A-
A+
Kurikkalaissyntyinen Arttu Tuomiranta väitteli tohtoriksi sveitsiläisestä yliopistosta aiheenaan aurinkoenergia. Väitöstilaisuus järjestettiin etänä Kurikan Kampukselta.
Maria Rikala
Kurikkalaissyntyisen Arttu Tuomirannan väitöstilaisuus lienee ensimmäinen laatuaan Kurikassa. Hän väitteli tohtoriksi sveitsiläisestä EPFL – École polytechnique fédérale de Lausanne -yliopistosta, mutta etänä Kurikan Kampukselta käsin.
– Väitöstutkimuksessani tein mallinnuksia kaksipuolisten aurinkopaneelien tehosta. Nykyään on aurinkopaneeleita, jotka voivat absorboida valoa molemmilta puolilta, Tuomiranta kertoo.
– Toinen aiheeni oli tomun ja pölyn vaikutus. Yksi tutkimuksen rahoittaja halusi, että selvitän, miten paneelin pinnalle kertyvä pöly vaikuttaa tehoon.
Tutkimusprojektin rahoitus tuli puoliksi CSEM-tutkimuskeskuksesta Neuchatelista ja Masdar Institutesta Abu Dhabista.
– Perinteisissä voimalaitoksissa tiedetään tarkkaan, mikä teho saadaan milläkin polttoainemäärällä. Aurinkovoimalaitoksissa teho riippuu säästä, joten tarvitaan mallinnuksia, että voidaan esimerkiksi arvioida, kuinka paljon voimalaitos tulee tuottamaan, Tuomiranta selittää.
Tuomiranta kirjoitti ylioppilaaksi Kurikan lukiosta ja käytyään Tikkakoskella armeijan hän lähti opiskelemaan diplomi-insinööriksi Aaltoyliopistoon Otaniemeen.
– Uusiutuva energia on kiinnostanut lukiosta lähtien. Halusin insinööriopintoihin ja fysiikkaa lukemaan, ja siellä keskityin energiatieteisiin ja uusiutuvaan energiaan.
Aurinkosähköön Tuomiranta päätyi kesätyönsä kautta. Aurinkoenergia-alan yritys Naps Solar Systemsissä esimies ehdotti, että Tuomiranta voisi lähteä opiskelemaan Abu Dhabiin uusiutuvaan energiaan keskittyvään yliopistoon.
Otaniemessä Tuomiranta opiskeli vuoteen 2010 asti, kunnes lähti Erasmus-vaihtoon Saksaan. Sieltä hän lähti suoraan Abu Dhabiin, jossa hän oli tämän vuoden joulukuuhun asti. Neljä viime vuotta hän oli samaan aikaan Sveitsissä ja vaihtoi paikkaa aina puolivuosittain.
– Tein Abu Dhabissa maisteriopinnot ja työskentelin tutkimuskeskuksessa. Tutkijan työssä heräsi ajatus, että olisi järkevää saada myös tutkinto. EPFL:n entisen opiskelijan kautta sain yhteystiedot, otin yhteyttä professoriin ja päädyin Sveitsiin, Tuomiranta kertoo.
Väitöskirjansa hän sai valmiiksi huhtikuun lopulla ja tuli Kurikkaan toukokuun alussa.
– Ajattelin tulla Suomeen pidemmäksi aikaa, kun viime vuonna ehdin olla täällä yhteensä vain pari viikkoa. Koronaepidemian takia yliopisto sulki kaikki tilansa eikä niissä ole sallittua järjestää väitöstilaisuuksia ennen elokuun loppua.
Sveitsissä väitös on kaksivaiheinen. Ensin yksityisessä väitöksessä on väittelijän lisäksi vain ohjaaja ja vastaväittäjät. Se pidettiin etänä Kampuksella.
– Periaatteessa sen olisi voinut tehdä kotonakin, mutta nettiyhteyksien takia otin yhteyttä Kurikan lukioon. Halusin myös nähdä Kampuksen, ja olihan se hieno, Tuomiranta kehuu.
Seuraava julkinen tilaisuus on lähinnä seremonia ja se pidetään näillä näkymin Sveitsissä. Kurikassa Tuomiranta viipyy tällä tietoa heinäkuun puoliväliin. Sen jälkeen hän jatkaa aurinkoenergiajärjestelmien mallintamista IMEC-tutkimuskeskuksessa Belgiassa. –MR
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Kurikkalaissyntyinen Arttu Tuomiranta väitteli tohtoriksi sveitsiläisestä yliopistosta aiheenaan aurinkoenergia. Väitöstilaisuus järjestettiin etänä Kurikan Kampukselta.
