Professori Marko Kohtamäki opasti strategiseen ajatteluun kampuksella: Nyt keksittävä, miten Kurikka erottuu muista

Katja Rantatulkkila

On mahtavaa, että ihmiset saavat mahdollisuuden vaikuttaa ja pääsevät sanomaan mielipiteensä. Näin kommentoi Kurikan kaupungin strategian päivitystä ohjaava Vaasan yliopiston strategiaprofessori, KTT Marko Kohtamäki kampuksen strategiatyön keskustelutyöpajaa. Se pidettiin viime torstaina kampuksella ja oli suunnattu tällä kertaa kuntalaisille, kylille, vanhus- ja vammaisneuvostoille sekä nuorisovaltuustolle.

Kohderyhmäläisistä kuntalaiset olivat edustettuina pääasiassa poliitikkojen roolissa. Olisiko rivikuntalaisten äänen pitänyt kuulua paremmin, sillä ison osan puheenvuoroista pitivät valtuutetut?

– Valtuutetut käsittelevät toki strategian sisältöä monissa eri yhteyksissä, mutta on silti hyvä, että voivat tuoda näkökulmia esille myös tällaisissa tilaisuuksissa. Poliitikkojen pitää miettiä, mitkä ovat isoja linjoja ja miten asioista pitää viestiä, Kohtamäki kommentoi kaupunginhallituksen puheenjohtajan Olavi Kandolinin voimakkaiden sanojen jälkeen.

Kandolin muistutti kuulijoita, että jokainen kurikkalainen on Kurikan käyntikortti maailmalla ja sillä on merkitystä, miten kurikkalaiset itse puhuvat omasta kotikaupungistaan: kielteinen puhe ruokkii kielteistä mielikuvaa.

– Jos emme itse usko Kurikkaan, se tekee kehittämisen vaikeaksi, Kandolin latasi.

Työpaikat, asunto- ja tonttitilanne, palvelut ja harrastukset. Ne ovat niitä perinteisiä asioita, joilla asukkaita ja taloudellista kasvua tavoitellaan. Myös Marko Kohtamäki myönsi, että Kandolinin peräänkuuluttamalla ”hyvällä puheella” on merkitystä, sillä, miten asiat näkyvät Kurikan ulkopuolelle ja miten sitä voi käyttää hyväksi kuntamarkkinoinnissa. Hän usutti pohtimaan, mikä tekee Kurikasta paremman paikan kuin esimerkiksi Ilmajoki, Tampere tai Vaasa.

– Kokeilkaa miettiä asioita isosti. Ei riitä, että asiat ovat hyvin meille täällä Kurikassa, vaan asioiden pitäisi kuulua Kurikan ulkopuolellekin reilusti. Pitää miettiä, mikä tekee Kurikasta houkuttelevan, että yritys tai muuttaja valitsee Kurikan, Kohtamäki johdatteli väen ajatuksia.

Nuorisovaltuustosta oli viiden nuoren ryhmä kuuntelemassa, kun aikuiset kilvan nostivat kehittämiskohteita esille. Vanhus- ja vammaisneuvoston edustajat pitivät useammankin puheenvuoron, myös kyliltä tuli terveisiä, aina Niemenkylästä ja Närvijoelta saakka. Kantakurikkalaisiakin linjanvetoja kuultiin muun muassa energiainnovaatioiden puolesta.

– Jalasjärvi on ollut 10 vuotta osa Kurikkaa ja Jurva kauemmin. Pitääkö vieläkin korostaa, mistä ollaan? Olin ala-asteella, kun Jalasjärvi liittyi ja ärsytti alkuun, kun kaikki kyselivät, että no, miltä tuntuu olla nyt kurikkalainen. Tänä päivänä koen, että olen kurikkalainen ja Jalasjärvi on osa Kurikkaa. Asun Kurikan Jalasjärvellä, nuori Rene Hakala evästi ja opasti kuulijoita olemaan jakamatta Kurikkaa osiin.

Nuoria huolestutti myös nuorten äänen kuuluminen tai kuunteleminen. Strategiasuunnittelun pohjaksi painavia asioita oli kerätty yhteen ja nuoret huomasivat nuorten näkökulman puuttuvan.

– Esimerkiksi kaupungin asioista tiedottamista kannattaisi miettiä myös nuorten näkökulmasta. Miksi esimerkiksi valtuuston päätöksiä ei voisi laittaa tiivistetysti esimerkiksi perustettavalle kanavalle jollekin somealustalle, jota nuoret käyttävät, Martti Sipilä ehdotteli eräänlaista nuorten kanavaa.

– Nuoret eivät tiedä edes, kuka on kaupunginjohtaja, miten asioita hoidetaan ja miten pääsee vaikuttamaan, hän huomautti.

Lauri Mäntykoski kertoi lähteneensä aikanaan Jalasjärveltä maailmalle, koska Jalasjärvi, Kurikka eikä koko Etelä-Pohjanmaa eivät olleet nuoren mielestä kovin mediaseksikkäitä asuinpaikkoja. Mutta perheellistymisen myötä ajatukset ovat muuttuneet.

– Meillä on reilusti paremmat palvelut kuin monella muulla samankokoisella kunnalla. Nuorille sanon, että menkää, käykää, lähtekää, muitta tulkaa takaisin. Jos pidämme nuoret täällä väkisin, niistä tulee yhtä kyynisiä kuin puolet meistä, Savukoskella mutkan käynyt Mäntykoski avasi poismuuton ja paluumuuton ansioita.

Lisäksi hän komppasi nuorten ajatuksia Kurikan eri osien välisestä nokittelusta. Hän ihmetteli paheksuvia puheita, jos joku käy Kurikan ulkopuolella, esimerkiksi Seinäjoella töissä.

– Lapionevan suora oli tosi pitkä, samaa voi sanoa varmaan Viinatiestäkin. Naapuria ei saisi kuitenkaan kadehtia. Miksi emme kysyisi isoissa hankkeissa naapurikylältä tai -seuralta, että rakennettaisiinko yhdessä.

Afganistanista lähtöisin oleva, kurikkalaistunut Alijan Danish, tuore kaupunginvaltuutettu Mäntykosken tapaan hänkin, puhui monipuolisen kulttuurielämän puolesta. Hänen mielestään myös ikäihmisten näkymisestä pitää huolehtia puolesta.

– Tulin Helsingistä Kurikkaan vuonna 2016 enkä halua takaisin. Täällä on turvallista ja hyvä asua. Kysykää vaikka turvapaikanhakijoilta, heille kelpaa se turva. Mutta pitäkää heidät lähellä ja kysykää joskus, mitä kuuluu, Danish opasti huolehtimaan ihmisistä.

Kriittisiäkin puheenvuoroja pidettiin ja siitä piti huolen eläkkeellä oleva varatuomari Heikki Kilpiä yhdessä Jorma Kuusisen kanssa.

Kilpiä kritisoi kolmostien johtamista Seinäjoen kautta, johon hän sai kuitenkin pian oikaisun, että kolmostien kulkee yhä Kurikan läpi, mutta valtatie 19 lähtee Jalasjärveltä kohti Seinäjokea.

Lisäksi häntä kismitti Vaasan vesiputkiprojekti, jolla Kurikan syväpohjavettä johdettaisiin vaasalaisten käyttöön. Myös strategian tavoitteiden määrää hän olisi supistanut 5–6:een.

Kuusinen kritisoi ”hallintopalatsin ja kylpylän” rakentamishankkeita. Hänen mielestään kaupunki hukkaa 54 miljoonaa. Hänellä oli mielessään strategia, jolla Kurikka nostettaisiin ahdingosta ja hän oli valmis opastamaan kaupungin kärkeä asioiden hoidossa.

– Jätän nyt pallon teille. Voisitte koota 5–6 henkilön porukan, jolle voisin selvittää, miten tästä päästä eteenpäin, Kuusinen sanoi.

Parituntisten keskustelutilaisuuksien jälkeen kaupungin viranhaltijat ja päättäjät jatkavat strategian työstämistä Marko Kohtamäen johdolla.

– Miten olisimme yhtenäinen Kurikka, jossa on hyvät palvelut. Millä tavalla Kurikka kehittyy energiseksi maaseutukaupungiksi, millaisilla vahvuuksilla meistä tulisi parempia? Missä on Kurikan vahvuus 2023–35, kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa tiivisti.

– Miten nuoret ja vanhat elävät yhdessä? Ettei enää voivoteltaisi ikääntymistä, vaan huomioitaisiin kaikki ikäluokat yhdessä, hallintojohtaja Petri Lammassaari totesi.