Villisiat iso uhka sikatiloille

SIAT Jalasjärven Ilvesjoella sekä Kauhajoen ja Kurikan rajalla on nähty villisikoja. Myös Jalasjärven Luopajärveltä löytyi toissa viikolla puintien yhteydessä pellolta sorkanjälkiä ja mahdollisesti villisian kaivamia kuoppia.

Villisiat ovat uhka suomalaiselle sianlihantuotannolle ja elintarviketeollisuudelle koska ne voivat levittää sioille vaarallista afrikkalaista sikaruttoa (ASF).

– Jos villisiat tuovat tänne afrikkalaisen sikaruton, se tarkoittaa mittavia kansallisia ja kansainvälisiä tappioita. Jos Suomesta löytyy yksikin tartunnan saanut villisika, rajat menevät kiinni välittömästi ja vienti stoppaa siihen, sanoo sikatilallinen ja MTK Kurikan puheenjohtaja Marko Kriikkula.

Jos jollekin tilalle tauti pääsisi leviämään, tilan kaikki siat tapettaisiin ja poltettaisiin. Samoin tehtäisiin 15 kilometrin säteellä sijaitsevissa sikaloissa.

– Sikatalous on ollut kurimuksessa 10 vuotta. Jos tällainen tauti saadaan, on se melkoinen isku koko sikataloudelle. Tässä on riittävästi uhkia, kun on naakat ja nyt tämä. Villisikojen tuomaa uhkaa ei voi vähätellä.

Marko Kriikkula on pitänyt vaimonsa Katrin kanssa porsastuotantotilaa viitisentoista vuotta. Tilalla on 220 emakkoa. Porsaiden kasvettua ne myydään lihasikaloihin.

Marko Kriikkula istuu Itikan hallintoneuvostossa.

Hän toivoo ihmisiltä vastuullisuutta.

– Ihmiset voisivat tiedottaa villisikojen aiheuttamasta uhasta eteenpäin kavereilleen. Jos joku on nähnyt villisian tai sen jälkiä tai riistakameraan on tallentunut villisika, pitäisi havainnoista heti kertoa. Ruoka on meidän yhteinen asia, hän painottaa.

Kriikkulan mielestä koronan ainut hyvä puoli on se, että se rauhoittaa matkustelua. Sikarutto voi levitä ihmisen tuoman ruoan tai esineen välityksellä. Virusta kantavia villisikoja on lähialueilla Virossa ja Venäjällä.

Kurikassa tehtiin ensimmäiset näköhavainnot villisioista vuonna 2005. Vuonna 2018 havaintoja oli useita ja viime vuonna todennäköisesti Kurikan ensimmäinen villisikakarju kaadettiin.

– Nyt ei ole korviini kuulunut tietoja varmoista havainnoista. Joitakin jälkiä on, mutta varmuudella ei niistä tiedetä. Kauhajoen rajan pinnassa on nähty hiljattain varmat merkit, ovat saattaneet pyörähtää Kurikan puolella, kertoo Kurikan metsästysseuran puheenjohtaja Tommi Teerimäki.

Isojoella asustaa iso lauma, sieltä saattaa osa liikkua Kauhajoella.

– Läpikulkumatkalla voi Kurikassa niitä olla. Jos täällä olisi isompia populaatioita, siitä tiedettäisiin, Teerimäki sanoo.

Villisika lasketaan Suomessa vieraslajiksi. Sen saa ampua.

Jos näkee villisian tai sen jälkiä, asiasta tulisi ilmoittaa riistanhoitoyhdistyksen suurpeto- tai metsästysseurojen yhdyshenkilöille. Havainnoista tulisi ilmoittaa heti.

– Ne ovat aika vikkeliä jaloistaan. Pitäisi päästä perään nopeasti. Kun tiedetään havainnoista, seuran alueella metsästävät voivat metsästää niitä, kun metsästävät siinä muutenkin, sanoo Kurikan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Asko Kahila.

Sikayrittäjät maksavat metsästysseuroille 100 euron palkkion jokaisesta villisiasta, josta on toimitettu näytteet Ruokavirastoon. Ruokavirasto maksaa lisäksi metsästäjille tai metsästysseuroille palkkiona 40 euroa yhdestä villisiasta lähetetyistä näytteistä.

Jos löytää kuolleen villisian, siitä tulee heti ilmoittaa kunnan eläinlääkärille. -LK