A-
A+
Savusaunan väitetään olevan ”vastavoima arkitodellisuuden melulle ja uuvuttavuudelle”. Löyly on pehmeää ja lisäksi savusaunassa on oma erityinen saunantuoksunsa.
Savusaunassa löylyn pehmeys on iso osa saunomiskokemusta. Reinontuvan savusaunan sytyttäjämestari Pekka Lähdesmäki luonnehtii pehmeyttä, että se tuntuu iholla saunomisen jälkeenkin.
– Hiki ja löyly ovat aivan erilaista tavalliseen saunaan verrattuna. Se on sellaista tasaista ja jämerää, Lähdesmäki kuvailee.
Savusaunan ilmassa on kunnolla happea, jota tulee kahdesta räppänästä. Löylynheitossa ei saa ahnehtia.
– Vettä pitää käyttää niin kuin hiiri kusisi. Jos kauhallisen kerralla heittää, tulee lähtö, luonnehtii Reino Haanpää.
Vaikka kiuas on kertalämmitteinen, riittää siitä ytyä useammankin porukan saunottamiseen.
– Löylythän vain paranevat iltaa kohti, Pekka vakuuttaa.
Savusaunan sytyttäminen on oma taiteenlajinsa. Monta savusaunaa on syttynyt palamaan, kun saunan sytyttäjällä ei ole ollut tarpeeksi kokemusta ja perstuntumaa savusaunaan. Reinontuvallakin tuli pääsi opetteluvaiheessa irti neljä kertaa.
Tulipaloriski johtuu siitä, että savusaunaa lämmitetään todella kuumaksi. Jos savusaunan kiukaasta ulos tulevat savukaasut jäävät liian pitkäksi aikaa saunatilaan, pinnat lämpiävät liikaa ja myös kaasut saattavat räjähtää. Monasti kohtalokas virhe tehdään, kun viimeinen pesällinen ladataan liian täyteen.
Pekka Lähdesmäki on lämmittänyt Reinontuvan savusaunaa yli kymmenen vuotta ja noin 150 kertaa vuodessa. Kertaakaan ei ole sauna palanut, kun Lähdesmäki on ollut lämmittämässä. Se on kova saavutus.
– Kerran meinasi palaa, ja vähän paloikin, Lähdesmäki toppuuttelee.
Savusauna vaatii noin tunnin lämmitystä sataa kivikiloa kohti. Lämmityksen aikana savu virtaa kiukaan läpi ja poistuu saunasta kahden räppänän ja katossa olevan savuhormin kautta.
– Melkein työpäivän verran vie aikaa. Noin seitsemän tuntia on pidettävä valkialla.
Pitkän ja kuuman lämmityksen jälkeen hiillos poistetaan pesästä ja heitetään kaksi kertaa kunnon häkälöylyt tuuletuksen kera. Kiuas saa siintyä eli sen lämpötila tasaantuu.
Reinontuvalla on ollut savusauna vuodesta 1994. Se lämmitetään keskimäärin kolme kertaa viikossa. Vieraista yli puolet on ulkomaalaisia saunojia.
Savusauna on rakennettu vuosien kokemuksella. Savukiuas oli aikanaan muurimestari Niilo Pienimäen viimeisimmäksi jäänyt työ.
Tulipesän päällä on tukeva ritilä: neljä kerrosta ”kolmekakkosta” harjaterästä. Kivet puolestaan ovat metallisessa tunnelissa, jossa niillä on tilaa laajentua.
Kiukaassa on noin 800 kiloa kiveä, valtaosa keraamista. Ne vaihdetaan Reinontuvalla vuoden välein, jolloin noin puolet kivistä pääsee vielä jatkoon.
– Jos kivi kilahtaa ja soi, kun sitä lyö toiseen kiveen, se kelpaa. Jos mossahtaa, niin pannaan pois, Reino Haanpää luonnehtii.
Kivien asetteleminen kiukaaseen on päivän työ. Kivet pitää asetella niin, ettei tasaista paikkaa jää tuhkalle kerääntyä.
– Saranpään Toivo sen aikanaan opetti. Jos tuhkaa jää kivien päälle, siitä tulee rikkipitoista tikua, joka alkaa karvastella silmiä.
Tulipesässä palaa pääosin koivuklapi. Haapakin käy, mutta on lämpöarvoltaan heikkoa. Kipinöivillä havupuilla on helppo polttaa koko sauna.
Savusaunoja on monia mallia. Perinteinen savusauna on tyypillisesti ollut ”monitoimitalo”, jossa on kylpemisen lisäksi hoidettu myös monia muita askareita. Saunarakennus on jopa kolmimetrinen, jolloin lauteille mennään tikapuita pitkin.
Reino Haanpää kiteyttää, että ennen vanhaan sauna on ollut tärkeä paikka kohdusta hautaan.
– Moni on tehty saunassa ja siellä on synnytty. Sitten on eletty elämää ja lopuksi säilytetty saunassa vielä vainajana.
Saunomiseen oleellisesti kuuluvat koivuvihdat ovat sitten oma lukunsa. Reinontuvalla käytetään pellavanarulla sidottuja kukkapuskamaisem lyhyitä vihtoja, jotta ei huidottaisi vahingossa toisiaan.
Kanta-Kurikassa kaupallista savusaunaa pääsee kokeilemaan Reinontuvan lisäksi ainakin Rypölän torpalla ja Iso-Ojan perinnetalolla sekä kurikkalaisten Haavistojen Venesniemellä, Jokipiissä.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
A-
A+
Savusaunan väitetään olevan ”vastavoima arkitodellisuuden melulle ja uuvuttavuudelle”. Löyly on pehmeää ja lisäksi savusaunassa on oma erityinen saunantuoksunsa.
Savusaunassa löylyn pehmeys on iso osa saunomiskokemusta. Reinontuvan savusaunan sytyttäjämestari Pekka Lähdesmäki luonnehtii pehmeyttä, että se tuntuu iholla saunomisen jälkeenkin.
– Hiki ja löyly ovat aivan erilaista tavalliseen saunaan verrattuna. Se on sellaista tasaista ja jämerää, Lähdesmäki kuvailee.
Savusaunan ilmassa on kunnolla happea, jota tulee kahdesta räppänästä. Löylynheitossa ei saa ahnehtia.
– Vettä pitää käyttää niin kuin hiiri kusisi. Jos kauhallisen kerralla heittää, tulee lähtö, luonnehtii Reino Haanpää.
Vaikka kiuas on kertalämmitteinen, riittää siitä ytyä useammankin porukan saunottamiseen.
– Löylythän vain paranevat iltaa kohti, Pekka vakuuttaa.
Savusaunan sytyttäminen on oma taiteenlajinsa. Monta savusaunaa on syttynyt palamaan, kun saunan sytyttäjällä ei ole ollut tarpeeksi kokemusta ja perstuntumaa savusaunaan. Reinontuvallakin tuli pääsi opetteluvaiheessa irti neljä kertaa.
Tulipaloriski johtuu siitä, että savusaunaa lämmitetään todella kuumaksi. Jos savusaunan kiukaasta ulos tulevat savukaasut jäävät liian pitkäksi aikaa saunatilaan, pinnat lämpiävät liikaa ja myös kaasut saattavat räjähtää. Monasti kohtalokas virhe tehdään, kun viimeinen pesällinen ladataan liian täyteen.
Pekka Lähdesmäki on lämmittänyt Reinontuvan savusaunaa yli kymmenen vuotta ja noin 150 kertaa vuodessa. Kertaakaan ei ole sauna palanut, kun Lähdesmäki on ollut lämmittämässä. Se on kova saavutus.
– Kerran meinasi palaa, ja vähän paloikin, Lähdesmäki toppuuttelee.
Savusauna vaatii noin tunnin lämmitystä sataa kivikiloa kohti. Lämmityksen aikana savu virtaa kiukaan läpi ja poistuu saunasta kahden räppänän ja katossa olevan savuhormin kautta.
– Melkein työpäivän verran vie aikaa. Noin seitsemän tuntia on pidettävä valkialla.
Pitkän ja kuuman lämmityksen jälkeen hiillos poistetaan pesästä ja heitetään kaksi kertaa kunnon häkälöylyt tuuletuksen kera. Kiuas saa siintyä eli sen lämpötila tasaantuu.
Reinontuvalla on ollut savusauna vuodesta 1994. Se lämmitetään keskimäärin kolme kertaa viikossa. Vieraista yli puolet on ulkomaalaisia saunojia.
Savusauna on rakennettu vuosien kokemuksella. Savukiuas oli aikanaan muurimestari Niilo Pienimäen viimeisimmäksi jäänyt työ.
Tulipesän päällä on tukeva ritilä: neljä kerrosta ”kolmekakkosta” harjaterästä. Kivet puolestaan ovat metallisessa tunnelissa, jossa niillä on tilaa laajentua.
Kiukaassa on noin 800 kiloa kiveä, valtaosa keraamista. Ne vaihdetaan Reinontuvalla vuoden välein, jolloin noin puolet kivistä pääsee vielä jatkoon.
– Jos kivi kilahtaa ja soi, kun sitä lyö toiseen kiveen, se kelpaa. Jos mossahtaa, niin pannaan pois, Reino Haanpää luonnehtii.
Kivien asetteleminen kiukaaseen on päivän työ. Kivet pitää asetella niin, ettei tasaista paikkaa jää tuhkalle kerääntyä.
– Saranpään Toivo sen aikanaan opetti. Jos tuhkaa jää kivien päälle, siitä tulee rikkipitoista tikua, joka alkaa karvastella silmiä.
Tulipesässä palaa pääosin koivuklapi. Haapakin käy, mutta on lämpöarvoltaan heikkoa. Kipinöivillä havupuilla on helppo polttaa koko sauna.
Savusaunoja on monia mallia. Perinteinen savusauna on tyypillisesti ollut ”monitoimitalo”, jossa on kylpemisen lisäksi hoidettu myös monia muita askareita. Saunarakennus on jopa kolmimetrinen, jolloin lauteille mennään tikapuita pitkin.
Reino Haanpää kiteyttää, että ennen vanhaan sauna on ollut tärkeä paikka kohdusta hautaan.
– Moni on tehty saunassa ja siellä on synnytty. Sitten on eletty elämää ja lopuksi säilytetty saunassa vielä vainajana.
Saunomiseen oleellisesti kuuluvat koivuvihdat ovat sitten oma lukunsa. Reinontuvalla käytetään pellavanarulla sidottuja kukkapuskamaisem lyhyitä vihtoja, jotta ei huidottaisi vahingossa toisiaan.
Kanta-Kurikassa kaupallista savusaunaa pääsee kokeilemaan Reinontuvan lisäksi ainakin Rypölän torpalla ja Iso-Ojan perinnetalolla sekä kurikkalaisten Haavistojen Venesniemellä, Jokipiissä.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
A-
A+
Savusaunan väitetään olevan ”vastavoima arkitodellisuuden melulle ja uuvuttavuudelle”. Löyly on pehmeää ja lisäksi savusaunassa on oma erityinen saunantuoksunsa.
Savusaunassa löylyn pehmeys on iso osa saunomiskokemusta. Reinontuvan savusaunan sytyttäjämestari Pekka Lähdesmäki luonnehtii pehmeyttä, että se tuntuu iholla saunomisen jälkeenkin.
– Hiki ja löyly ovat aivan erilaista tavalliseen saunaan verrattuna. Se on sellaista tasaista ja jämerää, Lähdesmäki kuvailee.
Savusaunan ilmassa on kunnolla happea, jota tulee kahdesta räppänästä. Löylynheitossa ei saa ahnehtia.
– Vettä pitää käyttää niin kuin hiiri kusisi. Jos kauhallisen kerralla heittää, tulee lähtö, luonnehtii Reino Haanpää.
Vaikka kiuas on kertalämmitteinen, riittää siitä ytyä useammankin porukan saunottamiseen.
– Löylythän vain paranevat iltaa kohti, Pekka vakuuttaa.
Savusaunan sytyttäminen on oma taiteenlajinsa. Monta savusaunaa on syttynyt palamaan, kun saunan sytyttäjällä ei ole ollut tarpeeksi kokemusta ja perstuntumaa savusaunaan. Reinontuvallakin tuli pääsi opetteluvaiheessa irti neljä kertaa.
Tulipaloriski johtuu siitä, että savusaunaa lämmitetään todella kuumaksi. Jos savusaunan kiukaasta ulos tulevat savukaasut jäävät liian pitkäksi aikaa saunatilaan, pinnat lämpiävät liikaa ja myös kaasut saattavat räjähtää. Monasti kohtalokas virhe tehdään, kun viimeinen pesällinen ladataan liian täyteen.
Pekka Lähdesmäki on lämmittänyt Reinontuvan savusaunaa yli kymmenen vuotta ja noin 150 kertaa vuodessa. Kertaakaan ei ole sauna palanut, kun Lähdesmäki on ollut lämmittämässä. Se on kova saavutus.
– Kerran meinasi palaa, ja vähän paloikin, Lähdesmäki toppuuttelee.
Savusauna vaatii noin tunnin lämmitystä sataa kivikiloa kohti. Lämmityksen aikana savu virtaa kiukaan läpi ja poistuu saunasta kahden räppänän ja katossa olevan savuhormin kautta.
– Melkein työpäivän verran vie aikaa. Noin seitsemän tuntia on pidettävä valkialla.
Pitkän ja kuuman lämmityksen jälkeen hiillos poistetaan pesästä ja heitetään kaksi kertaa kunnon häkälöylyt tuuletuksen kera. Kiuas saa siintyä eli sen lämpötila tasaantuu.
Reinontuvalla on ollut savusauna vuodesta 1994. Se lämmitetään keskimäärin kolme kertaa viikossa. Vieraista yli puolet on ulkomaalaisia saunojia.
Savusauna on rakennettu vuosien kokemuksella. Savukiuas oli aikanaan muurimestari Niilo Pienimäen viimeisimmäksi jäänyt työ.
Tulipesän päällä on tukeva ritilä: neljä kerrosta ”kolmekakkosta” harjaterästä. Kivet puolestaan ovat metallisessa tunnelissa, jossa niillä on tilaa laajentua.
Kiukaassa on noin 800 kiloa kiveä, valtaosa keraamista. Ne vaihdetaan Reinontuvalla vuoden välein, jolloin noin puolet kivistä pääsee vielä jatkoon.
– Jos kivi kilahtaa ja soi, kun sitä lyö toiseen kiveen, se kelpaa. Jos mossahtaa, niin pannaan pois, Reino Haanpää luonnehtii.
Kivien asetteleminen kiukaaseen on päivän työ. Kivet pitää asetella niin, ettei tasaista paikkaa jää tuhkalle kerääntyä.
– Saranpään Toivo sen aikanaan opetti. Jos tuhkaa jää kivien päälle, siitä tulee rikkipitoista tikua, joka alkaa karvastella silmiä.
Tulipesässä palaa pääosin koivuklapi. Haapakin käy, mutta on lämpöarvoltaan heikkoa. Kipinöivillä havupuilla on helppo polttaa koko sauna.
Savusaunoja on monia mallia. Perinteinen savusauna on tyypillisesti ollut ”monitoimitalo”, jossa on kylpemisen lisäksi hoidettu myös monia muita askareita. Saunarakennus on jopa kolmimetrinen, jolloin lauteille mennään tikapuita pitkin.
Reino Haanpää kiteyttää, että ennen vanhaan sauna on ollut tärkeä paikka kohdusta hautaan.
– Moni on tehty saunassa ja siellä on synnytty. Sitten on eletty elämää ja lopuksi säilytetty saunassa vielä vainajana.
Saunomiseen oleellisesti kuuluvat koivuvihdat ovat sitten oma lukunsa. Reinontuvalla käytetään pellavanarulla sidottuja kukkapuskamaisem lyhyitä vihtoja, jotta ei huidottaisi vahingossa toisiaan.
Kanta-Kurikassa kaupallista savusaunaa pääsee kokeilemaan Reinontuvan lisäksi ainakin Rypölän torpalla ja Iso-Ojan perinnetalolla sekä kurikkalaisten Haavistojen Venesniemellä, Jokipiissä.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat