A-
A+
Pentti Yli-Karjanmaalla on seurannut Suupohjan radan elämää niin radanvarren asukkaana, toimittaja-kuvaajana kuin muutenkin junista kiinnostuneena. Vuosikymmenen projektina aiheesta syntyi lyhytdokumentti, joka esitetään ensi lauantaina Wanhan aseman Makasiinilla. Yli-Karjanmaan arkistoista löytyneessä kuvassa Suupohjan radalla veturia tyyrää Jani-Matti Lepistö kesäkuussaa 2022.
Pentti Yli-Karjanmaa
Katja Rantatulkkila
Jonkinasteiseksi junahulluksi tunnustautuva mietolainen Pentti Yli-Karjanmaa on tehnyt Suupohjan radasta dokumentaarisen lyhytelokuvan. Elokuva koostuu paljolti haastatteluista ja niissä käsitellään radan historiaa, nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä.
– Journalistina seurasin radan tilannetta ja liikenteen vähenemistä vuosia. Lopulta liikenne lakkasi kokonaan. Radan varrella ikäni asuneena aihe on ollut sikäli aina lähellä ja kiinnostanut minua. Lyhytelokuva syntyi lopulta kymmenen vuoden projektina, Yli-Karjanmaa avaa.
Hän on ollut mukana junaharrastusporukassa ja lisäksi valokuvaus on ollut harrastuksena ja työnä vuosikymmenien ajan. Elokuvassa nämä mielenkiinnon kohteet yhdistyvät.
– Nyt kun on puhuttu paljon radan kunnostamisesta ja jopa henkilöliikenteen yhdistämisestä, aihe tuntui nousevan ajankohtaiseksi myös omasta näkökulmastani.
Suupohjan radan tulevaisuutta on pohdittu myös radanvarren kunnissa ja ihan maan hallitusta myöten vuosien ajan. Puolestapuhujia löytyy niin yhdistyksestä kuin yksityishenkilöistä. Yli-Karjanmaa on pyrkinyt pitämään oman mielipiteensä avoimena, mutta realistisena.
– Poliitikot eivät uskalla sulkea rataa, mutta sillat on suljettu niiden huonokuntoisuuden takia. Kaikkiaan siltojen korjaaminen on niin kallis urakka, että valtiolla tuskin on näillä liikennemäärillä kiinnostusta niitä korjata ja ottaa rataa käyttöön.
Yli-Karjanmaa tietää, että suunnittelurahaa on toki annettu, mutta varsinainen korjausraha on eri asia. Puhutaan jopa 250 miljoonasta eurosta, että rata saataisiin vaatimusten mukaiseen kuntoon.
– Poliitikot ovat lösöhousuja ja virkamiehet peesaa, Yli-Karjanmaa kommentoi tilannetta.
Vastikään valmistui selvitys Suupohjan radasta. Yli-Karjanmaan mukaan pitäisi tapahtua jotain muutosta, että junat kulkisivat vielä maakunnan halki rannikolle.
– Vetytehdas ei tarvitse ratakiskoja ja on vaikea kuvitella, että siitä tulisi sellaista kasvua ja teollisuutta vielä.
Suupohjan rata 1913–20?? -elokuvan ensi-ilta on ensi lauantaina iltapäivällä Wanhan aseman Makasiinilla. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
– Toivottavasti saamme väkeä paikalle ja aiheesta syntyisi myös kunnon keskustelua, elokuvatekijä miettii.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Pentti Yli-Karjanmaalla on seurannut Suupohjan radan elämää niin radanvarren asukkaana, toimittaja-kuvaajana kuin muutenkin junista kiinnostuneena. Vuosikymmenen projektina aiheesta syntyi lyhytdokumentti, joka esitetään ensi lauantaina Wanhan aseman Makasiinilla. Yli-Karjanmaan arkistoista löytyneessä kuvassa Suupohjan radalla veturia tyyrää Jani-Matti Lepistö kesäkuussaa 2022.
Pentti Yli-Karjanmaa
Katja Rantatulkkila
Jonkinasteiseksi junahulluksi tunnustautuva mietolainen Pentti Yli-Karjanmaa on tehnyt Suupohjan radasta dokumentaarisen lyhytelokuvan. Elokuva koostuu paljolti haastatteluista ja niissä käsitellään radan historiaa, nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä.
– Journalistina seurasin radan tilannetta ja liikenteen vähenemistä vuosia. Lopulta liikenne lakkasi kokonaan. Radan varrella ikäni asuneena aihe on ollut sikäli aina lähellä ja kiinnostanut minua. Lyhytelokuva syntyi lopulta kymmenen vuoden projektina, Yli-Karjanmaa avaa.
Hän on ollut mukana junaharrastusporukassa ja lisäksi valokuvaus on ollut harrastuksena ja työnä vuosikymmenien ajan. Elokuvassa nämä mielenkiinnon kohteet yhdistyvät.
– Nyt kun on puhuttu paljon radan kunnostamisesta ja jopa henkilöliikenteen yhdistämisestä, aihe tuntui nousevan ajankohtaiseksi myös omasta näkökulmastani.
Suupohjan radan tulevaisuutta on pohdittu myös radanvarren kunnissa ja ihan maan hallitusta myöten vuosien ajan. Puolestapuhujia löytyy niin yhdistyksestä kuin yksityishenkilöistä. Yli-Karjanmaa on pyrkinyt pitämään oman mielipiteensä avoimena, mutta realistisena.
– Poliitikot eivät uskalla sulkea rataa, mutta sillat on suljettu niiden huonokuntoisuuden takia. Kaikkiaan siltojen korjaaminen on niin kallis urakka, että valtiolla tuskin on näillä liikennemäärillä kiinnostusta niitä korjata ja ottaa rataa käyttöön.
Yli-Karjanmaa tietää, että suunnittelurahaa on toki annettu, mutta varsinainen korjausraha on eri asia. Puhutaan jopa 250 miljoonasta eurosta, että rata saataisiin vaatimusten mukaiseen kuntoon.
– Poliitikot ovat lösöhousuja ja virkamiehet peesaa, Yli-Karjanmaa kommentoi tilannetta.
Vastikään valmistui selvitys Suupohjan radasta. Yli-Karjanmaan mukaan pitäisi tapahtua jotain muutosta, että junat kulkisivat vielä maakunnan halki rannikolle.
– Vetytehdas ei tarvitse ratakiskoja ja on vaikea kuvitella, että siitä tulisi sellaista kasvua ja teollisuutta vielä.
Suupohjan rata 1913–20?? -elokuvan ensi-ilta on ensi lauantaina iltapäivällä Wanhan aseman Makasiinilla. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
– Toivottavasti saamme väkeä paikalle ja aiheesta syntyisi myös kunnon keskustelua, elokuvatekijä miettii.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Pentti Yli-Karjanmaalla on seurannut Suupohjan radan elämää niin radanvarren asukkaana, toimittaja-kuvaajana kuin muutenkin junista kiinnostuneena. Vuosikymmenen projektina aiheesta syntyi lyhytdokumentti, joka esitetään ensi lauantaina Wanhan aseman Makasiinilla. Yli-Karjanmaan arkistoista löytyneessä kuvassa Suupohjan radalla veturia tyyrää Jani-Matti Lepistö kesäkuussaa 2022.
Pentti Yli-Karjanmaa
Katja Rantatulkkila
Jonkinasteiseksi junahulluksi tunnustautuva mietolainen Pentti Yli-Karjanmaa on tehnyt Suupohjan radasta dokumentaarisen lyhytelokuvan. Elokuva koostuu paljolti haastatteluista ja niissä käsitellään radan historiaa, nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä.
– Journalistina seurasin radan tilannetta ja liikenteen vähenemistä vuosia. Lopulta liikenne lakkasi kokonaan. Radan varrella ikäni asuneena aihe on ollut sikäli aina lähellä ja kiinnostanut minua. Lyhytelokuva syntyi lopulta kymmenen vuoden projektina, Yli-Karjanmaa avaa.
Hän on ollut mukana junaharrastusporukassa ja lisäksi valokuvaus on ollut harrastuksena ja työnä vuosikymmenien ajan. Elokuvassa nämä mielenkiinnon kohteet yhdistyvät.
– Nyt kun on puhuttu paljon radan kunnostamisesta ja jopa henkilöliikenteen yhdistämisestä, aihe tuntui nousevan ajankohtaiseksi myös omasta näkökulmastani.
Suupohjan radan tulevaisuutta on pohdittu myös radanvarren kunnissa ja ihan maan hallitusta myöten vuosien ajan. Puolestapuhujia löytyy niin yhdistyksestä kuin yksityishenkilöistä. Yli-Karjanmaa on pyrkinyt pitämään oman mielipiteensä avoimena, mutta realistisena.
– Poliitikot eivät uskalla sulkea rataa, mutta sillat on suljettu niiden huonokuntoisuuden takia. Kaikkiaan siltojen korjaaminen on niin kallis urakka, että valtiolla tuskin on näillä liikennemäärillä kiinnostusta niitä korjata ja ottaa rataa käyttöön.
Yli-Karjanmaa tietää, että suunnittelurahaa on toki annettu, mutta varsinainen korjausraha on eri asia. Puhutaan jopa 250 miljoonasta eurosta, että rata saataisiin vaatimusten mukaiseen kuntoon.
– Poliitikot ovat lösöhousuja ja virkamiehet peesaa, Yli-Karjanmaa kommentoi tilannetta.
Vastikään valmistui selvitys Suupohjan radasta. Yli-Karjanmaan mukaan pitäisi tapahtua jotain muutosta, että junat kulkisivat vielä maakunnan halki rannikolle.
– Vetytehdas ei tarvitse ratakiskoja ja on vaikea kuvitella, että siitä tulisi sellaista kasvua ja teollisuutta vielä.
Suupohjan rata 1913–20?? -elokuvan ensi-ilta on ensi lauantaina iltapäivällä Wanhan aseman Makasiinilla. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
– Toivottavasti saamme väkeä paikalle ja aiheesta syntyisi myös kunnon keskustelua, elokuvatekijä miettii.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide