Alla Kolodych ja Katerina Zaporozhets olivat monien ukrainalaisnaisten tavoin valvoneet yön juhlavalmistelujen parissa.
Suvi Haapalahti
Me ukrainalaiset arvostamme suuresti suomalaisten ystävällisyyttä ja auttamisen halua. Näin toteaa Ukrainan itsenäisyysjuhlan järjestelyissä mukana ollut ja juhlan juontanut Katerina Zaporozhets.
Jos sinulla ei ole lukuoikeutta, tilaa se
TÄSTÄA-
A+
Suvi Haapalahti
Me ukrainalaiset arvostamme suuresti suomalaisten ystävällisyyttä ja auttamisen halua. Näin toteaa Ukrainan itsenäisyysjuhlan järjestelyissä mukana ollut ja juhlan juontanut Katerina Zaporozhets.
Kampuksella juhlittiin lauantaina Ukrainan itsenäisyyspäivää, joka oli pari päivää aiemmin eli 24. elokuuta. Pöydät notkuivat ukrainalaisia herkkuja, salissa kuultiin upeata laulua ja nähtiin hienoja, huolella valmisteltuja esityksiä.
Ukrainalainen vieraanvaraisuus huokui kaikesta ja tunnelma oli lämmin, vaikkakin paikoin koskettava. Juhlan järjestämiseen oli nähty paljon vaivaa ja ukrainalaiset olivat suurella joukolla osallistuneet valmisteluihin.
– Viime yönä puolet Kurikasta valvoi, kun minä ja muut ukrainalaiset naiset leivoimme tätä juhlaa varten, Zaporozhets vitsaili.
Aulassa vieraita vastassa oli tervetuliaispöytä, jonka päälle oli nostettu perinteinen ukrainalainen leivonnainen, karavay, jota tarjotaan usein ukrainalaisissa juhlissa.
Katerina Zaporozhets muutti 19-vuotiaan poikansa Timofeyn, suomalaisittain Timo, kanssa Suomeen maaliskuussa 2002. Vanhempi 23-vuotias poika asuu yhä Ukrainassa.
– Toivon, että hän on turvassa, vaikka Ukrainassa ei tällä hetkellä ole paikkaa, missä olisi täysin turvassa sodalta.
Zaporozhets työskenteli aiemmin Fortacolla nelisen kuukautta. Tämän vuoden maaliskuusta lähtien hän on toiminut maahanmuuttokoordinaattorina Kurikassa, yhdessä Mirva Pirneskosken kanssa.
– Me ukrainalaiset arvostamme suuresti suomalaisten ystävällisyyttä ja auttamisen halua. Ukrainalaiset ovat paljon tekemisissä suomalaisten perheiden kanssa. Moni ukrainalainen kokee olonsa haavoittuvaksi. Olemme onnellisia, koska meitä on aina tuettu ja autettu, kun olemme apua tarvinneet. Olette osoittaneet, mitä todellinen auttaminen on. Tunnemme olomme tervetulleiksi, hän sanoo.
Hänen mukaansa suomalainen maahanmuuttopolitiikka on korkealla tasolla ja kohdellut meitä ja muita maahanmuuttajia hyvin.
– Me kaikki opiskelemme suomen kieltä ja yritämme sopeutua suomalaiseen kulttuuriin ja työelämään.
Silti, vaikka samankaltaisuuksia suomalaisten ja ukrainalaisten välillä on paljon, on esimerkiksi suomalaiseen ruokakulttuuriin ollut sopeutumista.
– Yritämme löytää kaupoista elintarvikkeita, jotka sopisivat valmistamiimme ruokiin ja joilla voisimme korvata meille tuttuja ruoka-aineita, Zaporozhets kuvailee.
Monia kurikkalaisia tukijoita muistettiin tilaisuudessa jakamalla heille kiitokseksi perinteiset bulavat. Bulava on piikikäs ukrainalainen nuija, joka muistuttaa hyvin paljon Etelä-Pohjaanmaallakin hyvin tunnettua nuijaa, jota kurikaksikin kutsutaan. Bulava on myös presidentillinen symboli Ukrainassa. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kädessä nähty bulava on kullalla päällystetty.
Bulavan ja ukrainalaisten kiitokset saivat Anna-Kaisa Pusa, Juha Luukko, Mirva Pirneskoski, Tiina Kankaanpää, Maarit Annala, Heikki Sariola, Anne Vuori, Riikka Svärd, Markus Keväänranta, Hannu Mäkinen, Maarit Palomäki, Antti Haataja, Pertti Palomäki, Marika Pihlaja, Hilda Vainionpää, Mikko Jokipii, Anja Parviainen, Rami ja Seija Keskinen, Joose Tammelin ja Anu Hakala. Kaikki palkitut eivät päässeet lauantaina paikan päälle noutamaan bulavaansa.
Hyväntekeväisyyskeräys järjestettiin hyökkäyssodassa toisen tai molemmat vanhempansa menettäneiden lasten hyväksi.
– Tukea rahastolta on saanut 5 860 lasta tämän vuoden elokuun alkuun mennessä. 510 lasta lisättiin heinäkuussa. Tukiohjelmaan lisätään päivittäin 15-20 lasta. Sota jatkuu ja yhä useampi lapsi tarvitsee apua.
Keräys on Childrens´ Charity Fundin alainen ja paikallista keräystä hallinnoi Pietarsaaren osaston rahasto, josta keräyksen tuotto lähetetään suoraan Ukrainaan. Keräyksen tulokset julkaistaan viikolla juhlan jälkeen Facebookissa.
Itsenäisyyspäivän juhlan tarjoilut olivat niin runsaat, että monenlaisia herkullisia leivonnaisia jäi jaettavaksi kotiinviemisiksi sekä esiintyjille että juhlavieraille. Aulassa tarjolla olleen karavayn oli valmistanut Viktoriia Korbasiuk. Juhlan päätteeksi leivonnainen leikattiin ja sitä tarjottiin kaikille osallistujille.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Alla Kolodych ja Katerina Zaporozhets olivat monien ukrainalaisnaisten tavoin valvoneet yön juhlavalmistelujen parissa.
Suvi Haapalahti
Me ukrainalaiset arvostamme suuresti suomalaisten ystävällisyyttä ja auttamisen halua. Näin toteaa Ukrainan itsenäisyysjuhlan järjestelyissä mukana ollut ja juhlan juontanut Katerina Zaporozhets.
Jos sinulla ei ole lukuoikeutta, tilaa se
TÄSTÄA-
A+
Suvi Haapalahti
Me ukrainalaiset arvostamme suuresti suomalaisten ystävällisyyttä ja auttamisen halua. Näin toteaa Ukrainan itsenäisyysjuhlan järjestelyissä mukana ollut ja juhlan juontanut Katerina Zaporozhets.
Kampuksella juhlittiin lauantaina Ukrainan itsenäisyyspäivää, joka oli pari päivää aiemmin eli 24. elokuuta. Pöydät notkuivat ukrainalaisia herkkuja, salissa kuultiin upeata laulua ja nähtiin hienoja, huolella valmisteltuja esityksiä.
Ukrainalainen vieraanvaraisuus huokui kaikesta ja tunnelma oli lämmin, vaikkakin paikoin koskettava. Juhlan järjestämiseen oli nähty paljon vaivaa ja ukrainalaiset olivat suurella joukolla osallistuneet valmisteluihin.
– Viime yönä puolet Kurikasta valvoi, kun minä ja muut ukrainalaiset naiset leivoimme tätä juhlaa varten, Zaporozhets vitsaili.
Aulassa vieraita vastassa oli tervetuliaispöytä, jonka päälle oli nostettu perinteinen ukrainalainen leivonnainen, karavay, jota tarjotaan usein ukrainalaisissa juhlissa.
Katerina Zaporozhets muutti 19-vuotiaan poikansa Timofeyn, suomalaisittain Timo, kanssa Suomeen maaliskuussa 2002. Vanhempi 23-vuotias poika asuu yhä Ukrainassa.
– Toivon, että hän on turvassa, vaikka Ukrainassa ei tällä hetkellä ole paikkaa, missä olisi täysin turvassa sodalta.
Zaporozhets työskenteli aiemmin Fortacolla nelisen kuukautta. Tämän vuoden maaliskuusta lähtien hän on toiminut maahanmuuttokoordinaattorina Kurikassa, yhdessä Mirva Pirneskosken kanssa.
– Me ukrainalaiset arvostamme suuresti suomalaisten ystävällisyyttä ja auttamisen halua. Ukrainalaiset ovat paljon tekemisissä suomalaisten perheiden kanssa. Moni ukrainalainen kokee olonsa haavoittuvaksi. Olemme onnellisia, koska meitä on aina tuettu ja autettu, kun olemme apua tarvinneet. Olette osoittaneet, mitä todellinen auttaminen on. Tunnemme olomme tervetulleiksi, hän sanoo.
Hänen mukaansa suomalainen maahanmuuttopolitiikka on korkealla tasolla ja kohdellut meitä ja muita maahanmuuttajia hyvin.
– Me kaikki opiskelemme suomen kieltä ja yritämme sopeutua suomalaiseen kulttuuriin ja työelämään.
Silti, vaikka samankaltaisuuksia suomalaisten ja ukrainalaisten välillä on paljon, on esimerkiksi suomalaiseen ruokakulttuuriin ollut sopeutumista.
– Yritämme löytää kaupoista elintarvikkeita, jotka sopisivat valmistamiimme ruokiin ja joilla voisimme korvata meille tuttuja ruoka-aineita, Zaporozhets kuvailee.
Monia kurikkalaisia tukijoita muistettiin tilaisuudessa jakamalla heille kiitokseksi perinteiset bulavat. Bulava on piikikäs ukrainalainen nuija, joka muistuttaa hyvin paljon Etelä-Pohjaanmaallakin hyvin tunnettua nuijaa, jota kurikaksikin kutsutaan. Bulava on myös presidentillinen symboli Ukrainassa. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kädessä nähty bulava on kullalla päällystetty.
Bulavan ja ukrainalaisten kiitokset saivat Anna-Kaisa Pusa, Juha Luukko, Mirva Pirneskoski, Tiina Kankaanpää, Maarit Annala, Heikki Sariola, Anne Vuori, Riikka Svärd, Markus Keväänranta, Hannu Mäkinen, Maarit Palomäki, Antti Haataja, Pertti Palomäki, Marika Pihlaja, Hilda Vainionpää, Mikko Jokipii, Anja Parviainen, Rami ja Seija Keskinen, Joose Tammelin ja Anu Hakala. Kaikki palkitut eivät päässeet lauantaina paikan päälle noutamaan bulavaansa.
Hyväntekeväisyyskeräys järjestettiin hyökkäyssodassa toisen tai molemmat vanhempansa menettäneiden lasten hyväksi.
– Tukea rahastolta on saanut 5 860 lasta tämän vuoden elokuun alkuun mennessä. 510 lasta lisättiin heinäkuussa. Tukiohjelmaan lisätään päivittäin 15-20 lasta. Sota jatkuu ja yhä useampi lapsi tarvitsee apua.
Keräys on Childrens´ Charity Fundin alainen ja paikallista keräystä hallinnoi Pietarsaaren osaston rahasto, josta keräyksen tuotto lähetetään suoraan Ukrainaan. Keräyksen tulokset julkaistaan viikolla juhlan jälkeen Facebookissa.
Itsenäisyyspäivän juhlan tarjoilut olivat niin runsaat, että monenlaisia herkullisia leivonnaisia jäi jaettavaksi kotiinviemisiksi sekä esiintyjille että juhlavieraille. Aulassa tarjolla olleen karavayn oli valmistanut Viktoriia Korbasiuk. Juhlan päätteeksi leivonnainen leikattiin ja sitä tarjottiin kaikille osallistujille.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Suvi Haapalahti
Me ukrainalaiset arvostamme suuresti suomalaisten ystävällisyyttä ja auttamisen halua. Näin toteaa Ukrainan itsenäisyysjuhlan järjestelyissä mukana ollut ja juhlan juontanut Katerina Zaporozhets.
Kampuksella juhlittiin lauantaina Ukrainan itsenäisyyspäivää, joka oli pari päivää aiemmin eli 24. elokuuta. Pöydät notkuivat ukrainalaisia herkkuja, salissa kuultiin upeata laulua ja nähtiin hienoja, huolella valmisteltuja esityksiä.
Ukrainalainen vieraanvaraisuus huokui kaikesta ja tunnelma oli lämmin, vaikkakin paikoin koskettava. Juhlan järjestämiseen oli nähty paljon vaivaa ja ukrainalaiset olivat suurella joukolla osallistuneet valmisteluihin.
– Viime yönä puolet Kurikasta valvoi, kun minä ja muut ukrainalaiset naiset leivoimme tätä juhlaa varten, Zaporozhets vitsaili.
Aulassa vieraita vastassa oli tervetuliaispöytä, jonka päälle oli nostettu perinteinen ukrainalainen leivonnainen, karavay, jota tarjotaan usein ukrainalaisissa juhlissa.
Katerina Zaporozhets muutti 19-vuotiaan poikansa Timofeyn, suomalaisittain Timo, kanssa Suomeen maaliskuussa 2002. Vanhempi 23-vuotias poika asuu yhä Ukrainassa.
– Toivon, että hän on turvassa, vaikka Ukrainassa ei tällä hetkellä ole paikkaa, missä olisi täysin turvassa sodalta.
Zaporozhets työskenteli aiemmin Fortacolla nelisen kuukautta. Tämän vuoden maaliskuusta lähtien hän on toiminut maahanmuuttokoordinaattorina Kurikassa, yhdessä Mirva Pirneskosken kanssa.
– Me ukrainalaiset arvostamme suuresti suomalaisten ystävällisyyttä ja auttamisen halua. Ukrainalaiset ovat paljon tekemisissä suomalaisten perheiden kanssa. Moni ukrainalainen kokee olonsa haavoittuvaksi. Olemme onnellisia, koska meitä on aina tuettu ja autettu, kun olemme apua tarvinneet. Olette osoittaneet, mitä todellinen auttaminen on. Tunnemme olomme tervetulleiksi, hän sanoo.
Hänen mukaansa suomalainen maahanmuuttopolitiikka on korkealla tasolla ja kohdellut meitä ja muita maahanmuuttajia hyvin.
– Me kaikki opiskelemme suomen kieltä ja yritämme sopeutua suomalaiseen kulttuuriin ja työelämään.
Silti, vaikka samankaltaisuuksia suomalaisten ja ukrainalaisten välillä on paljon, on esimerkiksi suomalaiseen ruokakulttuuriin ollut sopeutumista.
– Yritämme löytää kaupoista elintarvikkeita, jotka sopisivat valmistamiimme ruokiin ja joilla voisimme korvata meille tuttuja ruoka-aineita, Zaporozhets kuvailee.
Monia kurikkalaisia tukijoita muistettiin tilaisuudessa jakamalla heille kiitokseksi perinteiset bulavat. Bulava on piikikäs ukrainalainen nuija, joka muistuttaa hyvin paljon Etelä-Pohjaanmaallakin hyvin tunnettua nuijaa, jota kurikaksikin kutsutaan. Bulava on myös presidentillinen symboli Ukrainassa. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kädessä nähty bulava on kullalla päällystetty.
Bulavan ja ukrainalaisten kiitokset saivat Anna-Kaisa Pusa, Juha Luukko, Mirva Pirneskoski, Tiina Kankaanpää, Maarit Annala, Heikki Sariola, Anne Vuori, Riikka Svärd, Markus Keväänranta, Hannu Mäkinen, Maarit Palomäki, Antti Haataja, Pertti Palomäki, Marika Pihlaja, Hilda Vainionpää, Mikko Jokipii, Anja Parviainen, Rami ja Seija Keskinen, Joose Tammelin ja Anu Hakala. Kaikki palkitut eivät päässeet lauantaina paikan päälle noutamaan bulavaansa.
Hyväntekeväisyyskeräys järjestettiin hyökkäyssodassa toisen tai molemmat vanhempansa menettäneiden lasten hyväksi.
– Tukea rahastolta on saanut 5 860 lasta tämän vuoden elokuun alkuun mennessä. 510 lasta lisättiin heinäkuussa. Tukiohjelmaan lisätään päivittäin 15-20 lasta. Sota jatkuu ja yhä useampi lapsi tarvitsee apua.
Keräys on Childrens´ Charity Fundin alainen ja paikallista keräystä hallinnoi Pietarsaaren osaston rahasto, josta keräyksen tuotto lähetetään suoraan Ukrainaan. Keräyksen tulokset julkaistaan viikolla juhlan jälkeen Facebookissa.
Itsenäisyyspäivän juhlan tarjoilut olivat niin runsaat, että monenlaisia herkullisia leivonnaisia jäi jaettavaksi kotiinviemisiksi sekä esiintyjille että juhlavieraille. Aulassa tarjolla olleen karavayn oli valmistanut Viktoriia Korbasiuk. Juhlan päätteeksi leivonnainen leikattiin ja sitä tarjottiin kaikille osallistujille.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide