Kamppailusalin lukkopainileirillä tutkittiin suurennuslasilla uusimpia jalkalukkoja

AP Suomalainen

– Lähdetään liikkeelle siitä, kuinka pienellä asennon vaihdolla kaveri ei pysty enää steppaamaan vaan kaatuu.

Sen jälkeen Tuomas Simola näyttää havainnollisesti, kuinka maassa maaten hän sitoo esimerkkihenkilön jalkaa ensin niin, että kohdehenkilö pysyy ”steppiaskelilla” vielä pystyssä, kunnes pienellä asennon vaihdolla tämä kupsahtaa selälleen maahan.

Simola on yksi Suomen menestyneimmistä lukkopainijoista. Hän on voittanut kaksi EM-tason hopeamitalia ja on muun muassa lajin nelinkertainen Suomen mestari. Ryhdin kamppailujaosto sai Simolan vetämään Kusikiven harjoitustilaan lauantaipäivän mittaisen leirin.

– Ensimmäisessä osiossa käytiin läpi isompia linjoja pystypainiotteissa, kun täällä Pohjanmaalla kreikkalais-roomalaisen painin vahvalla alueella ollaan. Toisella jaksolla katsotaan jalkalukkoja suurennuslasilla. On esimerkiksi kaksi erilaista nilkkalukkovariaatiota, ja käymme läpi niitä sekä hyökkäyksen että puolustamisen kannalta, Simola kertoi tauon aikana.

Lukkopainin otteet kehittyvät ja tehostuvat vuosien saatossa. Simola lupasikin Ryhdin leirillä opettaa sellaista jalkalukkosysteemiä, joka on lajissa ”uusinta uutta”.

Lukkopainia Tuomas Simola kehuu siitäkin syystä, että laji vaatii fysiikan ohella valtavasti taitoa. Toisaalta vaikeitakin hetkiä on ollut.

– Ulkopuoliselle näyttäytyy helposti lajin fyysinen puoli, mutta fysiikalla ei pärjää vaan tekniikoita on tosi paljon ja niiden hyödyntäminen vaatii taitoa. Molemmat pitää olla kunnossa, siis fysiikka ja taito, mutta taidoissa ei saa missään nimessä jäädä jälkeen, Simola kertoo.

Vastoinkäymisiltä hän ei ole välttynyt.

– No, seitsemän kertaa on leikattu tämän lajin takia. Yksi tärkeä oppi itselle on ollut periksiantamattomuus. Jos ensimmäiseen vastoinkäymiseen luovuttaa, niin se ei ole hyvä merkki ollenkaan.

Etenkin Simolaa kiehtoo se, että saa innostaa nuoria lajin pariin.

– Itselläni on ollut aika haasteinen lapsuus ja löysin lopulta oman polun tämän kamppailulajin kautta. Koen itsekin tosi tärkeäksi asiaksi, että saisi tästä nuorelle ihmiselle kipinää, hän kertoo.

Tamperelainen Simola on lukenut itsensä Jyväskylän yliopistossa liikuntatieteiden maisteriksi ja sittemmin valmistunut myös palomieheksi. Hän sai joulukuussa ns. Priimuskypärän oltuaan Pelastusopiston paras opiskelija.

– Työskentelen Hämeenlinnassa palomiehenä. Se sopii oikein hyvin, että on pitkät työvuorot ja sitten pitkät vapaat. Palomiehet ovat muutenkin aika urheilullista porukkaa, Simola kuvaa.

Itse lukkopainin suosio on ollut kasvussa ja Suomikin oli lajissa vielä 90- ja 00-luvuilla kova tekijä. Vähitellen muualla kuten esimerkiksi Briteissä on menty edelle.

– Kyllähän lukkopainin SM-kisoissa käy noin 500 kilpailijaa ja jäsenseuroja on todella hyvin. Lukkopaini on kyllä vienyt harrastajia perinteisiltä lajeilta, kuten painilta ja nyrkkeilyltä.

Olympialajiksi lukkopainista ei vielä ole ollut, mutta kuinka tulevaisuudessa?

– Kun tämä perustuu brasilialaiseen jujutsuun, niin paras mahdollisuus oli päästä näytöslajiksi Rion olympialaiset 2016. Se juna meni kuitenkin. Ehkä tulevaisuudessa lajia viedään kuitenkin kaupallisempaan suuntaan, Simola miettii.

Ryhdin kamppailusalilla oli mukana 15 osallistujaa. Valmentaja Arttu Mäntymäen mukaan osallistujamäärä oli suunnilleen optimi.

– Just sopiva määrä, ehkä nuoria olisi voinut olla muutamia, mutta 20 olisi ollut yläraja, Mäntymäki sanoi.

Ryhdin kamppailu järjestää lukkopainin perusteista peruskurssin, joka alkaa maanantaina 30. maaliskuuta. Treenit ovat maanantaisin ja keskiviikkoisin. Kurssille voi osallistua kevään aikana 15 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat.