A-
A+
Tuomo Kujanpää ja Ismo Kokkarinen haluavat olla luottavaisia, että nuorisoseuran kokoukseen illalla saadaan kantaa lisätuoleja, että kylänväki tulee pelastamaan nuorisoseuran. Muuten toiminta lakkaa ja talo myydään, jos toimintaan ei saada enempää väkeä. Johtokunta pyörii jo nyt minimirajoilla.
Katja Rantatulkkila
Syyskokous päättää toiminnan jatkamisesta tai lakkauttamisesta huomenna.
Lopettamisella vaikutuksia myös teatterin toimintaan.
Nuorisoseuran johtokunnan tärkein tehtävä tällä hetkellä on olla talkkareita
Ismo Kokkarinen,
seuran sihteeri
Katja Rantatulkkila
Tulee fiilis, että turhaa tätä pyöritetään, kun ketään ei kiinnosta. Näin miettivät Luovan Nuorisoseuran puheenjohtaja Tuomo Kujanpää ja sihteeri Ismo Kokkarinen. Kujanpää on ollut seuran johdossa nyt kolmisen vuotta ja Kokkarinen taas pidempään. Toiminta on hiljentynyt niin, että se uhkaa loppua väkikatoon.
– Kyllä me on yritetty aktivoida ihmisiä ja esimerkiksi kyläkirjeissä kutsuttu mukaan toimintaan. Ilmeisesti nuorisoseuran ja talon kohtalo eivät kiinnosta kyläläisiä. Ei nähdä yhteisen seurantalon merkitystä kylälle, Kylänpää miettii.
Seuran johtokunnassa oli vielä muutama vuosi sitten jopa yhdeksän jäsentä, nyt enää viisi, neljä on minimi. Väkeä tarvittaisiin kipeästi lisää.
– Nuorisoseuran johtokunnan tärkein tehtävä tällä hetkellä on olla talkkareita, ylläpitää taloa, jota kyläläiset eivät halua käyttää, Kokkarinen lataa.
Nyt Kujanpään ja Kokkarisen mielestä on viimeiset hetket, kun seuran toiminta voidaan vielä pelastaa.
– Syyskokouksessa päätämme, jatkuuko toiminta vai ei. Jos ketään ei jatko kiinnosta, toimintaa aletaan ajaa alas ja seura lakkautetaan. Talo menee sitten myyntiin.
Kuka syyskokoukseen voi osallistua, pitääkö olla luopalainen?
– Ei tarvitse olla, meillä on ollut ja taitaa olla nytkin entisiä luopalaisia, muualla asuvia. Nuorisoseuran jäseneksi saa tulla kuka vain toiminnasta kiinnostunut, mutta tietenkin toivoisimme, että oman kylän väkeäkin seuran pelastaminen kiinnostaisi enemmän.
Nuorisoseuralla on pitkä ja perinteikäs historia. Se perustettiin vuonna 1919 ja siitä lähtien seurantalo on ollut kylän kokoontumis- ja tapahtumapaikkana. Vuosikymmenien aikana talossa on näytelty, tanhuttu, pelattu sählyä ja jumpattu ja tietenkin pidetty erilaisia juhlia. Tanssejakin on järjestetty.
– Onhan talon käyttö hiljentynyt paljon takavuosista. Omaa teatteritoimintaa ei ole, mutta Harrastajateatteri Synkyn kanssa on tehty kymmenisen vuotta yhteistyötä. He ovat harjoitelleet ja pitäneet näytöksiä, ja me hoidimme alkuun kahviota. Mutta jumpat ja muut sellaiset ovat loppuneet kokonaan. Taloutta pelastaa yläkerran asunnon vuokraus.
Kyläläiset eivät juuri itse osallistu tai järjestä talolla omia tapahtumiaan. Seura on toki itse yrittänyt näihin päiviin saakka: on ollut koko perheen tapahtumaa, kesätapahtumaa ja avoimia ovia. Kävijämäärä on toisinaan jäänyt ihan muutamaan. Seuran satavuotisjuhlaa Kokkarinen pitää hyvänä esimerkkinä siitä, miten paljon seurantalon toiminta kiinnostaa.
– Teimme ruuat ja muut tarjottavat 80 vieraalle ja ilmoitimme juhlista lehdessäkin etukäteen. Paikalla oli lopulta 37 ihmistä, joista alle kymmenen kyläläisiä. Osa oli lisäksi kutsuvieraita.
Miksi nuorisoseuran toiminnan jatkaminen on tärkeää?
– Tämän kokoiselle kylälle oma seurantalo on mahdollisuus monenlaisen toiminnan järjestämiseen. Jos talo katoaa, meille ei jää tänne kylälle mitään paikkaa, johon on helppo tulla ja on isot, toimivat tilat.
Seuralla on satakunta jäsentä. Talous on ollut kovilla, kun lämmityskulut nielaisevat ison potin etenkin talvisin. Taloa on remontoitu kymmenen vuoden aikana 270 000 eurolla, että kuluja saataisiin hallintaan ja paikkoja pidettyä kunnossa.
– Taloon laitettiin vinyyliverhous, laitettiin ilmavesilämpöpumput ja ilmalämpöpumput, ikkunat ja katto vaihdettiin. Myös keittiöön tehtiin mittava remontti.
Paljon pitäisi vielä kuitenkin tehdä. Patteri lorisee haastatteluhetkellä ja Kokkarinen toteaakin patterien olevan vaihtokunnossa.
– Jotakin avustusrahaa korjaukseen varmaan saisi ja kökkätyöllä voisi nykyään korvata koko omaosuuden, kun ennen piti ottaa lainaa. Mutta ei kökän varaan uskalla luottaa.
Luovan kylällä on myös oma kyläyhdistys ja miesten mielestä se saattaa olla yksi syy, ettei väkeä riitä kahteen samalla asialla olevaan yhdistykseen.
– Takavuosina olin mukana kyläyhdistyksessä ja ehdotin, että yhdistykset voitaisiin yhdistää. Molemmissa toimi samoja aktiivejakin ja se on tavallaan ihmisten hukkaamista, että kaksi samantapaista yhdistystä toimii samassa kylässä. Ehdotus ei saanut kannatusta. No, tällä hetkellä ei ilmeisesti mene kyläyhdistykselläkään kovin hyvin, kun esimerkiksi pääsiäisvalakiaa ei saatu tekijöiden puuttumisen takia aikaiseksi, Kokkarinen arvioi.
Tänään keskiviikkona nuorisoseuralla pidetään johtokunnan kokous, jossa tulevaisuudesta päätetään. Jos seura lakkautetaan, talo menee myyntiin ja toiminta ajetaan noin vuodessa alas. Kujanpää ja Kokkarinen toivovat, että kyläläisiä kiinnostaisi oman seurantalon kohtalo.
– Kevätkokouksessa ei ollut ketään johtokunnan ulkopuolista henkilöä, vaikka kutsut oli laitettu kaikille kylän 500 taloudelle kyläkirjeenä. Olen ollut toiminnassa todella kauan ja voisin jäädä jo sivuun, mutta ei vielä voinut, kun ei ollut tilalle tulijoita.
Harrastajateatteri Synkyssä mietitään parhaillaan vaihtoehtoja, jos Luovan Nuorisoseura päättää lopettaa toimintansa. Puheenjohtaja Joonas Mäki-Paavolan mukaan tilanne on ollut tiedossa viime keväästä saakka.
– Olemme yrittäneet miettiä vaihtoehtoja, jossa voimme harjoitella ja pitää näytöksiä. Sopivia ja kohtuuhintaisia on valitettavasti aika heikonlaisesti, Mäki-Paavola toteaa.
Teatteritoiminta tarvitsee riittävän isot tilat: korkeutta, leveyttä ja pituutta pitää olla tarpeeksi katsomolle ja valo- ja äänitekniikalle. Myös esityslavan pitää olla tarpeeksi suuri.
– Katsomotilaa pitäisi olla vähintään parille sadalle katsojalle ja pitäisi olla myös kahvio. Lavasteiden olisi hyvä saada olla paikoillaan koko esityskauden ajan. Tarvitaan myös takahuone näyttelijöille, Mäki-Paavola avaa.
Miten tyhjö teollisuushalli soveltuisi Synkyn käyttöön?
