Keskinen, Tupila ja Vallin toteavat, että kunta on olemassa kuntalaisia ja kunnassa toimivia yrityksiä varten.
– Toimintoja järjestetään pääosin heidän rahoillaan. Veroa maksavat ihmiset ja yritykset ovat joutuneet varmasti myös sopeuttamaan toimintojaan viime aikoina. Samaan on pystyttävä myös julkisella puolella. Tänä päivänä tehtävät vastuulliset ratkaisut turvaavat tulevien vuosien vakauden ja kehityksen, he muotoilevat.
PUHELIMITSE tavoitettu Sami Keskinen sanoo asian olleen usein esillä muun muassa talouden tasapainottamisryhmässä ja erilaisten selvitysten yhteydessä. Mitään konkreettista ei ole kuitenkaan saatu aikaan.
– Kuntaliitosten jälkeen ei ole penkaastu yhtään ja uskon, että kyllä meillä on varaa tarkastella tehtävänkuvia. Jos jossakin on puikkaria, niin sinne voidaan kohdentaa lisää resurssia.
Johtotroikka kertoi aikeistaan muille ryhmille, mutta päätti tehdä ulostulon kolmestaan ja Keskinen katsoo sen olevan jo sinänsä painava viesti: valtuuston johto on huolissaan kaupungin taloudesta.
– Tavoitetilannehan olisi, että talous on kestävällä pohjalla ilman osinkojakin. Jos osinkoja tulee, niistä voisi saada hajauttamalla tuottoja ja investoida käyttötalouden kannalta kannattavasti.
Keskinen tietää, että valtuuston puheenjohtajan tekemä valtuustoaloite on kuntapolitiikassa harvinaista, miltei ainutlaatuista.
– Ajattelimme kuitenkin, että aloite on tehokkaampi kuin tehdä esitys talousarviokirjaan. Siellä se olisi ollut vain mainintana, mutta aloite kirjataan perusteluineen pöytäkirjaan.
Johtotroikan aloite menee ensin selvitykseen ja etenee valmistelun kautta. Keskisen mukaan yt-neuvottelut voivat alkaa aikaisintaan ensi vuonna.
– Ei meillä sikäli ole kiirettä, kun tähänkin asti on menty. Oman aikansa se kuitenkin ottaa ja voidaan puhua ensi vuoden puolivälistä, ennen kuin mitään tapahtuu.
JHL:n pääluottamusmies Taisto Leppälä sanoo, ettei häneen ole vielä otettu yhteyttä yt-aloitteen johdosta. Hän otaksuu, ettei valtuuston päätöksiä ehkä seurata niin tiiviisti ja toisaalta uskoo, ettei aloite edes lopulta kosketa tavallista työntekijäporrasta.
– Ainakin on painotettu, että yt-menettely painottuu ylempään portaaseen. Toivottavasti lopputulos ei ole se, että laitetaan pari laitoshuoltajaa pois ja sillä hyvä. Työntekijätasolla on paljon eläköitymisiä ja jo nyt ei tahdo saada edes sijaisia, meillä on työvoimapulaakin, Leppälä toteaa.
Hänen mukaansa kaupunki on paisuttanut erityisesti hallintoa viime vuosina ja sieltä pitäisi ensin katsoa tehtävät.
– Pitää katsoa ensin lakisääteiset palvelut, mitä ne vaativat, ja katsoa sen jälkeen, mihin muuhun meillä on varaa. Esimerkiksi tämä viiden koulunkäyntiohjaajan vähennys on lapsilta pois. Kuten Ala-Luovan Jukka sanoi valtuustossakin, pitäisi katsoa henkilötyövuosia eikä työntekijämääriä. Koulunkäyntiohjaajat tekevät lyhyttä työpäivää ja heidät vielä lomautetaan kesäloman ajaksi, Leppälä huomauttaa.
Kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusan mukaan valtuustoaloite menee seuraavaksi kaupunginhallituksen keskusteltavaksi ja se on ensi maanantain kokouksen esityslistalla. Hänkään ei ole saanut työntekijäpuolelta palautetta aloitteesta.
– Meillä on aiemmin tehty henkilöstöselvityksiä ja jokaisen viran kohdalla pyydetään täyttölupa kaupunginhallitukselta. Henkilövähennyksiä on käyty läpi kuntaliitosten jälkeen ja tehtävänkuvia on yhdistelty, Pusa kertoo toimenpiteistä, joita on tehty tähän saakka.
Juttua täydennetty pääluottamusmiehen ja kaupunginjohtajan kommenteilla perjantaina 25.11. kello 11.25.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide