Myös maaseudun pienissä kaupungeissa on elinvoimaa

Katja Rantatulkkila

Kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa veti parin vuoden ajan Seutukaupunkien verkostoa, nyttemmin hän istuu porukassa Kurikan edustajana. Seutukaupunkiverkosto on Kuntaliiton perustama samankaltaisten ja -kokoisten kaupunkien yhteenliittymä, johon kuuluu 57 kuntaa eri puolilta Suomea. Kunnat kokoontuivat Lakkitehtaalla Panttilassa pari viikkoa sitten seminaariin.

– Verkostoitumalla saamme viestiä paremmin vietyä valtakunnan tasolle, olemme tehneet eduskuntakäyntejä ja tavanneet ministereitä. Emme ole keskus- tai kehityskaupunkeja, mutta monet meistä ovat kehittyviä teollisuuskaupunkeja, joilla on osaavaa työvoimaa ja olemme maaseudun teollisia kaupunkeja. Olemme kansantaloudellisestikin merkittäviä ja meidän teemoja haluamme tuoda esille poliittiseen keskusteluun.

Samankaltaiset kaupungit tarvitsevat leveämpien hartioiden lisäksi vertaistukea.

– Maahanmuutto, matkailu ja työllisyys ovat yhteisiä asioitamme. Menemme eteenpäin emmekä jää vain olemaan. On oltava kehittävä ote, elettävä ajassa ja luotava edellytyksiä muun muassa yrityksille, Pusa luettelee painopisteitä.

Kansanedustaja, Kauhavan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Kurvinen (kesk.) kertoi seminaariväelle tulevaisuuden hallitusohjelmasta ja Pellervon toimitusjohtaja Markus Lahtinen kertoi asumisen kehitysnäkymistä ja ARA-järjestelmän muutoksista.

– Hän painotti, kuinka tärkeä maahanmuutto alueillemme on ja vuokra-asuntotuotanto muuton kannalta. On tärkeää, että asuntotuotanto on ajan tasalla. Meillehän tullaan myös opiskelemaan muualta ja Kampus on tässä isossa roolissa. Ammattikorkeakoulutus on tärkeä lisä teollisille paikkakunnille. Kurikassa ollaan oltu aktiivisia tässä asiassa koko ajan.

Seminaaria puhutti myös tuulivoimaverotus ja Pusa muistuttaa, että Kurikassa kiinteistöverotuotto 2,8 miljoonaa euroa vastaa noin yhtä kunnallisveroprosenttia.

– Toivotaan, ettei tuulivoimaverotukseen puututa epäedullisesti.

Kuntaliiton terveiset seminaariin toi elinvoimajohtaja Mikko Härkönen, jonka esittelemässä elinvoimaindeksissä Kurikka sijoittui toiseksi huonoiten.

– Indikaattorit eivät välttämättä kerro meidänlaisen kunnan tai kaupungin elinvoimasta totuudenmukaisesti, Pusa sanoo painokkaasti.

Kurikassa on 2 000 yritystä, joista 612 maatalousyritystä. Metsän- ja maanomistusta ei oteta huomioon ansiotulona.

– Mittari ei osaa kuvata meidänlaista teollista kaupunkia, se on liian väestöpainotteinen. Elinvoiman edellytyksiä ovat elinvoimaindeksissä tulonsaajien mediaanitulot, taloudellinen huoltosuhde, työpaikkojen omavaraisuus ja työpaikkamuutos. Sairastuvuusindeksi on meille, joissa on ikääntyvää väestöä, huono ja koulutustasoindeksikin suosii isoja kaupunkeja. Mittareissa ei ole mitään maataloudesta tai vihreästä siirtymästä, jotka ovat meidän vahvuuksia, Pusa pohtii.

– Olen kriittinen elinvoimaindekseille ja keskustellutkin konsulttien kanssa näkemyksistä. Meillä on esimerkiksi maakunnan alhaisin veroprosentti ja työpaikoissa on tapahtunut muutosta kolmen vuoden sisällä, Pusa nostaa Kurikan positiivisia asioita esille.

– Se on paljon kiinni siitä, millaisia asioita painotetaan. Alueemme elinvoimaa ei tunnisteta valtakunnan tason tutkimuksissa.

Pusa näkee Kurikalla ja sen kaltaisilla kunnilla paljon mahdollisuuksia. Yhtenä etuna on pienuus ja läheisyys.

– Kunnan- ja kaupunginjohtaja on tietyllä tavalla keulakuva. Tämän kokoisissa kunnissa yhteydenotto on helppoa, kun eri toimijat tuntevat toisiaan. Tuottajat investoivat Kurikassa eniten koko Etelä-Pohjanmaalla ja konepajateollisuudella on vakaata kasvua. Nähdään virallisissa ja epävirallisissa yhteyksissä, ja ymmärretään yhteisen merkitys. Raja-aitoja ei ole.

Kaupungin visio on olla energiakaupunki, ja siitä kertovat biokaasuekosysteemin sekä aurinko- ja tuulivoimahankkeet.

– Kurikalla on paljon kehitystä edessään. Ja haluan kaupunginjohtajana olla kehittäjä, ja olenkin, hän toteaa.

Pusa laskeskelee, että hänen yhdeksän kaupunginjohtajavuotensa aikana Kurikka on investoinut 135 miljoonalla eurolla.

– Luulen, että minun aikani kaupunginjohtajien pitkässä historiassa nähdään kehittyvänä aikana. Kansainvälisyys on lisääntynyt, Merenkurkun neuvottelukunta tuonut Pohjoismaita yhteen, maahankintoja on tehty, teollisuusyritykset ovat kasvaneet. Lisäksi saimme 11 miljoonan euron tierahat kolmostien ja valtatie 19:n risteykseen. Olen pyrkinyt aktiivisesti viemään asioita eteenpäin valtakunnan tasolle saakka ja verkostoitumaan.

Pusan mielestä on tärkeää, että pystyy sanomaan oman perustellun näkökulmansa eri asioista.

– Eihän meidän arjesta kukaan tiedä, jos emme sitä itse aktiivisesti kerro. Valtakunnan tason suhteita ei pidä väheksyä. Tunnettuuden lisääminen, markkinointi ja verkostoituminen ovat kaupungin kehityksen kannalta tärkeitä. Luonteva keskustelu, kun on vielä verkosto takana, vievät asioita eteenpäin.

Pusa palaa ”omiin indikaattoreihin”, jotka kertovat ”oikeita asioita” elinvoimasta.

– Nyt keskustellaan paljon väestöstä, mutta Suomessa on ennenkin ollut väestökatoa, kun muutettiin esimerkiksi Ruotsiin. Sillä oli vaikutusta meidän kehitykseen, elinvoimaan ja uudistumiskykyyn.

– Ei tänne muuta kukaan, jos täällä ei ole draivia meneillään. Jos vaan ollaan, se johtaa siihen, että valot lopulta sammuu.