Yhteiskunta ei toimi liian pienellä väestöllä

Katja Rantatulkkila

Tilastokeskuksen luvut alueen asukasmääristä eivät mairittele Kurikkaa. Viime vuonna Kurikassa oli 19 507 asukasta ja väkimäärä väheni edellisvuodesta lähes 250 henkilöllä. Vuoteen 2045 mennessä väkimäärä putoaa ennusteen mukaan useilla tuhansilla 15 490 asukkaaseen.

Kurikan muuttotappio oli viime vuonna alueen suurin ja asia tuntuu huolettavan sekä elinvoimajohtaja Juha Luukkoa ja työllisyysjohtaja Markus Blommendahlia.

– Mikään uusi uutinenhan väestön vanheneminen ja väheneminen ei sikäli ole. Näitä ennusteita on annettu jo muutaman vuosikymmenen ajan. Luvut ja ennusteet ovat olleet tiedossa kauan, mutta tilannetta ei ole saatu kääntymään erilaisista toimeinpiteistä huolimatta, Luukko toteaa.

Hetkellisesti Kurikan luvut ovat käyneet plussalla, mutta siihen on ollut syynä todennäköisesti parin sadan ukrainalaisen muuttaminen alueelle.

– Meidän yksi suuri ongelma on, että meillä kuollaan enemmän kuin synnytään eli uusia kurikkalaisia syntyy liian vähän, Luukko toteaa ja lisää, että muuttoakin pitäisi olla enemmän.

– Ihmiset muuttavat eniten työn ja opiskelun perässä, mutta myös aiemmat yhteydet muuttopaikkakunnalle vaikuttavat. Sitten tulevat muut seikat, jotka vaikuttavat, kuten toimivat palvelut ja harrastusmahdollisuudet, tontteja ja asuntojakin pitää olla. Viime vuosina näihin asioihin Kurikassa on kyllä panostettu hyvin, Luukko sanoo.

Etelä-Pohjanmaan muuttovoittoisimmat kunnat ovat jo monen vuoden ajan olleet Seinäjoki, Ilmajoki ja Lapua, vaikka kaksi jälkimmäistä kippuroikin välillä tappion ja voiton välimaastossa.

– Seinäjoelle muutetaan paljolti maakunnasta. Ilmajoki kasvaa Seinäjoen imussa, lähinnä Ahonkylän ansiosta. Lapualla on välillä ollut hieman miinusta ja taas plussaa, mutta paremmin niillä menee (muuttonäkökulmasta) kuin Kurikalla. Meidän sijainti Seinäjoen suhteen voi olla hieman hankala, emme ole tarpeeksi lähellä, mutta emme liian kaukanakaan, Luukko miettii ja toteaa koko Etelä-Pohjanmaan olevan muuttotappiollista, vaikka Seinäjoki vetääkin väkeä.

– Se on hankala yhtälö heillekin, kun pitää koko ajan rakentaa asuntoja, mutta lopulta maakunnan sisäinen muutto ei ikuisesti kasvata kaupunkia.

Blommendahlin mukaan Kurikan ja alueen väestötappio näkyy myös työllisyyspuolella. Työllisyyspalvelut siirtyivät vastikään koulutuskuntayhtymä Vuoksin alaisuuteen ja alueena on Kurikka yhdessä Suupohjan kanssa. Työllisyysluvut ovat tällä hetkellä Kurikassa melko hyvät, paremmat kuin maassa keskimäärin ja alueen parhaimpia, mutta tulevaisuus ei välttämättä näytä yhtä hyvältä.

– Meillä on tällä hetkellä hyvin työpaikkoja, vahvaa teollisuutta ja maataloutta. Myös sosiaali- ja terveyspalvelut työllistävät kurikkalaisia.

Nurkan takana vaanii kuitenkin todellinen uhka: liian alhainen syntyvyys.

– Jos meillä syntyy puolet vähemmän lapsia kuin muutama vuosikymmen sitten, olemme hetken päästä tilanteessa, ettei osaavia työntekijöitä löydy tarpeeksi. Jos tällainen tilanne tulee, ettei alueelta löydy työntekijöitä yritysten tarpeisiin, yritykset investoivat muualle ja yrityselämä hiljenee. Jos näin käy, sillä on suora vaikutus myös kunnan talouteen, verotuloihin ja elinvoimaan yleensä, Blommendahl maalailee ja Luukko komppaa.

– Syntyvyyden nostamisesta on puhuttu kauan, mutta se ei ole vain Kurikan, vaan koko suomalaisen yhteiskunnan ongelma. Eikä siitä voi syyttää ketään henkilökohtaisesti, Luukko sanoo.

Tämän ajan malli on opiskella ja hankkia ensin työpaikka, varmistaa oma jalansija yhteiskunnassa, ja sitten mahdollisesti perustaa perhe. Suuntaus näkyy myös siinä, että esimerkiksi Kurikassa on kymmenessä vuodessa vähentynyt noin 400 lapsiperhettä. Vuonna 2013 Kurikassa oli 2 192 lapsiperhettä ja vuonna 2023 1 777. Osan vähentymisestä selittää poismuutto, mutta perheiden muodostaminen on vähentynyt.

– Onhan se huolestuttavaa, että perhe-elämä ei ole enää tavoiteltava asia. Toisaalta lapset ovat meidän tulevaisuus. Jokainen tietenkin saa tehdä, kuten parhaaksi katsoo, mutta jotakin erikoista tässä ajassa on, Blommendahl, itse kuuden lapsen isä, miettii.

Miehet ovat sitä mieltä, että lastenteko ja perheen perustaminen eivät ole kiinni rahasta, vaan asenteista ja ilmapiiristä.

– Jos se olisi rahasta kiinni, miten meille tuli sotien jälkeiset isot ikäluokat, kun kaikesta oli pulaa ja puutetta? Myös lama-aikana 90-luvulla oli syntyvyydessä piikki. Ja koronan aikana syntyvyys myös nousi. Että en minä ainakaan usko näihin vauvarahoihin ja puhtaaseen taloudelliseen ajatteluun, muutenhan sen pitäisi näkyä näissä kunnissa, joissa erityistä vauvarahaa on maksettu.

Luukon ja Blommendahlin mukaan pitäisi tapahtua jonkinlainen kulttuurinen muutos, että asenteet muuttuisivat ja perheen perustaminen tulisi taas ”muotiin”.

– Perhemyönteisyys ja lapsiystävällisyys pitää lähteä ihan yhteiskunnan perustuksista lähtien.

Väestön väheneminen aiheuttaa kunnille monenlaisia haasteita, jos työpaikkojen ja investointien katoamisen myötä tulopohja putoaa. Jo nyt on todistettu muun muassa koulujen sulkemisia, kun tulevaisuuden lapsimäärät ovat niin alhaisia. Koko ajan lasketaan, millaiselle väestöpohjalle on kestävää tuottaa minkäkin tasoisia ja hintaisia palveluita.

– Kurikassa on panostettu lapsiin ja lapsiperheisiin, kun katsotaan investointeja: on alakoulua, kampusta, kaksi uimahallia, maksutonta varhaiskasvatusta. Erilaisiin harrastusmahdollisuuksiinkin on panostettu paljon. Täällä on monipuoliset palvelut, ja toimivat terveyspalvelut, puitteet ovat kunnossa, Luukko luettelee.

– Työperäinen maahanmuutto on tosiasia, johon meilläkin pitää herätä. Se on vain hyväksyttävä, että jos meille ei synny uusia veronmaksajia, heitä on tultava jostakin muualta. Muuten tämä yhteiskunta ei pyöri.