– Yleensä niissä on pilarirakennelmia, jotka voivat olla katsomon kannaltahankalia. Myös akustiikan kanssa voisi tulla ongelmia.
Mäki-Paavola muistaa reilun kymmenen vuoden takaisen ajan, kun Synkyn esitykset olivat vielä yhteiskoulun auditoriossa, ja harjoituksia pidettiin Kurnun vintillä.
– Silloin lavasteet piti purkaa jokaisen viikonlopun jälkeen. Takatilat olivat ahtaat. Se ei ollut kovin hyvä ratkaisu.
Luovan Nuorisoseura onollut Synkylle ihanteellinen paikka: harjoituksia ja näytöksiä pystytään pitämään ilman suuria erillismuutoksia.
– Jos päällekkäisyyttä on tullut seuran toiminnan kanssa, ne on pystytty sovittelemaan. Helpoin ja paras vaihtoehto olisikin, että saisimme jatkaa Luovalla. Teatteri on vakiinnuttanut paikkansa..
Kelpaisiko suunniteltu Kurikka-talo teatterille?
– Se olisi toivottavaa, että siihen tehtäisiin tilat myös teatterille. Olisi hienoa, jos kaupunki ajaisi myös näyttämötaiteiden asiaa, ettei tiloja tehtäisi vain urheilulle ja musiikille. Kurikka-talon kulttuuritiloista ei ole oltu ydessä synkkyläisiin.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Tuomo Kujanpää ja Ismo Kokkarinen haluavat olla luottavaisia, että nuorisoseuran kokoukseen illalla saadaan kantaa lisätuoleja, että kylänväki tulee pelastamaan nuorisoseuran. Muuten toiminta lakkaa ja talo myydään, jos toimintaan ei saada enempää väkeä. Johtokunta pyörii jo nyt minimirajoilla.
Katja Rantatulkkila
Syyskokous päättää toiminnan jatkamisesta tai lakkauttamisesta huomenna.
Lopettamisella vaikutuksia myös teatterin toimintaan.
Nuorisoseuran johtokunnan tärkein tehtävä tällä hetkellä on olla talkkareita
Ismo Kokkarinen,
seuran sihteeri
Katja Rantatulkkila
Tulee fiilis, että turhaa tätä pyöritetään, kun ketään ei kiinnosta. Näin miettivät Luovan Nuorisoseuran puheenjohtaja Tuomo Kujanpää ja sihteeri Ismo Kokkarinen. Kujanpää on ollut seuran johdossa nyt kolmisen vuotta ja Kokkarinen taas pidempään. Toiminta on hiljentynyt niin, että se uhkaa loppua väkikatoon.
– Kyllä me on yritetty aktivoida ihmisiä ja esimerkiksi kyläkirjeissä kutsuttu mukaan toimintaan. Ilmeisesti nuorisoseuran ja talon kohtalo eivät kiinnosta kyläläisiä. Ei nähdä yhteisen seurantalon merkitystä kylälle, Kylänpää miettii.
Seuran johtokunnassa oli vielä muutama vuosi sitten jopa yhdeksän jäsentä, nyt enää viisi, neljä on minimi. Väkeä tarvittaisiin kipeästi lisää.
– Nuorisoseuran johtokunnan tärkein tehtävä tällä hetkellä on olla talkkareita, ylläpitää taloa, jota kyläläiset eivät halua käyttää, Kokkarinen lataa.
Nyt Kujanpään ja Kokkarisen mielestä on viimeiset hetket, kun seuran toiminta voidaan vielä pelastaa.
– Syyskokouksessa päätämme, jatkuuko toiminta vai ei. Jos ketään ei jatko kiinnosta, toimintaa aletaan ajaa alas ja seura lakkautetaan. Talo menee sitten myyntiin.
Kuka syyskokoukseen voi osallistua, pitääkö olla luopalainen?
– Ei tarvitse olla, meillä on ollut ja taitaa olla nytkin entisiä luopalaisia, muualla asuvia. Nuorisoseuran jäseneksi saa tulla kuka vain toiminnasta kiinnostunut, mutta tietenkin toivoisimme, että oman kylän väkeäkin seuran pelastaminen kiinnostaisi enemmän.
Nuorisoseuralla on pitkä ja perinteikäs historia. Se perustettiin vuonna 1919 ja siitä lähtien seurantalo on ollut kylän kokoontumis- ja tapahtumapaikkana. Vuosikymmenien aikana talossa on näytelty, tanhuttu, pelattu sählyä ja jumpattu ja tietenkin pidetty erilaisia juhlia. Tanssejakin on järjestetty.
– Onhan talon käyttö hiljentynyt paljon takavuosista. Omaa teatteritoimintaa ei ole, mutta Harrastajateatteri Synkyn kanssa on tehty kymmenisen vuotta yhteistyötä. He ovat harjoitelleet ja pitäneet näytöksiä, ja me hoidimme alkuun kahviota. Mutta jumpat ja muut sellaiset ovat loppuneet kokonaan. Taloutta pelastaa yläkerran asunnon vuokraus.
Kyläläiset eivät juuri itse osallistu tai järjestä talolla omia tapahtumiaan. Seura on toki itse yrittänyt näihin päiviin saakka: on ollut koko perheen tapahtumaa, kesätapahtumaa ja avoimia ovia. Kävijämäärä on toisinaan jäänyt ihan muutamaan. Seuran satavuotisjuhlaa Kokkarinen pitää hyvänä esimerkkinä siitä, miten paljon seurantalon toiminta kiinnostaa.
– Teimme ruuat ja muut tarjottavat 80 vieraalle ja ilmoitimme juhlista lehdessäkin etukäteen. Paikalla oli lopulta 37 ihmistä, joista alle kymmenen kyläläisiä. Osa oli lisäksi kutsuvieraita.
Miksi nuorisoseuran toiminnan jatkaminen on tärkeää?
– Tämän kokoiselle kylälle oma seurantalo on mahdollisuus monenlaisen toiminnan järjestämiseen. Jos talo katoaa, meille ei jää tänne kylälle mitään paikkaa, johon on helppo tulla ja on isot, toimivat tilat.
Seuralla on satakunta jäsentä. Talous on ollut kovilla, kun lämmityskulut nielaisevat ison potin etenkin talvisin. Taloa on remontoitu kymmenen vuoden aikana 270 000 eurolla, että kuluja saataisiin hallintaan ja paikkoja pidettyä kunnossa.
– Taloon laitettiin vinyyliverhous, laitettiin ilmavesilämpöpumput ja ilmalämpöpumput, ikkunat ja katto vaihdettiin. Myös keittiöön tehtiin mittava remontti.
Paljon pitäisi vielä kuitenkin tehdä. Patteri lorisee haastatteluhetkellä ja Kokkarinen toteaakin patterien olevan vaihtokunnossa.
– Jotakin avustusrahaa korjaukseen varmaan saisi ja kökkätyöllä voisi nykyään korvata koko omaosuuden, kun ennen piti ottaa lainaa. Mutta ei kökän varaan uskalla luottaa.
Luovan kylällä on myös oma kyläyhdistys ja miesten mielestä se saattaa olla yksi syy, ettei väkeä riitä kahteen samalla asialla olevaan yhdistykseen.
– Takavuosina olin mukana kyläyhdistyksessä ja ehdotin, että yhdistykset voitaisiin yhdistää. Molemmissa toimi samoja aktiivejakin ja se on tavallaan ihmisten hukkaamista, että kaksi samantapaista yhdistystä toimii samassa kylässä. Ehdotus ei saanut kannatusta. No, tällä hetkellä ei ilmeisesti mene kyläyhdistykselläkään kovin hyvin, kun esimerkiksi pääsiäisvalakiaa ei saatu tekijöiden puuttumisen takia aikaiseksi, Kokkarinen arvioi.
Tänään keskiviikkona nuorisoseuralla pidetään johtokunnan kokous, jossa tulevaisuudesta päätetään. Jos seura lakkautetaan, talo menee myyntiin ja toiminta ajetaan noin vuodessa alas. Kujanpää ja Kokkarinen toivovat, että kyläläisiä kiinnostaisi oman seurantalon kohtalo.
– Kevätkokouksessa ei ollut ketään johtokunnan ulkopuolista henkilöä, vaikka kutsut oli laitettu kaikille kylän 500 taloudelle kyläkirjeenä. Olen ollut toiminnassa todella kauan ja voisin jäädä jo sivuun, mutta ei vielä voinut, kun ei ollut tilalle tulijoita.
Harrastajateatteri Synkyssä mietitään parhaillaan vaihtoehtoja, jos Luovan Nuorisoseura päättää lopettaa toimintansa. Puheenjohtaja Joonas Mäki-Paavolan mukaan tilanne on ollut tiedossa viime keväästä saakka.
– Olemme yrittäneet miettiä vaihtoehtoja, jossa voimme harjoitella ja pitää näytöksiä. Sopivia ja kohtuuhintaisia on valitettavasti aika heikonlaisesti, Mäki-Paavola toteaa.
Teatteritoiminta tarvitsee riittävän isot tilat: korkeutta, leveyttä ja pituutta pitää olla tarpeeksi katsomolle ja valo- ja äänitekniikalle. Myös esityslavan pitää olla tarpeeksi suuri.
– Katsomotilaa pitäisi olla vähintään parille sadalle katsojalle ja pitäisi olla myös kahvio. Lavasteiden olisi hyvä saada olla paikoillaan koko esityskauden ajan. Tarvitaan myös takahuone näyttelijöille, Mäki-Paavola avaa.
Miten tyhjö teollisuushalli soveltuisi Synkyn käyttöön?
– Yleensä niissä on pilarirakennelmia, jotka voivat olla katsomon kannaltahankalia. Myös akustiikan kanssa voisi tulla ongelmia.
Mäki-Paavola muistaa reilun kymmenen vuoden takaisen ajan, kun Synkyn esitykset olivat vielä yhteiskoulun auditoriossa, ja harjoituksia pidettiin Kurnun vintillä.
– Silloin lavasteet piti purkaa jokaisen viikonlopun jälkeen. Takatilat olivat ahtaat. Se ei ollut kovin hyvä ratkaisu.
Luovan Nuorisoseura onollut Synkylle ihanteellinen paikka: harjoituksia ja näytöksiä pystytään pitämään ilman suuria erillismuutoksia.
– Jos päällekkäisyyttä on tullut seuran toiminnan kanssa, ne on pystytty sovittelemaan. Helpoin ja paras vaihtoehto olisikin, että saisimme jatkaa Luovalla. Teatteri on vakiinnuttanut paikkansa..
Kelpaisiko suunniteltu Kurikka-talo teatterille?
– Se olisi toivottavaa, että siihen tehtäisiin tilat myös teatterille. Olisi hienoa, jos kaupunki ajaisi myös näyttämötaiteiden asiaa, ettei tiloja tehtäisi vain urheilulle ja musiikille. Kurikka-talon kulttuuritiloista ei ole oltu ydessä synkkyläisiin.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Tuomo Kujanpää ja Ismo Kokkarinen haluavat olla luottavaisia, että nuorisoseuran kokoukseen illalla saadaan kantaa lisätuoleja, että kylänväki tulee pelastamaan nuorisoseuran. Muuten toiminta lakkaa ja talo myydään, jos toimintaan ei saada enempää väkeä. Johtokunta pyörii jo nyt minimirajoilla.
Katja Rantatulkkila
Syyskokous päättää toiminnan jatkamisesta tai lakkauttamisesta huomenna.
Lopettamisella vaikutuksia myös teatterin toimintaan.
Nuorisoseuran johtokunnan tärkein tehtävä tällä hetkellä on olla talkkareita
Ismo Kokkarinen,
seuran sihteeri
Katja Rantatulkkila
Tulee fiilis, että turhaa tätä pyöritetään, kun ketään ei kiinnosta. Näin miettivät Luovan Nuorisoseuran puheenjohtaja Tuomo Kujanpää ja sihteeri Ismo Kokkarinen. Kujanpää on ollut seuran johdossa nyt kolmisen vuotta ja Kokkarinen taas pidempään. Toiminta on hiljentynyt niin, että se uhkaa loppua väkikatoon.
– Kyllä me on yritetty aktivoida ihmisiä ja esimerkiksi kyläkirjeissä kutsuttu mukaan toimintaan. Ilmeisesti nuorisoseuran ja talon kohtalo eivät kiinnosta kyläläisiä. Ei nähdä yhteisen seurantalon merkitystä kylälle, Kylänpää miettii.
Seuran johtokunnassa oli vielä muutama vuosi sitten jopa yhdeksän jäsentä, nyt enää viisi, neljä on minimi. Väkeä tarvittaisiin kipeästi lisää.
– Nuorisoseuran johtokunnan tärkein tehtävä tällä hetkellä on olla talkkareita, ylläpitää taloa, jota kyläläiset eivät halua käyttää, Kokkarinen lataa.
Nyt Kujanpään ja Kokkarisen mielestä on viimeiset hetket, kun seuran toiminta voidaan vielä pelastaa.
– Syyskokouksessa päätämme, jatkuuko toiminta vai ei. Jos ketään ei jatko kiinnosta, toimintaa aletaan ajaa alas ja seura lakkautetaan. Talo menee sitten myyntiin.
Kuka syyskokoukseen voi osallistua, pitääkö olla luopalainen?
– Ei tarvitse olla, meillä on ollut ja taitaa olla nytkin entisiä luopalaisia, muualla asuvia. Nuorisoseuran jäseneksi saa tulla kuka vain toiminnasta kiinnostunut, mutta tietenkin toivoisimme, että oman kylän väkeäkin seuran pelastaminen kiinnostaisi enemmän.
Nuorisoseuralla on pitkä ja perinteikäs historia. Se perustettiin vuonna 1919 ja siitä lähtien seurantalo on ollut kylän kokoontumis- ja tapahtumapaikkana. Vuosikymmenien aikana talossa on näytelty, tanhuttu, pelattu sählyä ja jumpattu ja tietenkin pidetty erilaisia juhlia. Tanssejakin on järjestetty.
– Onhan talon käyttö hiljentynyt paljon takavuosista. Omaa teatteritoimintaa ei ole, mutta Harrastajateatteri Synkyn kanssa on tehty kymmenisen vuotta yhteistyötä. He ovat harjoitelleet ja pitäneet näytöksiä, ja me hoidimme alkuun kahviota. Mutta jumpat ja muut sellaiset ovat loppuneet kokonaan. Taloutta pelastaa yläkerran asunnon vuokraus.
Kyläläiset eivät juuri itse osallistu tai järjestä talolla omia tapahtumiaan. Seura on toki itse yrittänyt näihin päiviin saakka: on ollut koko perheen tapahtumaa, kesätapahtumaa ja avoimia ovia. Kävijämäärä on toisinaan jäänyt ihan muutamaan. Seuran satavuotisjuhlaa Kokkarinen pitää hyvänä esimerkkinä siitä, miten paljon seurantalon toiminta kiinnostaa.
– Teimme ruuat ja muut tarjottavat 80 vieraalle ja ilmoitimme juhlista lehdessäkin etukäteen. Paikalla oli lopulta 37 ihmistä, joista alle kymmenen kyläläisiä. Osa oli lisäksi kutsuvieraita.
Miksi nuorisoseuran toiminnan jatkaminen on tärkeää?
– Tämän kokoiselle kylälle oma seurantalo on mahdollisuus monenlaisen toiminnan järjestämiseen. Jos talo katoaa, meille ei jää tänne kylälle mitään paikkaa, johon on helppo tulla ja on isot, toimivat tilat.
Seuralla on satakunta jäsentä. Talous on ollut kovilla, kun lämmityskulut nielaisevat ison potin etenkin talvisin. Taloa on remontoitu kymmenen vuoden aikana 270 000 eurolla, että kuluja saataisiin hallintaan ja paikkoja pidettyä kunnossa.
– Taloon laitettiin vinyyliverhous, laitettiin ilmavesilämpöpumput ja ilmalämpöpumput, ikkunat ja katto vaihdettiin. Myös keittiöön tehtiin mittava remontti.
Paljon pitäisi vielä kuitenkin tehdä. Patteri lorisee haastatteluhetkellä ja Kokkarinen toteaakin patterien olevan vaihtokunnossa.
– Jotakin avustusrahaa korjaukseen varmaan saisi ja kökkätyöllä voisi nykyään korvata koko omaosuuden, kun ennen piti ottaa lainaa. Mutta ei kökän varaan uskalla luottaa.
Luovan kylällä on myös oma kyläyhdistys ja miesten mielestä se saattaa olla yksi syy, ettei väkeä riitä kahteen samalla asialla olevaan yhdistykseen.
– Takavuosina olin mukana kyläyhdistyksessä ja ehdotin, että yhdistykset voitaisiin yhdistää. Molemmissa toimi samoja aktiivejakin ja se on tavallaan ihmisten hukkaamista, että kaksi samantapaista yhdistystä toimii samassa kylässä. Ehdotus ei saanut kannatusta. No, tällä hetkellä ei ilmeisesti mene kyläyhdistykselläkään kovin hyvin, kun esimerkiksi pääsiäisvalakiaa ei saatu tekijöiden puuttumisen takia aikaiseksi, Kokkarinen arvioi.
Tänään keskiviikkona nuorisoseuralla pidetään johtokunnan kokous, jossa tulevaisuudesta päätetään. Jos seura lakkautetaan, talo menee myyntiin ja toiminta ajetaan noin vuodessa alas. Kujanpää ja Kokkarinen toivovat, että kyläläisiä kiinnostaisi oman seurantalon kohtalo.
– Kevätkokouksessa ei ollut ketään johtokunnan ulkopuolista henkilöä, vaikka kutsut oli laitettu kaikille kylän 500 taloudelle kyläkirjeenä. Olen ollut toiminnassa todella kauan ja voisin jäädä jo sivuun, mutta ei vielä voinut, kun ei ollut tilalle tulijoita.
Harrastajateatteri Synkyssä mietitään parhaillaan vaihtoehtoja, jos Luovan Nuorisoseura päättää lopettaa toimintansa. Puheenjohtaja Joonas Mäki-Paavolan mukaan tilanne on ollut tiedossa viime keväästä saakka.
– Olemme yrittäneet miettiä vaihtoehtoja, jossa voimme harjoitella ja pitää näytöksiä. Sopivia ja kohtuuhintaisia on valitettavasti aika heikonlaisesti, Mäki-Paavola toteaa.
Teatteritoiminta tarvitsee riittävän isot tilat: korkeutta, leveyttä ja pituutta pitää olla tarpeeksi katsomolle ja valo- ja äänitekniikalle. Myös esityslavan pitää olla tarpeeksi suuri.
– Katsomotilaa pitäisi olla vähintään parille sadalle katsojalle ja pitäisi olla myös kahvio. Lavasteiden olisi hyvä saada olla paikoillaan koko esityskauden ajan. Tarvitaan myös takahuone näyttelijöille, Mäki-Paavola avaa.
Miten tyhjö teollisuushalli soveltuisi Synkyn käyttöön?
– Yleensä niissä on pilarirakennelmia, jotka voivat olla katsomon kannaltahankalia. Myös akustiikan kanssa voisi tulla ongelmia.
Mäki-Paavola muistaa reilun kymmenen vuoden takaisen ajan, kun Synkyn esitykset olivat vielä yhteiskoulun auditoriossa, ja harjoituksia pidettiin Kurnun vintillä.
– Silloin lavasteet piti purkaa jokaisen viikonlopun jälkeen. Takatilat olivat ahtaat. Se ei ollut kovin hyvä ratkaisu.
Luovan Nuorisoseura onollut Synkylle ihanteellinen paikka: harjoituksia ja näytöksiä pystytään pitämään ilman suuria erillismuutoksia.
– Jos päällekkäisyyttä on tullut seuran toiminnan kanssa, ne on pystytty sovittelemaan. Helpoin ja paras vaihtoehto olisikin, että saisimme jatkaa Luovalla. Teatteri on vakiinnuttanut paikkansa..
Kelpaisiko suunniteltu Kurikka-talo teatterille?
– Se olisi toivottavaa, että siihen tehtäisiin tilat myös teatterille. Olisi hienoa, jos kaupunki ajaisi myös näyttämötaiteiden asiaa, ettei tiloja tehtäisi vain urheilulle ja musiikille. Kurikka-talon kulttuuritiloista ei ole oltu ydessä synkkyläisiin.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide