A-
A+
Jari Luoma auttaa headhunterina niin yrityksiä kuin kuntiakin rekrytoimaan osaamista.
Katja Rantatulkkila
Headhunter Jari Luoma: Kuntien ja yritysten rekrytoinnissa paljon yhteneväisyyksiä
Kunnissa pitäisi ottaa enemmän käyttöön yritysmaailman ajatusmalleja.
Jari Luoma,
headhunter
Katja Rantatulkkila
Kunnat tarvitsevat yrityksiä, ja niille työntekijöitä, joista tulisi myös asukkaita ja veronmaksajia. Siitä lähtee kuntien menestyksen perusta. Jos ei ole veronmaksajia, ei ole kuntaa. Yhtälö ei ole helppo ja ongelma on yhtäläinen kaikille kunnille. Kurikka on perinteistä teollisuusaluetta, jossa etenkin metalliosaamista on pienistä nyrkkipajoista melko suuriin toimijoihin. Kurikka on käytännössä kuitenkin pk-yritysten aluetta.
– Valitettavasti on vaikea houkutella minkäänlaista megatoimijaa Kurikkaan. Pitäisi olla korkeakoulutusta ja tutkimustoimintaa, että saisimme oikein suuren toimijan, headhunterina toimiva Jari Luoma sanoo.
Hän perustaa näkemyksensä tutkimuksiin. Erään väitöstutkimuksen mukaan kunnan yritysilmapiirillä on merkittävä vaikutus yritysten sijoittumiseen. Kurikassa asiat ovat melko hyvällä mallilla. Meillä on Formu, joka auttaa menestyksekkäästi jo olemassa olevia yrityksiä. Tähän liittyy kuitenkin yksi isohko ongelma: markkinointi. Ei ole resursseja haeka uusia yrityksiä.
– Yleisellä tasolla voi sanoa, että Kurikan kokoiset ja kaltaiset kunnat eivät osaa markkinoida itseään yrityksille. Myönteisen yritysilmapiirin lisäksi pitäisi olla tarjolla tarpeeksi suuria tontteja yrityksille, joustavuutta tonttipolitiikassa yleensä. Yritysmaailman tarpeet pitäisi ottaa jo kaavoituksessa paremmin huomioon.
Maan taloudellinen tilanne on haastava ja se näkyy Jari Luoman mukaan niin kunnissa kuin yrityksissäkin.
– Tekijöitä tarvitaan, mutta epävarmuus vaikuttaa rekrytointiin, Luoma toteaa.
Hän aloitti noin kahdeksan vuotta sitten headhunterina eli on avittanut yrityksiä johdon ja esimiesten suorahaussa. Headhunterina hän hakee osaajia yrityksille ja yrityksiä kunnille, nyt myös alihankintayrityksille päämiehiä.
– Tämähän toimii molempiin suuntiin, hän huomauttaa.
Kolmisen vuotta sitten hän perusti suorahakuyrityksen Patrio Oy:n ja toiminta on laajentunut yrityksistä myös kuntiin. Luoma näkee niiden toimintatavoissa paljon yhteneväisyyksiä.
– Kunnissa pitäisi ottaa enemmän käyttöön yritysmaailman ajatusmalleja, hän pohtii.
Luoma puhuu kuntien vetovoimatekijöistä, joita yritysmaailma arvostaa. Toimivan infran ja hyvien yhteyksien lisäksi arvostetaan muutakin.
– Nyt kohistaan paljon vihreästä energiasta ja tuulivoimasähkö kiinnostaa. Yrityksethän ovat usein suuria sähkönkäyttäjiä.
Kurikan vetovoimatekijäksi Luoma lukee myös teollisen historian. Hän toki harmittelee, kun ammatillinen koulutus ei aina vastaa yritysten tarvetta.
– Meillä on hyvää ammattiosaamista ja teollisuuden työntekijöitä tarjolla yrityksille. Nämä pitäisi saada vain kohtaamaan toisensa.
Kuntapuolelle headhunter hyppäsi pyynnöstä. Mustasaarelainen poliitikko otti yhteyttä ja kertoi Mustasaaressa keskustellun konsteista, joilla kuntaan saataisiin enemmän yritystoimintaa. Näitä konsteja haluttiin tiedustella myös Luomalta.
– Mustasaaressa haluttiin jotakin uutta ja erilaista, mihin oli totuttu. Puhelu tuli tiistaina, keskiviikkona tein konseptin ja torstaina pidettiin ensimmäinen palaveri.
Luoma auttoi etsimään ja kartoittamaan kunnan vahvuuksia ja mahdollisuuksia.
– On mietittävä, millainen toimiala on mahdollinen, millaista koulutusta ja työvoimaa on tarjolla. En koskaan etsi alueelle jo olemassa olevalle yritystoiminnalle kilpailevia aloja. Parasta olisi, jos yritystoiminta tukisi ja täydentäisi jo olemassaolevia ja olisi mahdollisuus yhteistyöhön. Näissä asioissa kateus pitää unohtaa.
Kuntien vahvuuksia miettiessä Luoma patistaa ennakkoluulottomuuteen. Mustasaarenkin kohdalla tuli tavallaan yllätys vastaan.
– Ruotsin kieltä on voitu asenteellisesti pitää jonkinlaisena rajoitteena, mutta se nousikin vahvuudeksi, kun yritys halusi Ruotsin markkinoille ja koki, että tarvitsee ruotsinkielen osaamista.
Vaikka Luoma sanookin, että tonttipolitiikka ja kaavoitus ovat merkittäviä yritysten houkuttelemisessa, hän toteaa, ettei ole ”tonttikauppias”, vaan bisneskauppias.
– Se, että kunnassa on 200 kilometriä valaistua latua, ei vielä lämmitä yritysten hankinnassa. Toki niiden työntekijöiden asuinpaikkavalintaan vaikuttavat erilaiset palvelut, kuten ilmainen varhaiskasvatus ja harrastusmahdollisuudet, Luoma huomauttaa.
– Kuntien pitäisi alkaa toimia hieman yritysmäisemmin. Jos hanskat tippuvat, kun kello lyö neljä, niin se ei paljon edistä asiaa. Pitäisi ennakkoluulottomasti olla avoin uusille kokeiluille ja menetelmille, ja ottaa oppia siitä, mikä toimii. Moni asia korjaantuisi pelkästään asenteen muuttamisella, sen on osoittanut Mustasaaren pilottitapauskin.
Luoma heittää pienen vertauksen, joka sopii hänen mukaansa niin yritys- kuin kuntapuolellekin. Se kertoo intiaanista, joka ratsastaa hevosella. Kun hevonen kuolee, intiaani hyppää selästä ja ottaa uuden, ja jatkaa sillä matkaa.
– Maailma muuttuu ja koko ajan tulee uusia aloja, vanhoja aloja kuolee kannattamattomana pois. Menneistä pitää oppia, mutta mennä aina eteenpäin.
Luoma korostaa yhteen hiileen puhaltamisen merkitystä.
– Ei nämä niin vaikeita asioita ole, ei mitään rakettitiedettä, hän naurahtaa.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Jari Luoma auttaa headhunterina niin yrityksiä kuin kuntiakin rekrytoimaan osaamista.
Katja Rantatulkkila
Headhunter Jari Luoma: Kuntien ja yritysten rekrytoinnissa paljon yhteneväisyyksiä
Kunnissa pitäisi ottaa enemmän käyttöön yritysmaailman ajatusmalleja.
Jari Luoma,
headhunter
Katja Rantatulkkila
Kunnat tarvitsevat yrityksiä, ja niille työntekijöitä, joista tulisi myös asukkaita ja veronmaksajia. Siitä lähtee kuntien menestyksen perusta. Jos ei ole veronmaksajia, ei ole kuntaa. Yhtälö ei ole helppo ja ongelma on yhtäläinen kaikille kunnille. Kurikka on perinteistä teollisuusaluetta, jossa etenkin metalliosaamista on pienistä nyrkkipajoista melko suuriin toimijoihin. Kurikka on käytännössä kuitenkin pk-yritysten aluetta.
– Valitettavasti on vaikea houkutella minkäänlaista megatoimijaa Kurikkaan. Pitäisi olla korkeakoulutusta ja tutkimustoimintaa, että saisimme oikein suuren toimijan, headhunterina toimiva Jari Luoma sanoo.
Hän perustaa näkemyksensä tutkimuksiin. Erään väitöstutkimuksen mukaan kunnan yritysilmapiirillä on merkittävä vaikutus yritysten sijoittumiseen. Kurikassa asiat ovat melko hyvällä mallilla. Meillä on Formu, joka auttaa menestyksekkäästi jo olemassa olevia yrityksiä. Tähän liittyy kuitenkin yksi isohko ongelma: markkinointi. Ei ole resursseja haeka uusia yrityksiä.
– Yleisellä tasolla voi sanoa, että Kurikan kokoiset ja kaltaiset kunnat eivät osaa markkinoida itseään yrityksille. Myönteisen yritysilmapiirin lisäksi pitäisi olla tarjolla tarpeeksi suuria tontteja yrityksille, joustavuutta tonttipolitiikassa yleensä. Yritysmaailman tarpeet pitäisi ottaa jo kaavoituksessa paremmin huomioon.
Maan taloudellinen tilanne on haastava ja se näkyy Jari Luoman mukaan niin kunnissa kuin yrityksissäkin.
– Tekijöitä tarvitaan, mutta epävarmuus vaikuttaa rekrytointiin, Luoma toteaa.
Hän aloitti noin kahdeksan vuotta sitten headhunterina eli on avittanut yrityksiä johdon ja esimiesten suorahaussa. Headhunterina hän hakee osaajia yrityksille ja yrityksiä kunnille, nyt myös alihankintayrityksille päämiehiä.
– Tämähän toimii molempiin suuntiin, hän huomauttaa.
Kolmisen vuotta sitten hän perusti suorahakuyrityksen Patrio Oy:n ja toiminta on laajentunut yrityksistä myös kuntiin. Luoma näkee niiden toimintatavoissa paljon yhteneväisyyksiä.
– Kunnissa pitäisi ottaa enemmän käyttöön yritysmaailman ajatusmalleja, hän pohtii.
Luoma puhuu kuntien vetovoimatekijöistä, joita yritysmaailma arvostaa. Toimivan infran ja hyvien yhteyksien lisäksi arvostetaan muutakin.
– Nyt kohistaan paljon vihreästä energiasta ja tuulivoimasähkö kiinnostaa. Yrityksethän ovat usein suuria sähkönkäyttäjiä.
Kurikan vetovoimatekijäksi Luoma lukee myös teollisen historian. Hän toki harmittelee, kun ammatillinen koulutus ei aina vastaa yritysten tarvetta.
– Meillä on hyvää ammattiosaamista ja teollisuuden työntekijöitä tarjolla yrityksille. Nämä pitäisi saada vain kohtaamaan toisensa.
Kuntapuolelle headhunter hyppäsi pyynnöstä. Mustasaarelainen poliitikko otti yhteyttä ja kertoi Mustasaaressa keskustellun konsteista, joilla kuntaan saataisiin enemmän yritystoimintaa. Näitä konsteja haluttiin tiedustella myös Luomalta.
– Mustasaaressa haluttiin jotakin uutta ja erilaista, mihin oli totuttu. Puhelu tuli tiistaina, keskiviikkona tein konseptin ja torstaina pidettiin ensimmäinen palaveri.
Luoma auttoi etsimään ja kartoittamaan kunnan vahvuuksia ja mahdollisuuksia.
– On mietittävä, millainen toimiala on mahdollinen, millaista koulutusta ja työvoimaa on tarjolla. En koskaan etsi alueelle jo olemassa olevalle yritystoiminnalle kilpailevia aloja. Parasta olisi, jos yritystoiminta tukisi ja täydentäisi jo olemassaolevia ja olisi mahdollisuus yhteistyöhön. Näissä asioissa kateus pitää unohtaa.
Kuntien vahvuuksia miettiessä Luoma patistaa ennakkoluulottomuuteen. Mustasaarenkin kohdalla tuli tavallaan yllätys vastaan.
– Ruotsin kieltä on voitu asenteellisesti pitää jonkinlaisena rajoitteena, mutta se nousikin vahvuudeksi, kun yritys halusi Ruotsin markkinoille ja koki, että tarvitsee ruotsinkielen osaamista.
Vaikka Luoma sanookin, että tonttipolitiikka ja kaavoitus ovat merkittäviä yritysten houkuttelemisessa, hän toteaa, ettei ole ”tonttikauppias”, vaan bisneskauppias.
