KOLUMNI:

”Ennen kaikki oli paremmin”

Kun oma ikä alkaa lähestyä puolta vuosisataa ja tajuaa, että vuosia on jäljellä todennäköisesti vähemmän kuin elettyä elämää tähän saakka, huomaa usein muistelevansa kaiholla menneitä aikoja ja ajattelevansa, kuinka hyvin asiat olivatkaan ennen.

Muistot menneestä saavat uudenlaisen merkityksen ja itse lapsuutensa ja nuoruutensa 80-90-luvulla eläneenä tuntuu, että elämä oli tuolloin paljon yksinkertaisempaa ja helpompaa. Tokkopa se kuitenkaan on sitä ollut esimerkiksi omien vanhempien mielestä, omat haasteensa ja huolensa on ollut silloinkin.

Meistä jokainen on varmasti joskus saattanut kuulla sanonnan "ennen kaikki oli paremmin" tai lausua sen ääneen itsekin. Se kuvastanee menneiden aikojen ihailua, mutta toisaalta siinä kuuluu myös jonkinlainen nykyhetken kritiikki. Onko nostalgia todellista vaiko pelkkiä kultareunuksisia muistoja ja hataria muistikuvia menneestä?

Pankkipalveluidenkin kohdalla moni muistaa ajat, jolloin asiointi tapahtui kasvotusten tutun virkailijan kanssa. Silloin pankkikonttorit olivat iso osa arkeamme ja asiakasta tervehdittiin nimeltä. Pankki oli auki joka arkipäivä aamusta asti myöhälle iltapäivään ja palvelu oli henkilökohtaista ja aikaa löytyi kuulumistenkin vaihdolle.

Nykyisin digitaaliset kanavat mahdollistavat nopean asioinnin, mutta samalla perinteinen pankkikokemus on saattanut joidenkin mielestä muuttua etäisemmäksi. Vaikka teknologia tuo paljon hyötyjä ja helpottaa arkea, moni suomalainen kaipaa edelleen sitä vanhaa kunnon pankkikonttoria, jossa saattoi hetkeksi istahtaa penkille juttelemaan toisten asiakkaiden kanssa.

Ehkäpä pankkipalveluiden nostalgia kumpuaakin juuri yhteyden kaipuusta ja rauhallisesta asioinnista – siitä, että ennen oli aikaa kuunnella ja olla läsnä. Vanha sanontakin kuuluu, että ”aika kultaa muistot”. Aikaisemmin elämä on saattanut tuntua myös yksinkertaisemmalta; kesät oli lämpimämpiä, talvet lumisempia ja ihmiset kohtasivat toisiaan kasvokkain kylän raitilla.

Nykyään maailma tuntuu rullaavan eteenpäin hurjaa vauhtia. Digitalisaatio on tullut joka niemeen ja notkelmaan, tekoäly avaa ihan uusia mahdollisuuksia ja yhteydenpito on helpompaa kuin koskaan ennen. Silti monesta meistä tuntuu, että yhteisöllisyys on vähentynyt ja kiire on kasvanut.

Vaikka moni muistaa pankkipalveluiden kulta-ajat ja kaipaa henkilökohtaista kontaktia, nykyisessä digitaalisessa maailmassa on myös omat etunsa. Jokainen voi valita itselleen sopivan asiointitavan ja -kanavan; jotkut viihtyvät edelleen konttorissa, kun taas toiset hoitavat pankkiasiat näppärästi mobiilissa tai verkossa. Näin palvelut ovat entistä saavutettavampia ja arki rullaa jokaiselle omalla tavallaan.

Ehkä ennen ei ollutkaan paremmin, vaan vain eri tavalla. Jokaisessa ajassa on omat haasteensa ja mahdollisuutensa, ilonsa ja huolenaiheensa.

Kaipuu entisaikoihin saattaakin kertoa tarpeesta pysähtyä, hengittää ja arvostaa yksinkertaisia asioita, kuten metsän rauhaa, nuotion lämpöä tai hiljaista hetkeä järven rannalla. Olipa aika mikä tahansa, suomalainen löytää lohtua luonnosta ja pienistä arjen ihmeistä. Ehkä parhaat asiat eivät olekaan menneisyydessä, vaan tässä hetkessä – jos vain osaamme ne nähdä.

Sari Saarakkala,

toimitusjohtaja, KTM, LKV/LVV

POP Pankki Aalto