Maria Rikala
Kurikkalaissyntyisen Arttu Tuomirannan väitöstilaisuus lienee ensimmäinen laatuaan Kurikassa. Hän väitteli tohtoriksi sveitsiläisestä EPFL – École polytechnique fédérale de Lausanne -yliopistosta, mutta etänä Kurikan Kampukselta käsin.
– Väitöstutkimuksessani tein mallinnuksia kaksipuolisten aurinkopaneelien tehosta. Nykyään on aurinkopaneeleita, jotka voivat absorboida valoa molemmilta puolilta, Tuomiranta kertoo.
– Toinen aiheeni oli tomun ja pölyn vaikutus. Yksi tutkimuksen rahoittaja halusi, että selvitän, miten paneelin pinnalle kertyvä pöly vaikuttaa tehoon.
Tutkimusprojektin rahoitus tuli puoliksi CSEM-tutkimuskeskuksesta Neuchatelista ja Masdar Institutesta Abu Dhabista.
– Perinteisissä voimalaitoksissa tiedetään tarkkaan, mikä teho saadaan milläkin polttoainemäärällä. Aurinkovoimalaitoksissa teho riippuu säästä, joten tarvitaan mallinnuksia, että voidaan esimerkiksi arvioida, kuinka paljon voimalaitos tulee tuottamaan, Tuomiranta selittää.
Tuomiranta kirjoitti ylioppilaaksi Kurikan lukiosta ja käytyään Tikkakoskella armeijan hän lähti opiskelemaan diplomi-insinööriksi Aaltoyliopistoon Otaniemeen.
– Uusiutuva energia on kiinnostanut lukiosta lähtien. Halusin insinööriopintoihin ja fysiikkaa lukemaan, ja siellä keskityin energiatieteisiin ja uusiutuvaan energiaan.
Aurinkosähköön Tuomiranta päätyi kesätyönsä kautta. Aurinkoenergia-alan yritys Naps Solar Systemsissä esimies ehdotti, että Tuomiranta voisi lähteä opiskelemaan Abu Dhabiin uusiutuvaan energiaan keskittyvään yliopistoon.
Otaniemessä Tuomiranta opiskeli vuoteen 2010 asti, kunnes lähti Erasmus-vaihtoon Saksaan. Sieltä hän lähti suoraan Abu Dhabiin, jossa hän oli tämän vuoden joulukuuhun asti. Neljä viime vuotta hän oli samaan aikaan Sveitsissä ja vaihtoi paikkaa aina puolivuosittain.
– Tein Abu Dhabissa maisteriopinnot ja työskentelin tutkimuskeskuksessa. Tutkijan työssä heräsi ajatus, että olisi järkevää saada myös tutkinto. EPFL:n entisen opiskelijan kautta sain yhteystiedot, otin yhteyttä professoriin ja päädyin Sveitsiin, Tuomiranta kertoo.
Väitöskirjansa hän sai valmiiksi huhtikuun lopulla ja tuli Kurikkaan toukokuun alussa.
– Ajattelin tulla Suomeen pidemmäksi aikaa, kun viime vuonna ehdin olla täällä yhteensä vain pari viikkoa. Koronaepidemian takia yliopisto sulki kaikki tilansa eikä niissä ole sallittua järjestää väitöstilaisuuksia ennen elokuun loppua.
Sveitsissä väitös on kaksivaiheinen. Ensin yksityisessä väitöksessä on väittelijän lisäksi vain ohjaaja ja vastaväittäjät. Se pidettiin etänä Kampuksella.
– Periaatteessa sen olisi voinut tehdä kotonakin, mutta nettiyhteyksien takia otin yhteyttä Kurikan lukioon. Halusin myös nähdä Kampuksen, ja olihan se hieno, Tuomiranta kehuu.
Seuraava julkinen tilaisuus on lähinnä seremonia ja se pidetään näillä näkymin Sveitsissä. Kurikassa Tuomiranta viipyy tällä tietoa heinäkuun puoliväliin. Sen jälkeen hän jatkaa aurinkoenergiajärjestelmien mallintamista IMEC-tutkimuskeskuksessa Belgiassa. –MR
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Kurikkalaissyntyinen Arttu Tuomiranta väitteli tohtoriksi sveitsiläisestä yliopistosta aiheenaan aurinkoenergia. Väitöstilaisuus järjestettiin etänä Kurikan Kampukselta.
Maria Rikala
Kurikkalaissyntyisen Arttu Tuomirannan väitöstilaisuus lienee ensimmäinen laatuaan Kurikassa. Hän väitteli tohtoriksi sveitsiläisestä EPFL – École polytechnique fédérale de Lausanne -yliopistosta, mutta etänä Kurikan Kampukselta käsin.
– Väitöstutkimuksessani tein mallinnuksia kaksipuolisten aurinkopaneelien tehosta. Nykyään on aurinkopaneeleita, jotka voivat absorboida valoa molemmilta puolilta, Tuomiranta kertoo.
– Toinen aiheeni oli tomun ja pölyn vaikutus. Yksi tutkimuksen rahoittaja halusi, että selvitän, miten paneelin pinnalle kertyvä pöly vaikuttaa tehoon.
Tutkimusprojektin rahoitus tuli puoliksi CSEM-tutkimuskeskuksesta Neuchatelista ja Masdar Institutesta Abu Dhabista.
– Perinteisissä voimalaitoksissa tiedetään tarkkaan, mikä teho saadaan milläkin polttoainemäärällä. Aurinkovoimalaitoksissa teho riippuu säästä, joten tarvitaan mallinnuksia, että voidaan esimerkiksi arvioida, kuinka paljon voimalaitos tulee tuottamaan, Tuomiranta selittää.
Tuomiranta kirjoitti ylioppilaaksi Kurikan lukiosta ja käytyään Tikkakoskella armeijan hän lähti opiskelemaan diplomi-insinööriksi Aaltoyliopistoon Otaniemeen.
– Uusiutuva energia on kiinnostanut lukiosta lähtien. Halusin insinööriopintoihin ja fysiikkaa lukemaan, ja siellä keskityin energiatieteisiin ja uusiutuvaan energiaan.
Aurinkosähköön Tuomiranta päätyi kesätyönsä kautta. Aurinkoenergia-alan yritys Naps Solar Systemsissä esimies ehdotti, että Tuomiranta voisi lähteä opiskelemaan Abu Dhabiin uusiutuvaan energiaan keskittyvään yliopistoon.
Otaniemessä Tuomiranta opiskeli vuoteen 2010 asti, kunnes lähti Erasmus-vaihtoon Saksaan. Sieltä hän lähti suoraan Abu Dhabiin, jossa hän oli tämän vuoden joulukuuhun asti. Neljä viime vuotta hän oli samaan aikaan Sveitsissä ja vaihtoi paikkaa aina puolivuosittain.
– Tein Abu Dhabissa maisteriopinnot ja työskentelin tutkimuskeskuksessa. Tutkijan työssä heräsi ajatus, että olisi järkevää saada myös tutkinto. EPFL:n entisen opiskelijan kautta sain yhteystiedot, otin yhteyttä professoriin ja päädyin Sveitsiin, Tuomiranta kertoo.
Väitöskirjansa hän sai valmiiksi huhtikuun lopulla ja tuli Kurikkaan toukokuun alussa.
– Ajattelin tulla Suomeen pidemmäksi aikaa, kun viime vuonna ehdin olla täällä yhteensä vain pari viikkoa. Koronaepidemian takia yliopisto sulki kaikki tilansa eikä niissä ole sallittua järjestää väitöstilaisuuksia ennen elokuun loppua.
Sveitsissä väitös on kaksivaiheinen. Ensin yksityisessä väitöksessä on väittelijän lisäksi vain ohjaaja ja vastaväittäjät. Se pidettiin etänä Kampuksella.
– Periaatteessa sen olisi voinut tehdä kotonakin, mutta nettiyhteyksien takia otin yhteyttä Kurikan lukioon. Halusin myös nähdä Kampuksen, ja olihan se hieno, Tuomiranta kehuu.
Seuraava julkinen tilaisuus on lähinnä seremonia ja se pidetään näillä näkymin Sveitsissä. Kurikassa Tuomiranta viipyy tällä tietoa heinäkuun puoliväliin. Sen jälkeen hän jatkaa aurinkoenergiajärjestelmien mallintamista IMEC-tutkimuskeskuksessa Belgiassa. –MR
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide