PÄÄKIRJOITUS:

Ei vain uskosta ja oletuksesta

Suomessa on oikeus hakea muutosta viranomaisen päätökseen. Tuo oikeus perustuu perustuslailliseen oikeusturvaan. Jos kokee tulleensa kohdelluksi väärin tai tehdyn päätöksen olevan virheellinen, meillä jokaisella on oikeus olla eri mieltä ja valittaa päätöksestä. Hallinnon alan valitukset osoitetaan hallinto-oikeuteen ja riita- ja rikosasiat taas käräjäoikeuteen. Viranomaisen toiminnasta voi tehdä myös kantelun oikeusasiamiehelle tai -kanslerille, tai aluehallintovirastolle.

Aina puhutaan, että äänestäminen on keino saada vaikuttaa ja saada äänensä kuuluviin. Valituksen tai kantelun tekeminen lienevät sitten niitä kovempia keinoja, jos ääntä ei omasta mielestä ole kuultu tarpeeksi.

Valituksen tekeminen mielletään usein kalliiksi tavaksi, koska valitus usein viivästyttää hankkeita. Ja etenkin rakennushankkeilla on tapana myös kallistua, siitä on Kurikassakin esimerkkejä.

Virheelliset tai lainvastaiset päätökset on silti aina hyvä saattaa oikaisun piiriin. Siinä voi säästää rahan lisäksi, työtä ja vaivaa, jopa ihmishenkiä. Ainakin viimeisimmässä valitustulvan aiheuttaneella vuodeosastopäätöksessä on vaikutuksia meidän jokaisen arkeen ja hyvinvointiin.

Jos rakennus- ja kehittämishankkeissa valitusoikeus tuntuu joskus kiusanteolta ja isolta haitalta, se voi toisenlaisessa tilanteessa olla siunaus ja pelastus.

Valittaminen on kallisarvoinen työkalu, jota pitää käyttää taiten ja harkiten, hyvästä syystä, ei vain uskosta ja oletuksesta. Valitusoikeus lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja tasapainottaa päätöksentekoa.

Vuodeosastopäätöksestä, siitä tuoreimmasta, ovat ensimmäiset valitukset lähteneet jo matkaan. Samaan aikaan hyvinvointialueen aluehallitus on päättänyt äänin 8–5, että aluevaltuuston tekemät päätökset pannaan täytäntöön. Olisikohan ihan nuon vaan? Nyt odotetaan, mitä hallinto-oikeus vastaa aluevalituksiin. –KR