– Se, että kunnassa on 200 kilometriä valaistua latua, ei vielä lämmitä yritysten hankinnassa. Toki niiden työntekijöiden asuinpaikkavalintaan vaikuttavat erilaiset palvelut, kuten ilmainen varhaiskasvatus ja harrastusmahdollisuudet, Luoma huomauttaa.
– Kuntien pitäisi alkaa toimia hieman yritysmäisemmin. Jos hanskat tippuvat, kun kello lyö neljä, niin se ei paljon edistä asiaa. Pitäisi ennakkoluulottomasti olla avoin uusille kokeiluille ja menetelmille, ja ottaa oppia siitä, mikä toimii. Moni asia korjaantuisi pelkästään asenteen muuttamisella, sen on osoittanut Mustasaaren pilottitapauskin.
Luoma heittää pienen vertauksen, joka sopii hänen mukaansa niin yritys- kuin kuntapuolellekin. Se kertoo intiaanista, joka ratsastaa hevosella. Kun hevonen kuolee, intiaani hyppää selästä ja ottaa uuden, ja jatkaa sillä matkaa.
– Maailma muuttuu ja koko ajan tulee uusia aloja, vanhoja aloja kuolee kannattamattomana pois. Menneistä pitää oppia, mutta mennä aina eteenpäin.
Luoma korostaa yhteen hiileen puhaltamisen merkitystä.
– Ei nämä niin vaikeita asioita ole, ei mitään rakettitiedettä, hän naurahtaa.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Jari Luoma auttaa headhunterina niin yrityksiä kuin kuntiakin rekrytoimaan osaamista.
Katja Rantatulkkila
Headhunter Jari Luoma: Kuntien ja yritysten rekrytoinnissa paljon yhteneväisyyksiä
Kunnissa pitäisi ottaa enemmän käyttöön yritysmaailman ajatusmalleja.
Jari Luoma,
headhunter
Katja Rantatulkkila
Kunnat tarvitsevat yrityksiä, ja niille työntekijöitä, joista tulisi myös asukkaita ja veronmaksajia. Siitä lähtee kuntien menestyksen perusta. Jos ei ole veronmaksajia, ei ole kuntaa. Yhtälö ei ole helppo ja ongelma on yhtäläinen kaikille kunnille. Kurikka on perinteistä teollisuusaluetta, jossa etenkin metalliosaamista on pienistä nyrkkipajoista melko suuriin toimijoihin. Kurikka on käytännössä kuitenkin pk-yritysten aluetta.
– Valitettavasti on vaikea houkutella minkäänlaista megatoimijaa Kurikkaan. Pitäisi olla korkeakoulutusta ja tutkimustoimintaa, että saisimme oikein suuren toimijan, headhunterina toimiva Jari Luoma sanoo.
Hän perustaa näkemyksensä tutkimuksiin. Erään väitöstutkimuksen mukaan kunnan yritysilmapiirillä on merkittävä vaikutus yritysten sijoittumiseen. Kurikassa asiat ovat melko hyvällä mallilla. Meillä on Formu, joka auttaa menestyksekkäästi jo olemassa olevia yrityksiä. Tähän liittyy kuitenkin yksi isohko ongelma: markkinointi. Ei ole resursseja haeka uusia yrityksiä.
– Yleisellä tasolla voi sanoa, että Kurikan kokoiset ja kaltaiset kunnat eivät osaa markkinoida itseään yrityksille. Myönteisen yritysilmapiirin lisäksi pitäisi olla tarjolla tarpeeksi suuria tontteja yrityksille, joustavuutta tonttipolitiikassa yleensä. Yritysmaailman tarpeet pitäisi ottaa jo kaavoituksessa paremmin huomioon.
Maan taloudellinen tilanne on haastava ja se näkyy Jari Luoman mukaan niin kunnissa kuin yrityksissäkin.
– Tekijöitä tarvitaan, mutta epävarmuus vaikuttaa rekrytointiin, Luoma toteaa.
Hän aloitti noin kahdeksan vuotta sitten headhunterina eli on avittanut yrityksiä johdon ja esimiesten suorahaussa. Headhunterina hän hakee osaajia yrityksille ja yrityksiä kunnille, nyt myös alihankintayrityksille päämiehiä.
– Tämähän toimii molempiin suuntiin, hän huomauttaa.
Kolmisen vuotta sitten hän perusti suorahakuyrityksen Patrio Oy:n ja toiminta on laajentunut yrityksistä myös kuntiin. Luoma näkee niiden toimintatavoissa paljon yhteneväisyyksiä.
– Kunnissa pitäisi ottaa enemmän käyttöön yritysmaailman ajatusmalleja, hän pohtii.
Luoma puhuu kuntien vetovoimatekijöistä, joita yritysmaailma arvostaa. Toimivan infran ja hyvien yhteyksien lisäksi arvostetaan muutakin.
– Nyt kohistaan paljon vihreästä energiasta ja tuulivoimasähkö kiinnostaa. Yrityksethän ovat usein suuria sähkönkäyttäjiä.
Kurikan vetovoimatekijäksi Luoma lukee myös teollisen historian. Hän toki harmittelee, kun ammatillinen koulutus ei aina vastaa yritysten tarvetta.
– Meillä on hyvää ammattiosaamista ja teollisuuden työntekijöitä tarjolla yrityksille. Nämä pitäisi saada vain kohtaamaan toisensa.
Kuntapuolelle headhunter hyppäsi pyynnöstä. Mustasaarelainen poliitikko otti yhteyttä ja kertoi Mustasaaressa keskustellun konsteista, joilla kuntaan saataisiin enemmän yritystoimintaa. Näitä konsteja haluttiin tiedustella myös Luomalta.
– Mustasaaressa haluttiin jotakin uutta ja erilaista, mihin oli totuttu. Puhelu tuli tiistaina, keskiviikkona tein konseptin ja torstaina pidettiin ensimmäinen palaveri.
Luoma auttoi etsimään ja kartoittamaan kunnan vahvuuksia ja mahdollisuuksia.
– On mietittävä, millainen toimiala on mahdollinen, millaista koulutusta ja työvoimaa on tarjolla. En koskaan etsi alueelle jo olemassa olevalle yritystoiminnalle kilpailevia aloja. Parasta olisi, jos yritystoiminta tukisi ja täydentäisi jo olemassaolevia ja olisi mahdollisuus yhteistyöhön. Näissä asioissa kateus pitää unohtaa.
Kuntien vahvuuksia miettiessä Luoma patistaa ennakkoluulottomuuteen. Mustasaarenkin kohdalla tuli tavallaan yllätys vastaan.
– Ruotsin kieltä on voitu asenteellisesti pitää jonkinlaisena rajoitteena, mutta se nousikin vahvuudeksi, kun yritys halusi Ruotsin markkinoille ja koki, että tarvitsee ruotsinkielen osaamista.
Vaikka Luoma sanookin, että tonttipolitiikka ja kaavoitus ovat merkittäviä yritysten houkuttelemisessa, hän toteaa, ettei ole ”tonttikauppias”, vaan bisneskauppias.
– Se, että kunnassa on 200 kilometriä valaistua latua, ei vielä lämmitä yritysten hankinnassa. Toki niiden työntekijöiden asuinpaikkavalintaan vaikuttavat erilaiset palvelut, kuten ilmainen varhaiskasvatus ja harrastusmahdollisuudet, Luoma huomauttaa.
– Kuntien pitäisi alkaa toimia hieman yritysmäisemmin. Jos hanskat tippuvat, kun kello lyö neljä, niin se ei paljon edistä asiaa. Pitäisi ennakkoluulottomasti olla avoin uusille kokeiluille ja menetelmille, ja ottaa oppia siitä, mikä toimii. Moni asia korjaantuisi pelkästään asenteen muuttamisella, sen on osoittanut Mustasaaren pilottitapauskin.
Luoma heittää pienen vertauksen, joka sopii hänen mukaansa niin yritys- kuin kuntapuolellekin. Se kertoo intiaanista, joka ratsastaa hevosella. Kun hevonen kuolee, intiaani hyppää selästä ja ottaa uuden, ja jatkaa sillä matkaa.
– Maailma muuttuu ja koko ajan tulee uusia aloja, vanhoja aloja kuolee kannattamattomana pois. Menneistä pitää oppia, mutta mennä aina eteenpäin.
Luoma korostaa yhteen hiileen puhaltamisen merkitystä.
– Ei nämä niin vaikeita asioita ole, ei mitään rakettitiedettä, hän naurahtaa.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide