A-
A+
Päälle räjähtäneen susitilanteen takia Kurikan kaupungin järjestämä keskustelutilaisuus keräsi ennätysyleisön. Väenpaljoudesta pullistelleessa yhteiskoulun auditoriossa oli metsästäjien lisäksi suuri joukko lastensa koulumatkojen turvallisuudesta huolissaan olevia vanhempia.
Juonenkylällä asuva Sampo Tupila kertasi taannoista kohtaamistaan susien kanssa. Palovuorentietä kotia kohti ajaessaan, hän näki kaksi koiraa muistuttavaa eläintä, jotka tarkemmassa tarkastelussa osoittautuivat susiksi. Sudet olivat Tupilan näköhavainnon mukaan kuonot tanassa noin 40 metrin päästä tarkkailleet kahta naapurin pihassa leikkinyttä lasta.
Toistakymmentä kättä nousi ylös, kun yleisöltä kysyttiin lähiaikoina tehtyjen susihavaintojen perään. Tilaisuuden evästyksien pohjalta koululaisten turvallisempaan koulumatkaan Kurikan kaupunki satsaa välittömästi.
Sivistysjohtaja Päivi Hernesmaa lupasi, että kaikki koulukyyteihin liittyvät anomukset käsitellään kiireellisesti. Taustatukea sivistysjohtaja sai kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusalta ja hallintojohtaja Simo Kankaanpäältä.
Alun perin Hernesmaa sanoi, että hakemusta varten tulee oma lomake kaupungin nettisivuille. Yleisön painostuksesta vapaamuotoiset hakemuksetkin kelpuutetaan käsittelyyn. Massahakemuksia ei käsitellä, vaan hakemus pitää tehdä oppilas yksilöiden.
Tilaisuudessa puheenvuoroja jakanut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rami Ala-Nisula kertoi, että johtamansa hallitus puoltaa susien kaatolupia.
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Aku Autio vakuutti paimentavansa, että susiasia hoidetaan sivistyspuolella mallikkaasti maaliin asti.
Kaikki näyttää olevan kohdallaan. Vai onko sittenkään?
Polven metsästysseuran puheenjohtaja Jarmo Latvala kertoi, että susien kaatolupahakemuksia on usean metsästysseuran toimesta tehty noin 15 sudelle. Joukossa on muun muassa suuri osa Takanevan lauman susista ja Pallonevan lauman susia, sekä muutamia yksittäisiä petoja. Viimeisen joulukuisen laskennan mukaan lähimaastossa liikkuu 44 sutta. Kurikan riistanhoitoyhdistyksen mukaan suurpetohavaintojen määrä on moninkertaistunut. Netissä pyörivä Tassu näkö- ja jälkihavaintosovellus vahvistaa tiedon.
Susien puolesta ainoan puheenvuoron käytti Teemu Tuovinen Pohjanmaan luonnonsuojelupiiristä. Hän epäili, ettei riistakeskus myönnä alueelle yhtään kaatolupaa. Hänen mukaansa tälle vuodelle ei ole myönnetty yhtään lupaa.
Hyvin skeptinen hän oli ainakin kokonaisen lauman hävittämisen suhteen. Hän tiesi, että viime vuosina myönnetyt kaatoluvat ovat olleet niin sanottuja kannanhoidollisia lupia. Luonnonsuojelija ymmärtää kuitenkin vanhempien huolen lasten turvallisuudesta. Tässä vaiheessa hän kehottaa kuntia turvaamaan koulukyydit ja lisäämään susiherkille alueille enemmän valaistusta.
Tuovinen patisteli ihmisiä kääntymään maa- ja metsätalousvaliokunnassa vaikuttavien kansanedustajien puoleen.
Virallista riistalaskentaa tilastoi Luonnonvarakeskus. Luken ja kaatolupia myöntävän riistakeskuksen edustajia ei päällekkäisten menojen takia Kurikan susi-illassa näkynyt. Kurikan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Jari Isokorpi kertoi Luken viimeisimmän laskennan tuloksesta, jonka mukaan virallisen kanta-arvion mukaan koko Suomessa oli vuoden 2017 maaliskuussa 150–180 sutta. Luken mukaan susikanta on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna.
Isokorpi epäilee Luken lukujen paikkaansapitävyyttä. Ylikonstaapelina Pohjanmaan poliisissa työskentelevä Isokorpi kertoi poliisin ohjeista, jonka mukaan poliisi voi päästää suden päiviltä ainoastaan niin sanottuna viimesijaisena keinona.
Kurikan alueella susien näköhavainnot ja pihakäynnit ovat lisääntyneet. Isokorpi muistutti, että kun susi vierailee viikon aikana kolmena päivänä samassa pihassa, niin silloin poliisilla on oikeus toimia. Näistä tapauksista hän kehotti soittamaan hätäkeskukseen.
Yleisön joukosta kysyttiin, että montako reikää suden etupuolelta pitää löytyä, jos se tapetaan niin sanotusti itsepuolustustarkoituksessa.
Vimpelistä paikalle saapunut kansanedustaja Reijo Hongisto vastasi, että kun hänen poliisin virkamerkkinsä on toistaiseksi hyllyllä, niin ainoa oikea vastaus yleisökysymykseen on, että yksikin reikä riittää.
Kurikan kunnaneläinlääkäri Tapio Harmanen kertoi Ähtärissä työskennellessään tutustuneensa susien sielunelämään. Pilke silmäkulmassa hän esitti, että valtion pitäisi myöntää veronalennuksia susien kanssa eläville kansalaisille.
Kauhajokelainen kansanedustaja Lasse Hautala evästi Kurikan kaupunkia hakemaan susikyytien järjestämiseen avustusta valtiolta. Hänen mukaansa Kauhajoki on heltynyt kaikkiin susiuhan alaisiin koulukyytihakemuksiin, ja kääntyy korvausten saamiseksi valtionvallan puoleen. –TM
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Päälle räjähtäneen susitilanteen takia Kurikan kaupungin järjestämä keskustelutilaisuus keräsi ennätysyleisön. Väenpaljoudesta pullistelleessa yhteiskoulun auditoriossa oli metsästäjien lisäksi suuri joukko lastensa koulumatkojen turvallisuudesta huolissaan olevia vanhempia.
Juonenkylällä asuva Sampo Tupila kertasi taannoista kohtaamistaan susien kanssa. Palovuorentietä kotia kohti ajaessaan, hän näki kaksi koiraa muistuttavaa eläintä, jotka tarkemmassa tarkastelussa osoittautuivat susiksi. Sudet olivat Tupilan näköhavainnon mukaan kuonot tanassa noin 40 metrin päästä tarkkailleet kahta naapurin pihassa leikkinyttä lasta.
Toistakymmentä kättä nousi ylös, kun yleisöltä kysyttiin lähiaikoina tehtyjen susihavaintojen perään. Tilaisuuden evästyksien pohjalta koululaisten turvallisempaan koulumatkaan Kurikan kaupunki satsaa välittömästi.
Sivistysjohtaja Päivi Hernesmaa lupasi, että kaikki koulukyyteihin liittyvät anomukset käsitellään kiireellisesti. Taustatukea sivistysjohtaja sai kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusalta ja hallintojohtaja Simo Kankaanpäältä.
Alun perin Hernesmaa sanoi, että hakemusta varten tulee oma lomake kaupungin nettisivuille. Yleisön painostuksesta vapaamuotoiset hakemuksetkin kelpuutetaan käsittelyyn. Massahakemuksia ei käsitellä, vaan hakemus pitää tehdä oppilas yksilöiden.
Tilaisuudessa puheenvuoroja jakanut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rami Ala-Nisula kertoi, että johtamansa hallitus puoltaa susien kaatolupia.
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Aku Autio vakuutti paimentavansa, että susiasia hoidetaan sivistyspuolella mallikkaasti maaliin asti.
Kaikki näyttää olevan kohdallaan. Vai onko sittenkään?
Polven metsästysseuran puheenjohtaja Jarmo Latvala kertoi, että susien kaatolupahakemuksia on usean metsästysseuran toimesta tehty noin 15 sudelle. Joukossa on muun muassa suuri osa Takanevan lauman susista ja Pallonevan lauman susia, sekä muutamia yksittäisiä petoja. Viimeisen joulukuisen laskennan mukaan lähimaastossa liikkuu 44 sutta. Kurikan riistanhoitoyhdistyksen mukaan suurpetohavaintojen määrä on moninkertaistunut. Netissä pyörivä Tassu näkö- ja jälkihavaintosovellus vahvistaa tiedon.
Susien puolesta ainoan puheenvuoron käytti Teemu Tuovinen Pohjanmaan luonnonsuojelupiiristä. Hän epäili, ettei riistakeskus myönnä alueelle yhtään kaatolupaa. Hänen mukaansa tälle vuodelle ei ole myönnetty yhtään lupaa.
Hyvin skeptinen hän oli ainakin kokonaisen lauman hävittämisen suhteen. Hän tiesi, että viime vuosina myönnetyt kaatoluvat ovat olleet niin sanottuja kannanhoidollisia lupia. Luonnonsuojelija ymmärtää kuitenkin vanhempien huolen lasten turvallisuudesta. Tässä vaiheessa hän kehottaa kuntia turvaamaan koulukyydit ja lisäämään susiherkille alueille enemmän valaistusta.
Tuovinen patisteli ihmisiä kääntymään maa- ja metsätalousvaliokunnassa vaikuttavien kansanedustajien puoleen.
Virallista riistalaskentaa tilastoi Luonnonvarakeskus. Luken ja kaatolupia myöntävän riistakeskuksen edustajia ei päällekkäisten menojen takia Kurikan susi-illassa näkynyt. Kurikan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Jari Isokorpi kertoi Luken viimeisimmän laskennan tuloksesta, jonka mukaan virallisen kanta-arvion mukaan koko Suomessa oli vuoden 2017 maaliskuussa 150–180 sutta. Luken mukaan susikanta on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna.
Isokorpi epäilee Luken lukujen paikkaansapitävyyttä. Ylikonstaapelina Pohjanmaan poliisissa työskentelevä Isokorpi kertoi poliisin ohjeista, jonka mukaan poliisi voi päästää suden päiviltä ainoastaan niin sanottuna viimesijaisena keinona.
Kurikan alueella susien näköhavainnot ja pihakäynnit ovat lisääntyneet. Isokorpi muistutti, että kun susi vierailee viikon aikana kolmena päivänä samassa pihassa, niin silloin poliisilla on oikeus toimia. Näistä tapauksista hän kehotti soittamaan hätäkeskukseen.
Yleisön joukosta kysyttiin, että montako reikää suden etupuolelta pitää löytyä, jos se tapetaan niin sanotusti itsepuolustustarkoituksessa.
Vimpelistä paikalle saapunut kansanedustaja Reijo Hongisto vastasi, että kun hänen poliisin virkamerkkinsä on toistaiseksi hyllyllä, niin ainoa oikea vastaus yleisökysymykseen on, että yksikin reikä riittää.
Kurikan kunnaneläinlääkäri Tapio Harmanen kertoi Ähtärissä työskennellessään tutustuneensa susien sielunelämään. Pilke silmäkulmassa hän esitti, että valtion pitäisi myöntää veronalennuksia susien kanssa eläville kansalaisille.
Kauhajokelainen kansanedustaja Lasse Hautala evästi Kurikan kaupunkia hakemaan susikyytien järjestämiseen avustusta valtiolta. Hänen mukaansa Kauhajoki on heltynyt kaikkiin susiuhan alaisiin koulukyytihakemuksiin, ja kääntyy korvausten saamiseksi valtionvallan puoleen. –TM
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Päälle räjähtäneen susitilanteen takia Kurikan kaupungin järjestämä keskustelutilaisuus keräsi ennätysyleisön. Väenpaljoudesta pullistelleessa yhteiskoulun auditoriossa oli metsästäjien lisäksi suuri joukko lastensa koulumatkojen turvallisuudesta huolissaan olevia vanhempia.
Juonenkylällä asuva Sampo Tupila kertasi taannoista kohtaamistaan susien kanssa. Palovuorentietä kotia kohti ajaessaan, hän näki kaksi koiraa muistuttavaa eläintä, jotka tarkemmassa tarkastelussa osoittautuivat susiksi. Sudet olivat Tupilan näköhavainnon mukaan kuonot tanassa noin 40 metrin päästä tarkkailleet kahta naapurin pihassa leikkinyttä lasta.
Toistakymmentä kättä nousi ylös, kun yleisöltä kysyttiin lähiaikoina tehtyjen susihavaintojen perään. Tilaisuuden evästyksien pohjalta koululaisten turvallisempaan koulumatkaan Kurikan kaupunki satsaa välittömästi.
Sivistysjohtaja Päivi Hernesmaa lupasi, että kaikki koulukyyteihin liittyvät anomukset käsitellään kiireellisesti. Taustatukea sivistysjohtaja sai kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusalta ja hallintojohtaja Simo Kankaanpäältä.
Alun perin Hernesmaa sanoi, että hakemusta varten tulee oma lomake kaupungin nettisivuille. Yleisön painostuksesta vapaamuotoiset hakemuksetkin kelpuutetaan käsittelyyn. Massahakemuksia ei käsitellä, vaan hakemus pitää tehdä oppilas yksilöiden.
Tilaisuudessa puheenvuoroja jakanut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rami Ala-Nisula kertoi, että johtamansa hallitus puoltaa susien kaatolupia.
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Aku Autio vakuutti paimentavansa, että susiasia hoidetaan sivistyspuolella mallikkaasti maaliin asti.
Kaikki näyttää olevan kohdallaan. Vai onko sittenkään?
Polven metsästysseuran puheenjohtaja Jarmo Latvala kertoi, että susien kaatolupahakemuksia on usean metsästysseuran toimesta tehty noin 15 sudelle. Joukossa on muun muassa suuri osa Takanevan lauman susista ja Pallonevan lauman susia, sekä muutamia yksittäisiä petoja. Viimeisen joulukuisen laskennan mukaan lähimaastossa liikkuu 44 sutta. Kurikan riistanhoitoyhdistyksen mukaan suurpetohavaintojen määrä on moninkertaistunut. Netissä pyörivä Tassu näkö- ja jälkihavaintosovellus vahvistaa tiedon.
Susien puolesta ainoan puheenvuoron käytti Teemu Tuovinen Pohjanmaan luonnonsuojelupiiristä. Hän epäili, ettei riistakeskus myönnä alueelle yhtään kaatolupaa. Hänen mukaansa tälle vuodelle ei ole myönnetty yhtään lupaa.
Hyvin skeptinen hän oli ainakin kokonaisen lauman hävittämisen suhteen. Hän tiesi, että viime vuosina myönnetyt kaatoluvat ovat olleet niin sanottuja kannanhoidollisia lupia. Luonnonsuojelija ymmärtää kuitenkin vanhempien huolen lasten turvallisuudesta. Tässä vaiheessa hän kehottaa kuntia turvaamaan koulukyydit ja lisäämään susiherkille alueille enemmän valaistusta.
Tuovinen patisteli ihmisiä kääntymään maa- ja metsätalousvaliokunnassa vaikuttavien kansanedustajien puoleen.
Virallista riistalaskentaa tilastoi Luonnonvarakeskus. Luken ja kaatolupia myöntävän riistakeskuksen edustajia ei päällekkäisten menojen takia Kurikan susi-illassa näkynyt. Kurikan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Jari Isokorpi kertoi Luken viimeisimmän laskennan tuloksesta, jonka mukaan virallisen kanta-arvion mukaan koko Suomessa oli vuoden 2017 maaliskuussa 150–180 sutta. Luken mukaan susikanta on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna.
Isokorpi epäilee Luken lukujen paikkaansapitävyyttä. Ylikonstaapelina Pohjanmaan poliisissa työskentelevä Isokorpi kertoi poliisin ohjeista, jonka mukaan poliisi voi päästää suden päiviltä ainoastaan niin sanottuna viimesijaisena keinona.
Kurikan alueella susien näköhavainnot ja pihakäynnit ovat lisääntyneet. Isokorpi muistutti, että kun susi vierailee viikon aikana kolmena päivänä samassa pihassa, niin silloin poliisilla on oikeus toimia. Näistä tapauksista hän kehotti soittamaan hätäkeskukseen.
Yleisön joukosta kysyttiin, että montako reikää suden etupuolelta pitää löytyä, jos se tapetaan niin sanotusti itsepuolustustarkoituksessa.
Vimpelistä paikalle saapunut kansanedustaja Reijo Hongisto vastasi, että kun hänen poliisin virkamerkkinsä on toistaiseksi hyllyllä, niin ainoa oikea vastaus yleisökysymykseen on, että yksikin reikä riittää.
Kurikan kunnaneläinlääkäri Tapio Harmanen kertoi Ähtärissä työskennellessään tutustuneensa susien sielunelämään. Pilke silmäkulmassa hän esitti, että valtion pitäisi myöntää veronalennuksia susien kanssa eläville kansalaisille.
Kauhajokelainen kansanedustaja Lasse Hautala evästi Kurikan kaupunkia hakemaan susikyytien järjestämiseen avustusta valtiolta. Hänen mukaansa Kauhajoki on heltynyt kaikkiin susiuhan alaisiin koulukyytihakemuksiin, ja kääntyy korvausten saamiseksi valtionvallan puoleen. –TM
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide