A-
A+
PERHEET Kun ensiperheessä ajaudutaan ajan myötä asioihin, rakastutaan, mennään naimisiin, saadaan lapsia, kasvetaan vanhemmuuteen, niin uusperheessä asiat saattavat tulla eteen nopeasti ja valmistautumatta.
– Omassa kodissa on ihmisiä, joiden kanssa ei ole valinnut asua. Lapseton vanhempi saattaa tulla perheen aikuisen rooliin ilman minkäänlaisia odotusaikoja, kuvaa uusperheiden haasteita Suomen uusperheiden liiton toiminnanjohtaja, pari- ja perheterapeutti Kirsi Heikinheimo.
Ensimmäinen haaste Heikinheimon mukaan on miettiä millä lailla luo suhteen lapseen, jolla on äiti ja isä.
Toiseksi on mietittävä millä tavalla rakentaa omat ja oman perheen rajat uuteen perheeseen, jossa on toisia vanhempia. Miten rakennetaan yhteistyötä, jos vaikka lapsi vuoroasuu ja ollaan kumppanin ex-elämän kanssa tekemisissä?
Kolmanneksi on mietittävä perheen tavat.
– Jos ensiperheessä on olleet omat tavat olla kotona, toisessa perheessä on kenties ollut ihan erilaiset tavat. Molemmilla on omat vanhat tavat, mistä löytyy meidän tapa?
Lapsen näkökulma on otettava huomioon.
– Jos lapsella on ollut isosisarus, hän on itse saanut olla kuopuksena. Nyt tuleekin uusia lapsia ja hän menettää oman roolinsa kuopuksena. Miten luoda uuden perheen sisarusperhe?
Murrosikäisellä maailma kääntyy jo ulospäin, hankalampaa voi olla pienille lapsille, jotka ovat enemmän kotona.
– Kuka saa komentaa? Kuka saa sanoa läksyistä? Kenellä on lupa olla mun vanhempi, listaa Heikinheimo.
Oman lapsen kanssa aikuinen kasvaa vanhemmuuteen, uusperheessä edessä on eri tilanne. Lapsikin voi miettiä onko hänellä lupa tykätä uudesta vanhemmasta. Miten oma äiti tai isä suhtautuu bonusäitiin tai -isään?
– Lasten päällä voi olla paljon kuormaa siitä mitä kenenkin kanssa saa puhua ja mitä ei. Pitkittyneet erokriisit vaikuttavat lasten hyvinvointiin.
Uusperheessä keskustelu- ja neuvottelutaito on yksi tärkeimpiä taitoja. Uusi kumppani on otettava keskusteluun mukaan.
– Suomalainen vaiteliaisuuden kulttuuri, yksin pitää pärjätä -käsitys on murtunut. On opittu puhumaan paremmin ja hakemaan apua. Se on ilahduttavaa. Ei meistä kukaan pärjää yksin tässä maailmassa.
Mitä enemmän biologiset vanhemmat pystyvät keskustelemaan keskenään ja mitä selkeämmät välit on ex-elämään, sitä vähemmän ex-kuopat sotkevat uuselämää.
Uusperheen vanhempien tulee olla yksikkö ja samalla puolella.
– Nousee tärkeäksi olla tiimi. Pidetään huolta meidän suhteesta ja rakkaudesta.
Isovanhemmat voivat olla loistava tuki tai sitten kivi kengässä. Heidän tulee miettiä miten puhuvat lapsen vanhemmista näiden erottua.
– Lapsessa on sisällä rakkaus isään ja äitiin. Jos isovanhempi mollaa toista vanhempaa, lapsi kokee, että hän itse on viallinen. Vanhemmista ei pidä puhua pahaa, vanhemman mollaaminen satuttaa syvästi lasta.
Kun on tehnyt kipeitä ratkaisuja, ja tullut ero, ei se ole kaiken loppu.
– Jos löytää uuden kumppanin, on se vain onnellinen asia. Vaikka tulee ero ja se on kurjaa ja sattuu moneen ihmiseen, ei elämä siitä eteenpäin ole tuomittua kärsimystä. Uusperhe on uusi mahdollisuus onneen, Heikinheimo muistuttaa. -LK
Uusperheille on nyt tarjolla vertaistukea
UUSPERHEET Uusperheen muodostaneet Sari Ratavaara ja Timo Nevala perustivat tänä kesänä kolmen muun uusperhepariskunnan kanssa Etelä-Pohjanmaan uusperheelliset ry:n. Yhdistyksen kotipaikka on Kurikka ja toiminta-alueena koko Etelä-Pohjanmaa.
Etelä-Pohjanmaalla ei ole ollut Suomen uusperheiden liiton eli Suplin paikallista toimintaa, nyt sitä viritellään.
Tarvetta omalle yhdistykselle on sillä uusperheet kokevat asioita, joita ydinperheet eivät koe. Tukea tarvitaan ja siinä parhaaksi on osoittautunut vertaistuki.
– Löytyy ystäviä, jotka eivät hämmästele uusperheen arkikokemuksia. Toiselle uusperheelle samat kokemukset ovat tavallisia, sanoo Sari Ratavaara.
Ratavaara ja Nevala ovat kouluttautuneet vertaistukiohjaajiksi.
Pariskunta oli taannoin uusperheiden parisuhderisteilyllä. Kannella happihyppelyllä Timo Nevala kuuli mitä uusperheelliset miehet puhuivat ja ajatteli, ettei noin voi puhua, vaikka itse tunsi samoja asioita.
– En olisi uskonut mitä muilla oli tarjottavana, mitä muut olivat kokeneet. Se rohkaisi ja on älytön voimavara, että on muitakin samassa tilanteessa. Aina puhutaan, ettei suomalainen mies puhu. En ole tavannut yhtään uusperheellistä miestä, joka ei puhuisi. Mies saa ja osaa puhua, ei parisuhteen hoito ole vain naisten asia, hän sanoo.
Nevala siirtyi huolettomasta aikatauluttomasta poikamieselämästä yhtäkkiä perhe-elämään.
– Kuin olisi hypännyt korkealta kylmään veteen. Vasta kolmen vuoden kuluttua tajusin miten valtava muutos oli. Unohdin itseni vauhdikkaassa uusperheen perheytymisessä ja se tuotti huonoja tunteita. Vertaistuki sai tajuamaan tilanteen.
Uusperheen vaikeudet on aina joku perhe jo käynyt läpi.
– Voidaan kertoa, että on OK tuntea näin ja selviät tästä. Uskalletaan puhua vaikeistakin asioista.
Uusperheellisyys voi herättää vaikeita tunteita. Perinteinen treffailu ei ole mahdollista, lapset ovat heti osa arkea.
– Ydinperheessä haasteista mennään korkealla kynnyksellä puhumatta mitään. Uusperheessä on jo mokannut kerran. Kynnys puhumiseen on matalampi. Tietää jo mikä järkyttävä kriisi eroaminen on. On suuri tarve tehdä alusta asti paremmin, sanoo Ratavaara.
Kun henkilökohtaiseen elämään vaikuttavia asioita ja ihmisiä onkin yhtäkkiä paljon, on eksää ja eksän entistä ja nykyistä, on kommunikaatio tärkeää.
– Avoimuus ja rehellisyys korostuvat.
Myös Nevala korostaa puhumisen tärkeyttä.
– Aika nopeasti menee lukko päälle, jos ei oikeasti puhu. Jotta suhde toimii, on puhuttava.
Syyskuussa yhdistys järjestää ensimmäinen vertaistukiviikonlopun. Se pidetään Seinäjoella 20-22.9. Lisätietoja siitä saa yhdistyksen Facebook -sivuilta. – LK
Vanhemmuus uusperheessä on aiheena kaikille avoimessa tilaisuudessa Kurikan kaupunginkirjastossa tiistaina 20.8. Luennoimaan ja aiheesta keskustelemaan saapuu Suomen uusperheiden liiton toiminnanjohtaja, pari- ja perheterapeutti Kirsi Heikinheimo. Hän puhuu parisuhteeseen ja uusperheeseen liittyvistä asioista perhetoiminnan ammattilaisille jo päivällä ja yleisölle illalla.
Avoin tilaisuus yleisölle alkaa kirjastossa klo 18. Tilaisuuden järjestää Kurikan kaupunginkirjasto.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
PERHEET Kun ensiperheessä ajaudutaan ajan myötä asioihin, rakastutaan, mennään naimisiin, saadaan lapsia, kasvetaan vanhemmuuteen, niin uusperheessä asiat saattavat tulla eteen nopeasti ja valmistautumatta.
– Omassa kodissa on ihmisiä, joiden kanssa ei ole valinnut asua. Lapseton vanhempi saattaa tulla perheen aikuisen rooliin ilman minkäänlaisia odotusaikoja, kuvaa uusperheiden haasteita Suomen uusperheiden liiton toiminnanjohtaja, pari- ja perheterapeutti Kirsi Heikinheimo.
Ensimmäinen haaste Heikinheimon mukaan on miettiä millä lailla luo suhteen lapseen, jolla on äiti ja isä.
Toiseksi on mietittävä millä tavalla rakentaa omat ja oman perheen rajat uuteen perheeseen, jossa on toisia vanhempia. Miten rakennetaan yhteistyötä, jos vaikka lapsi vuoroasuu ja ollaan kumppanin ex-elämän kanssa tekemisissä?
Kolmanneksi on mietittävä perheen tavat.
– Jos ensiperheessä on olleet omat tavat olla kotona, toisessa perheessä on kenties ollut ihan erilaiset tavat. Molemmilla on omat vanhat tavat, mistä löytyy meidän tapa?
Lapsen näkökulma on otettava huomioon.
– Jos lapsella on ollut isosisarus, hän on itse saanut olla kuopuksena. Nyt tuleekin uusia lapsia ja hän menettää oman roolinsa kuopuksena. Miten luoda uuden perheen sisarusperhe?
Murrosikäisellä maailma kääntyy jo ulospäin, hankalampaa voi olla pienille lapsille, jotka ovat enemmän kotona.
– Kuka saa komentaa? Kuka saa sanoa läksyistä? Kenellä on lupa olla mun vanhempi, listaa Heikinheimo.
Oman lapsen kanssa aikuinen kasvaa vanhemmuuteen, uusperheessä edessä on eri tilanne. Lapsikin voi miettiä onko hänellä lupa tykätä uudesta vanhemmasta. Miten oma äiti tai isä suhtautuu bonusäitiin tai -isään?
– Lasten päällä voi olla paljon kuormaa siitä mitä kenenkin kanssa saa puhua ja mitä ei. Pitkittyneet erokriisit vaikuttavat lasten hyvinvointiin.
Uusperheessä keskustelu- ja neuvottelutaito on yksi tärkeimpiä taitoja. Uusi kumppani on otettava keskusteluun mukaan.
– Suomalainen vaiteliaisuuden kulttuuri, yksin pitää pärjätä -käsitys on murtunut. On opittu puhumaan paremmin ja hakemaan apua. Se on ilahduttavaa. Ei meistä kukaan pärjää yksin tässä maailmassa.
Mitä enemmän biologiset vanhemmat pystyvät keskustelemaan keskenään ja mitä selkeämmät välit on ex-elämään, sitä vähemmän ex-kuopat sotkevat uuselämää.
Uusperheen vanhempien tulee olla yksikkö ja samalla puolella.
– Nousee tärkeäksi olla tiimi. Pidetään huolta meidän suhteesta ja rakkaudesta.
Isovanhemmat voivat olla loistava tuki tai sitten kivi kengässä. Heidän tulee miettiä miten puhuvat lapsen vanhemmista näiden erottua.
– Lapsessa on sisällä rakkaus isään ja äitiin. Jos isovanhempi mollaa toista vanhempaa, lapsi kokee, että hän itse on viallinen. Vanhemmista ei pidä puhua pahaa, vanhemman mollaaminen satuttaa syvästi lasta.
Kun on tehnyt kipeitä ratkaisuja, ja tullut ero, ei se ole kaiken loppu.
– Jos löytää uuden kumppanin, on se vain onnellinen asia. Vaikka tulee ero ja se on kurjaa ja sattuu moneen ihmiseen, ei elämä siitä eteenpäin ole tuomittua kärsimystä. Uusperhe on uusi mahdollisuus onneen, Heikinheimo muistuttaa. -LK
Uusperheille on nyt tarjolla vertaistukea
UUSPERHEET Uusperheen muodostaneet Sari Ratavaara ja Timo Nevala perustivat tänä kesänä kolmen muun uusperhepariskunnan kanssa Etelä-Pohjanmaan uusperheelliset ry:n. Yhdistyksen kotipaikka on Kurikka ja toiminta-alueena koko Etelä-Pohjanmaa.
Etelä-Pohjanmaalla ei ole ollut Suomen uusperheiden liiton eli Suplin paikallista toimintaa, nyt sitä viritellään.
Tarvetta omalle yhdistykselle on sillä uusperheet kokevat asioita, joita ydinperheet eivät koe. Tukea tarvitaan ja siinä parhaaksi on osoittautunut vertaistuki.
– Löytyy ystäviä, jotka eivät hämmästele uusperheen arkikokemuksia. Toiselle uusperheelle samat kokemukset ovat tavallisia, sanoo Sari Ratavaara.
Ratavaara ja Nevala ovat kouluttautuneet vertaistukiohjaajiksi.
Pariskunta oli taannoin uusperheiden parisuhderisteilyllä. Kannella happihyppelyllä Timo Nevala kuuli mitä uusperheelliset miehet puhuivat ja ajatteli, ettei noin voi puhua, vaikka itse tunsi samoja asioita.
– En olisi uskonut mitä muilla oli tarjottavana, mitä muut olivat kokeneet. Se rohkaisi ja on älytön voimavara, että on muitakin samassa tilanteessa. Aina puhutaan, ettei suomalainen mies puhu. En ole tavannut yhtään uusperheellistä miestä, joka ei puhuisi. Mies saa ja osaa puhua, ei parisuhteen hoito ole vain naisten asia, hän sanoo.
Nevala siirtyi huolettomasta aikatauluttomasta poikamieselämästä yhtäkkiä perhe-elämään.
– Kuin olisi hypännyt korkealta kylmään veteen. Vasta kolmen vuoden kuluttua tajusin miten valtava muutos oli. Unohdin itseni vauhdikkaassa uusperheen perheytymisessä ja se tuotti huonoja tunteita. Vertaistuki sai tajuamaan tilanteen.
Uusperheen vaikeudet on aina joku perhe jo käynyt läpi.
– Voidaan kertoa, että on OK tuntea näin ja selviät tästä. Uskalletaan puhua vaikeistakin asioista.
Uusperheellisyys voi herättää vaikeita tunteita. Perinteinen treffailu ei ole mahdollista, lapset ovat heti osa arkea.
– Ydinperheessä haasteista mennään korkealla kynnyksellä puhumatta mitään. Uusperheessä on jo mokannut kerran. Kynnys puhumiseen on matalampi. Tietää jo mikä järkyttävä kriisi eroaminen on. On suuri tarve tehdä alusta asti paremmin, sanoo Ratavaara.
Kun henkilökohtaiseen elämään vaikuttavia asioita ja ihmisiä onkin yhtäkkiä paljon, on eksää ja eksän entistä ja nykyistä, on kommunikaatio tärkeää.
– Avoimuus ja rehellisyys korostuvat.
Myös Nevala korostaa puhumisen tärkeyttä.
– Aika nopeasti menee lukko päälle, jos ei oikeasti puhu. Jotta suhde toimii, on puhuttava.
Syyskuussa yhdistys järjestää ensimmäinen vertaistukiviikonlopun. Se pidetään Seinäjoella 20-22.9. Lisätietoja siitä saa yhdistyksen Facebook -sivuilta. – LK
Vanhemmuus uusperheessä on aiheena kaikille avoimessa tilaisuudessa Kurikan kaupunginkirjastossa tiistaina 20.8. Luennoimaan ja aiheesta keskustelemaan saapuu Suomen uusperheiden liiton toiminnanjohtaja, pari- ja perheterapeutti Kirsi Heikinheimo. Hän puhuu parisuhteeseen ja uusperheeseen liittyvistä asioista perhetoiminnan ammattilaisille jo päivällä ja yleisölle illalla.
Avoin tilaisuus yleisölle alkaa kirjastossa klo 18. Tilaisuuden järjestää Kurikan kaupunginkirjasto.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
PERHEET Kun ensiperheessä ajaudutaan ajan myötä asioihin, rakastutaan, mennään naimisiin, saadaan lapsia, kasvetaan vanhemmuuteen, niin uusperheessä asiat saattavat tulla eteen nopeasti ja valmistautumatta.
– Omassa kodissa on ihmisiä, joiden kanssa ei ole valinnut asua. Lapseton vanhempi saattaa tulla perheen aikuisen rooliin ilman minkäänlaisia odotusaikoja, kuvaa uusperheiden haasteita Suomen uusperheiden liiton toiminnanjohtaja, pari- ja perheterapeutti Kirsi Heikinheimo.
Ensimmäinen haaste Heikinheimon mukaan on miettiä millä lailla luo suhteen lapseen, jolla on äiti ja isä.
Toiseksi on mietittävä millä tavalla rakentaa omat ja oman perheen rajat uuteen perheeseen, jossa on toisia vanhempia. Miten rakennetaan yhteistyötä, jos vaikka lapsi vuoroasuu ja ollaan kumppanin ex-elämän kanssa tekemisissä?
Kolmanneksi on mietittävä perheen tavat.
– Jos ensiperheessä on olleet omat tavat olla kotona, toisessa perheessä on kenties ollut ihan erilaiset tavat. Molemmilla on omat vanhat tavat, mistä löytyy meidän tapa?
Lapsen näkökulma on otettava huomioon.
– Jos lapsella on ollut isosisarus, hän on itse saanut olla kuopuksena. Nyt tuleekin uusia lapsia ja hän menettää oman roolinsa kuopuksena. Miten luoda uuden perheen sisarusperhe?
Murrosikäisellä maailma kääntyy jo ulospäin, hankalampaa voi olla pienille lapsille, jotka ovat enemmän kotona.
– Kuka saa komentaa? Kuka saa sanoa läksyistä? Kenellä on lupa olla mun vanhempi, listaa Heikinheimo.
Oman lapsen kanssa aikuinen kasvaa vanhemmuuteen, uusperheessä edessä on eri tilanne. Lapsikin voi miettiä onko hänellä lupa tykätä uudesta vanhemmasta. Miten oma äiti tai isä suhtautuu bonusäitiin tai -isään?
– Lasten päällä voi olla paljon kuormaa siitä mitä kenenkin kanssa saa puhua ja mitä ei. Pitkittyneet erokriisit vaikuttavat lasten hyvinvointiin.
Uusperheessä keskustelu- ja neuvottelutaito on yksi tärkeimpiä taitoja. Uusi kumppani on otettava keskusteluun mukaan.
– Suomalainen vaiteliaisuuden kulttuuri, yksin pitää pärjätä -käsitys on murtunut. On opittu puhumaan paremmin ja hakemaan apua. Se on ilahduttavaa. Ei meistä kukaan pärjää yksin tässä maailmassa.
Mitä enemmän biologiset vanhemmat pystyvät keskustelemaan keskenään ja mitä selkeämmät välit on ex-elämään, sitä vähemmän ex-kuopat sotkevat uuselämää.
Uusperheen vanhempien tulee olla yksikkö ja samalla puolella.
– Nousee tärkeäksi olla tiimi. Pidetään huolta meidän suhteesta ja rakkaudesta.
Isovanhemmat voivat olla loistava tuki tai sitten kivi kengässä. Heidän tulee miettiä miten puhuvat lapsen vanhemmista näiden erottua.
– Lapsessa on sisällä rakkaus isään ja äitiin. Jos isovanhempi mollaa toista vanhempaa, lapsi kokee, että hän itse on viallinen. Vanhemmista ei pidä puhua pahaa, vanhemman mollaaminen satuttaa syvästi lasta.
Kun on tehnyt kipeitä ratkaisuja, ja tullut ero, ei se ole kaiken loppu.
– Jos löytää uuden kumppanin, on se vain onnellinen asia. Vaikka tulee ero ja se on kurjaa ja sattuu moneen ihmiseen, ei elämä siitä eteenpäin ole tuomittua kärsimystä. Uusperhe on uusi mahdollisuus onneen, Heikinheimo muistuttaa. -LK
Uusperheille on nyt tarjolla vertaistukea
UUSPERHEET Uusperheen muodostaneet Sari Ratavaara ja Timo Nevala perustivat tänä kesänä kolmen muun uusperhepariskunnan kanssa Etelä-Pohjanmaan uusperheelliset ry:n. Yhdistyksen kotipaikka on Kurikka ja toiminta-alueena koko Etelä-Pohjanmaa.
Etelä-Pohjanmaalla ei ole ollut Suomen uusperheiden liiton eli Suplin paikallista toimintaa, nyt sitä viritellään.
Tarvetta omalle yhdistykselle on sillä uusperheet kokevat asioita, joita ydinperheet eivät koe. Tukea tarvitaan ja siinä parhaaksi on osoittautunut vertaistuki.
– Löytyy ystäviä, jotka eivät hämmästele uusperheen arkikokemuksia. Toiselle uusperheelle samat kokemukset ovat tavallisia, sanoo Sari Ratavaara.
Ratavaara ja Nevala ovat kouluttautuneet vertaistukiohjaajiksi.
Pariskunta oli taannoin uusperheiden parisuhderisteilyllä. Kannella happihyppelyllä Timo Nevala kuuli mitä uusperheelliset miehet puhuivat ja ajatteli, ettei noin voi puhua, vaikka itse tunsi samoja asioita.
– En olisi uskonut mitä muilla oli tarjottavana, mitä muut olivat kokeneet. Se rohkaisi ja on älytön voimavara, että on muitakin samassa tilanteessa. Aina puhutaan, ettei suomalainen mies puhu. En ole tavannut yhtään uusperheellistä miestä, joka ei puhuisi. Mies saa ja osaa puhua, ei parisuhteen hoito ole vain naisten asia, hän sanoo.
Nevala siirtyi huolettomasta aikatauluttomasta poikamieselämästä yhtäkkiä perhe-elämään.
– Kuin olisi hypännyt korkealta kylmään veteen. Vasta kolmen vuoden kuluttua tajusin miten valtava muutos oli. Unohdin itseni vauhdikkaassa uusperheen perheytymisessä ja se tuotti huonoja tunteita. Vertaistuki sai tajuamaan tilanteen.
Uusperheen vaikeudet on aina joku perhe jo käynyt läpi.
– Voidaan kertoa, että on OK tuntea näin ja selviät tästä. Uskalletaan puhua vaikeistakin asioista.
Uusperheellisyys voi herättää vaikeita tunteita. Perinteinen treffailu ei ole mahdollista, lapset ovat heti osa arkea.
– Ydinperheessä haasteista mennään korkealla kynnyksellä puhumatta mitään. Uusperheessä on jo mokannut kerran. Kynnys puhumiseen on matalampi. Tietää jo mikä järkyttävä kriisi eroaminen on. On suuri tarve tehdä alusta asti paremmin, sanoo Ratavaara.
Kun henkilökohtaiseen elämään vaikuttavia asioita ja ihmisiä onkin yhtäkkiä paljon, on eksää ja eksän entistä ja nykyistä, on kommunikaatio tärkeää.
– Avoimuus ja rehellisyys korostuvat.
Myös Nevala korostaa puhumisen tärkeyttä.
– Aika nopeasti menee lukko päälle, jos ei oikeasti puhu. Jotta suhde toimii, on puhuttava.
Syyskuussa yhdistys järjestää ensimmäinen vertaistukiviikonlopun. Se pidetään Seinäjoella 20-22.9. Lisätietoja siitä saa yhdistyksen Facebook -sivuilta. – LK
Vanhemmuus uusperheessä on aiheena kaikille avoimessa tilaisuudessa Kurikan kaupunginkirjastossa tiistaina 20.8. Luennoimaan ja aiheesta keskustelemaan saapuu Suomen uusperheiden liiton toiminnanjohtaja, pari- ja perheterapeutti Kirsi Heikinheimo. Hän puhuu parisuhteeseen ja uusperheeseen liittyvistä asioista perhetoiminnan ammattilaisille jo päivällä ja yleisölle illalla.
Avoin tilaisuus yleisölle alkaa kirjastossa klo 18. Tilaisuuden järjestää Kurikan kaupunginkirjasto.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide