PÄÄKIRJOITUS:

Kaikki joukolla kitkentätöihin

Teiden pientareet ja jokirannat ovat juuri nyt kukkeimmillaan, kun kesäluonto antaa parastaan. Runsas kukkainen näkymä voi kuitenkin pettää kauneudellaan. Kaikki mikä on kaunista kaukaa katsottuna, ei välttämättä ole sitä lähempää. Vieraslajit rehottavat ja valtaavat alaa.

Kansalaisia usutetaan vieraslajitalkoisiin rantojen ja teiden varsien pitämiseksi puhtaiksi. Alaa nopeasti valtaavat lupiini ja jättipalsami sekä kurtturuusu ovat sitkeitä hävitettäviä, mutta konstit siihenkin on. Kitkeminen oikeaan aikaan ja kitkentäjätteiden polttaminen. Sitkeä työ tuottaa tulosta kuitenkin vain silloin, jos kaikki osallistuvat.

On turhauttavaa yrittää pitää omaa markkia siistinä, jos naapurin puoli rehottaa – tämähän käy toteen monessa asiassa, myös vieraslajien kanssa. Jättipalsami esimerkiksi lennättää kukansiemenensä kauan, ne kulkeutuvat kenkien ja veden mukana, pysyvät hengissä maaperässäkin kauan. Jokirantoja kierrellessä huomaa, kuinka jättipalsami on päässyt leviämään laajalti, vaikka kitkentätalkoita on tehty useana vuonna. Myös lupiini on jo juurtunut maaperään niin lujasti, että sitä näkyy joka ojanpenkalla ja puutarhoissakin.

Vaikka hempeät värit kauniilta näyttävätkin, sillä on hintansa. Vieraslajit ovat sellaisia kasvilajeja, jotka on ihminen on tuonut alueelle, jonne ne eivät luontaisesti muuten olisi levinneet. Vieraslajit uhkaavat alueen alkuperäistä lajistoa viemällä tehokkaasti näiltä elintilaa. Vieraslajit kilpailevat alueen alkuperäislajien kanssa samoista resursseista, mutta voivat levittää myös tauteja ja loisia.

Jo useana vuonna kesäisin on järjestetty erilaisia vieraslajitalkoita. Suomen luonnonsuojeluliitto koordinoi VieKas LIFE-hankkeen kampanjaa, jolla kannustetaan ihmisiä torjumaan haitallisia vieraskasvilajeja omatoimisesti.

Kurikassakin omatoiminen kitkentä on valttia, että saadaan pidettyä omat ja naapurinkin ojanpyörtänöt vieraslajeista vapaana. Juuri nyt on kitkemisen aika.