A-
A+
Yritys on tehnyt isoja investointeja nykyaikaisiin laitteisiin ja paikkaa omalta osaltaan ruuhkautunutta julkista puolta. Asiakkaita käy Kristiinankaupungista ja jopa Vaasasta saakka.
AP Suomalainen
Näkökulma on panostanut vahvasti nykyaikaisiin tutkimuslaitteistoihin ja siitä on kehittynyt silmäongelmien terveysasema lääkäripalveluineen.
Optikkoliike on investoinut tuoreimpana hankintana näkökentän tutkimuslaitteeseen. Aiemmin Näkökulma on panostanut OCT-laitteistoon, jolla pystytään kuvaamaan silmän rakenne sekä lasertekniikkaan, jolla hoidetaan jälkikaihia ja silmänpainesairautta.
Näkökulman osaomistaja Tomi Andersson sanoo, että laitehankintoihin on investoitu kuusinumeroinen rahasumma.
– Hankittu laitteisto on sairaalatasoa. Se on tärkeää sen vuoksi, että aineisto on vertailukelpoista keskussairaalan laitteiston kanssa. Siltä osin tietojärjestelmät ovat synkassa Seinäjoen sairaalan kanssa, Andersson kehuu.
Näkökulma myös purkaa osaltaan sairaalan ruuhkautunutta silmälääkärijonoa, sillä alkututkimukset voidaan hoitaa Kurikassa nopeasti, jolloin yksi sairaalakäynti jää pois.
– Kun hoitoon pääsee nopeammin, niin itse hoitokin onnistuu usein paremmin, Andersson huomauttaa.
Hallitus korottaa yksityislääkäreiden asiakkaiden kelakorvauksia vuoden vaihtuessa. Korvaus nousee 30 euroon, kun se on vielä tänä vuonna 8 euroa.
Andersson heittää, että Näkökulmaa kutsutaan muualla ”kurikkalaiseksi silmälääkärikeskukseksi”. Heitolle löytyy katetta, sillä Näkökulmassa käy pitämässä vastaanottoa yhteensä seitsemän silmälääkäriä.
Esimerkiksi Seinäjoen keskussairaalan silmäpoliklinikan ylilääkäri Juha Hagman käy Kurikassa 3-4 päivänä kuukaudessa. Hänellä on myös kurikkalaisjuuria Tuiskulassa syntyneen äitinsä kautta.
Hänkin kehuu laitteistoa laadukkaaksi ja sairaalatasoiseksi. Tulevaisuudessa ongelmaa voi aiheuttaa liikehuoneiston pieneksi jäävä tila.
– Silmälääkärit käyvät täällä Kurikassa mielellään, kun on laadukkaat laitteet, mukava henkilökunta ja mukavat asiakkaat. Aikaisemmin tämä oli puhtaasti kurikkalaisten liike, mutta nyt potilaita tulee huomattavasti kauempaa. Olen päässyt ruotsiakin puhumaan, Hagman kertoo.
Anderssonin mukaan Näkökulman kävijöistä puolet on kurikkalaisia. Toinen puoli voi tulla kaukaakin, kuten Kristiinankaupungista tai Vaasasta asti.
– Tänne on helppo tulla, kun ei tarvitse murehtia parkkipaikkaa kuten isoissa kaupungeissa eikä esteettömyysasioita. Voi ajaa suoraan pihaan. Sairaalaan jos menee, auto pitää jättää noin puolen kilometrin päähän, Andersson sanoo.
Lääkäreiden ja optikoiden ohella Näkökulma pyrkii pitämään ”kaupunkitasoisen” valikoiman kehyksiä ja linssejä. Normisilmälasien lisäksi liikkeestä saa työsuojalaseja ja erityistyölaseja.
– Asiakaskuntahan on laaja. Muutaman vuoden ikäisistä satavuotiaisiin, Tomi Andersson lisää.
Entinen Silmäasema halusi pitää liikkeen omistuksen itsellään ja itsenäistyi ketjusta Näkökulmaksi vuoden alussa. Andersson ei halua ratkaisua sen kummemmin puida.
Liike on perustettu 2011 ja omistajia on yhteensä kuusi, joista puolet on silmälääkäreitä. Tomi Andersson itse on vaasalainen. Kurikasta Näkökulmaa osaomistaa Riitta Kiskola.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Yritys on tehnyt isoja investointeja nykyaikaisiin laitteisiin ja paikkaa omalta osaltaan ruuhkautunutta julkista puolta. Asiakkaita käy Kristiinankaupungista ja jopa Vaasasta saakka.
AP Suomalainen
Näkökulma on panostanut vahvasti nykyaikaisiin tutkimuslaitteistoihin ja siitä on kehittynyt silmäongelmien terveysasema lääkäripalveluineen.
Optikkoliike on investoinut tuoreimpana hankintana näkökentän tutkimuslaitteeseen. Aiemmin Näkökulma on panostanut OCT-laitteistoon, jolla pystytään kuvaamaan silmän rakenne sekä lasertekniikkaan, jolla hoidetaan jälkikaihia ja silmänpainesairautta.
Näkökulman osaomistaja Tomi Andersson sanoo, että laitehankintoihin on investoitu kuusinumeroinen rahasumma.
– Hankittu laitteisto on sairaalatasoa. Se on tärkeää sen vuoksi, että aineisto on vertailukelpoista keskussairaalan laitteiston kanssa. Siltä osin tietojärjestelmät ovat synkassa Seinäjoen sairaalan kanssa, Andersson kehuu.
Näkökulma myös purkaa osaltaan sairaalan ruuhkautunutta silmälääkärijonoa, sillä alkututkimukset voidaan hoitaa Kurikassa nopeasti, jolloin yksi sairaalakäynti jää pois.
– Kun hoitoon pääsee nopeammin, niin itse hoitokin onnistuu usein paremmin, Andersson huomauttaa.
Hallitus korottaa yksityislääkäreiden asiakkaiden kelakorvauksia vuoden vaihtuessa. Korvaus nousee 30 euroon, kun se on vielä tänä vuonna 8 euroa.
Andersson heittää, että Näkökulmaa kutsutaan muualla ”kurikkalaiseksi silmälääkärikeskukseksi”. Heitolle löytyy katetta, sillä Näkökulmassa käy pitämässä vastaanottoa yhteensä seitsemän silmälääkäriä.
Esimerkiksi Seinäjoen keskussairaalan silmäpoliklinikan ylilääkäri Juha Hagman käy Kurikassa 3-4 päivänä kuukaudessa. Hänellä on myös kurikkalaisjuuria Tuiskulassa syntyneen äitinsä kautta.
Hänkin kehuu laitteistoa laadukkaaksi ja sairaalatasoiseksi. Tulevaisuudessa ongelmaa voi aiheuttaa liikehuoneiston pieneksi jäävä tila.
– Silmälääkärit käyvät täällä Kurikassa mielellään, kun on laadukkaat laitteet, mukava henkilökunta ja mukavat asiakkaat. Aikaisemmin tämä oli puhtaasti kurikkalaisten liike, mutta nyt potilaita tulee huomattavasti kauempaa. Olen päässyt ruotsiakin puhumaan, Hagman kertoo.
Anderssonin mukaan Näkökulman kävijöistä puolet on kurikkalaisia. Toinen puoli voi tulla kaukaakin, kuten Kristiinankaupungista tai Vaasasta asti.
– Tänne on helppo tulla, kun ei tarvitse murehtia parkkipaikkaa kuten isoissa kaupungeissa eikä esteettömyysasioita. Voi ajaa suoraan pihaan. Sairaalaan jos menee, auto pitää jättää noin puolen kilometrin päähän, Andersson sanoo.
Lääkäreiden ja optikoiden ohella Näkökulma pyrkii pitämään ”kaupunkitasoisen” valikoiman kehyksiä ja linssejä. Normisilmälasien lisäksi liikkeestä saa työsuojalaseja ja erityistyölaseja.
– Asiakaskuntahan on laaja. Muutaman vuoden ikäisistä satavuotiaisiin, Tomi Andersson lisää.
Entinen Silmäasema halusi pitää liikkeen omistuksen itsellään ja itsenäistyi ketjusta Näkökulmaksi vuoden alussa. Andersson ei halua ratkaisua sen kummemmin puida.
Liike on perustettu 2011 ja omistajia on yhteensä kuusi, joista puolet on silmälääkäreitä. Tomi Andersson itse on vaasalainen. Kurikasta Näkökulmaa osaomistaa Riitta Kiskola.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Yritys on tehnyt isoja investointeja nykyaikaisiin laitteisiin ja paikkaa omalta osaltaan ruuhkautunutta julkista puolta. Asiakkaita käy Kristiinankaupungista ja jopa Vaasasta saakka.
AP Suomalainen
Näkökulma on panostanut vahvasti nykyaikaisiin tutkimuslaitteistoihin ja siitä on kehittynyt silmäongelmien terveysasema lääkäripalveluineen.
Optikkoliike on investoinut tuoreimpana hankintana näkökentän tutkimuslaitteeseen. Aiemmin Näkökulma on panostanut OCT-laitteistoon, jolla pystytään kuvaamaan silmän rakenne sekä lasertekniikkaan, jolla hoidetaan jälkikaihia ja silmänpainesairautta.
Näkökulman osaomistaja Tomi Andersson sanoo, että laitehankintoihin on investoitu kuusinumeroinen rahasumma.
– Hankittu laitteisto on sairaalatasoa. Se on tärkeää sen vuoksi, että aineisto on vertailukelpoista keskussairaalan laitteiston kanssa. Siltä osin tietojärjestelmät ovat synkassa Seinäjoen sairaalan kanssa, Andersson kehuu.
Näkökulma myös purkaa osaltaan sairaalan ruuhkautunutta silmälääkärijonoa, sillä alkututkimukset voidaan hoitaa Kurikassa nopeasti, jolloin yksi sairaalakäynti jää pois.
– Kun hoitoon pääsee nopeammin, niin itse hoitokin onnistuu usein paremmin, Andersson huomauttaa.
Hallitus korottaa yksityislääkäreiden asiakkaiden kelakorvauksia vuoden vaihtuessa. Korvaus nousee 30 euroon, kun se on vielä tänä vuonna 8 euroa.
Andersson heittää, että Näkökulmaa kutsutaan muualla ”kurikkalaiseksi silmälääkärikeskukseksi”. Heitolle löytyy katetta, sillä Näkökulmassa käy pitämässä vastaanottoa yhteensä seitsemän silmälääkäriä.
Esimerkiksi Seinäjoen keskussairaalan silmäpoliklinikan ylilääkäri Juha Hagman käy Kurikassa 3-4 päivänä kuukaudessa. Hänellä on myös kurikkalaisjuuria Tuiskulassa syntyneen äitinsä kautta.
Hänkin kehuu laitteistoa laadukkaaksi ja sairaalatasoiseksi. Tulevaisuudessa ongelmaa voi aiheuttaa liikehuoneiston pieneksi jäävä tila.
– Silmälääkärit käyvät täällä Kurikassa mielellään, kun on laadukkaat laitteet, mukava henkilökunta ja mukavat asiakkaat. Aikaisemmin tämä oli puhtaasti kurikkalaisten liike, mutta nyt potilaita tulee huomattavasti kauempaa. Olen päässyt ruotsiakin puhumaan, Hagman kertoo.
Anderssonin mukaan Näkökulman kävijöistä puolet on kurikkalaisia. Toinen puoli voi tulla kaukaakin, kuten Kristiinankaupungista tai Vaasasta asti.
– Tänne on helppo tulla, kun ei tarvitse murehtia parkkipaikkaa kuten isoissa kaupungeissa eikä esteettömyysasioita. Voi ajaa suoraan pihaan. Sairaalaan jos menee, auto pitää jättää noin puolen kilometrin päähän, Andersson sanoo.
Lääkäreiden ja optikoiden ohella Näkökulma pyrkii pitämään ”kaupunkitasoisen” valikoiman kehyksiä ja linssejä. Normisilmälasien lisäksi liikkeestä saa työsuojalaseja ja erityistyölaseja.
– Asiakaskuntahan on laaja. Muutaman vuoden ikäisistä satavuotiaisiin, Tomi Andersson lisää.
Entinen Silmäasema halusi pitää liikkeen omistuksen itsellään ja itsenäistyi ketjusta Näkökulmaksi vuoden alussa. Andersson ei halua ratkaisua sen kummemmin puida.
Liike on perustettu 2011 ja omistajia on yhteensä kuusi, joista puolet on silmälääkäreitä. Tomi Andersson itse on vaasalainen. Kurikasta Näkökulmaa osaomistaa Riitta Kiskola.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide