A-
A+
Kurikan kaupunki varautuu terveyskeskuksen laajentamiseen. Myöhemmässä vaiheessa siitä tulee yksi maakunnan sote-keskuksista.
Maria Rikala
Kurikan terveyskeskuksen laajentaminen laajemmaksi sote-keskukseksi etenee Kurikassa. Jurvan Sellassa kokoontunut kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti hankesuunnitelman, jonka mukaan terveyskeskuksen muutettavaa ja peruskorjattavaa pinta-alaa on 930 neliötä, ja uutta tilaa 2327 neliötä. Hankkeen arvonlisäveroton kustannusarvio on noin 7,1 miljoonaa euroa.
Valtuusto ei käsitellyt vielä hankkeen toista vaihetta. Siinä terveyskeskuksen yhteyteen rakennetaan erillinen rakennus, johon siirretään perhekeskuksen toimintoja. Kristillisten varavaltuutettu Merja Latvala olisi niitannut kakkosvaiheen valtuuston päätettäväksi.
– Vaikka emme tiedä, mihin maakunta päätyy, niin sosiaalitoimen asiakkaita emme ole kuskaamassa kauas. Onko mahdollista, että 1000 neliön perhekeskuksen rakentaminen ja sen kustannusarvio 2,2 miljoonaa euroa lisätään tähän päätökseen, ettei se vaan jää mihinkään, Latvala kysyi.
Hanketta valmistelleen sote-työryhmän puheenjohtajana toiminut valtuutettu Matti Ollila (kesk.) vastasi, että suunnitelma laajemmasta kokonaisuudesta on olemassa.
– Olemme olleet hieman varovaisia, että hanke ei kohtaisi suurempaa vastarintaa.
Ollila esittikin, että Latvalan esitystä ei tässä vaiheessa huomioitaisi, vaikka kaikki edellytyksen asian eteenpäin menolle ovat olemassa.
Keskustan valtuutettu Mervi Kujanpää-Mannila tiedusteli, että onko hankesuunnitelman mitoitus 22 000 henkilölle oikea, jos valinnanvapaus toteutuu. Hän myös kysyi, että tulevatko laboratorio- ja röntgenpalvelut säilymään Jalasjärvellä.
Kurikan lähipalvelujen johtava läääkäri Jouni Parkkonen vastasi, että asukaspohja on arvioitu tiedossa olevan 22 000 mukaan.
– Totuus on kuitenkin se, että emme vielä tarkkaan tiedä mikä väestömäärä on tulevaisuudessa. Jalasjärven laboratorio- ja röntgenpalvelujen sulkemisesta ei ole päätöksiä tehty. Maakunta varmasti jossakin vaiheessa arvioi, että mitä palveluita säilyy sote-keskuksella ja mitä terveysasemilla, Parkkonen sanoi.
Hän myös huomautti, että nyt on korkea aika satsata rakentamiseen. Kauhuskenaariona hän piti sitä, että jossakin vaiheessa maakunta katsoo ettei Kurikassa ole sote-keskuksen vaatimia tiloja.
Kristillisten valtuutettu Markus Blommendahl kiitteli asiaa valmistelleita tahoja. Erityisen tyytyväinen hän oli siitä, että päätöksen asiasta tekevät valtuutetut on pidetty ajan tasalla. Kuitenkin hän esitti huolensa kaupungin sosiaalipuolen huutavasta tilatarpeesta.
– Tällä hetkellä sosiaalipuoli on työskennellyt seitsemän kuukautta väistötiloissa kanta-Kurikassa. Samassa tilassa on viisi työpistettä ja työntekijöitä yhdeksän, ja puhutaan erittäin haastavaa työtä tekevistä ihmisistä. Korostan sitä, että mahdollisimman pian päästään vaiheeseen kaksi (perhekeskus), jossa saadaan sote-puolen henkilöstölle ajanmukaiset tilat.
Perussuomalaisten varavaltuutettu Outi Leijon kiinnitti huomiota terveyskeskuksen tuleviin liikennejärjestelyihin.
– Ambulanssien esteetön kulkeminen on tärkeää, mutta miten liikennesuunnitelmassa huomioidaan Kela-kyytien aiheuttama taksiralli. Pääoven eteen tulee melkoinen sumppu.
Taksiyrittäjänä työskentelevä, ja asiakkaita vastaanotolle kuskaava, Leijon myös tiesi, että osa asiakkaista tulee terveyskeskukseen syömättä ja juomatta. Hän kysyikin, että voitaisiinko hankkeeseen sisällyttää pientä virkistäytymispaikkaa, jota voisi hoitaa vaikka joku ulkopuolinen baarinpitäjä.
Vt.tekninen johtaja Rami Linna vastasi, että liikennesuunnitelmaa tarkastellaan vielä kokonaisuutena.
Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa muistutti, että vaikka väkimäärä vähenee, niin ikäihmisten lukumäärä nostaa palvelujen kysyntää erityisesti terveyspalveluissa. Erityisesti Kurikan keskusta-alueen väestö lisääntyy. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa Kurikassa vuoteen 2040 mennessä nykyisestä 1640 henkilöstä 2680 henkilöön.
– Perhekeskus on suunniteltu toteutettavaksi toisessa vaiheessa kun selviää mitä sote- ja maakuntauudistuksessa tulee tapahtumaan. Nyt hyväksyttävä hankesuunnitelma mahdollistaa myös lisärakentamisen, Pusa tiivisti. –TM
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Kurikan kaupunki varautuu terveyskeskuksen laajentamiseen. Myöhemmässä vaiheessa siitä tulee yksi maakunnan sote-keskuksista.
Maria Rikala
Kurikan terveyskeskuksen laajentaminen laajemmaksi sote-keskukseksi etenee Kurikassa. Jurvan Sellassa kokoontunut kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti hankesuunnitelman, jonka mukaan terveyskeskuksen muutettavaa ja peruskorjattavaa pinta-alaa on 930 neliötä, ja uutta tilaa 2327 neliötä. Hankkeen arvonlisäveroton kustannusarvio on noin 7,1 miljoonaa euroa.
Valtuusto ei käsitellyt vielä hankkeen toista vaihetta. Siinä terveyskeskuksen yhteyteen rakennetaan erillinen rakennus, johon siirretään perhekeskuksen toimintoja. Kristillisten varavaltuutettu Merja Latvala olisi niitannut kakkosvaiheen valtuuston päätettäväksi.
– Vaikka emme tiedä, mihin maakunta päätyy, niin sosiaalitoimen asiakkaita emme ole kuskaamassa kauas. Onko mahdollista, että 1000 neliön perhekeskuksen rakentaminen ja sen kustannusarvio 2,2 miljoonaa euroa lisätään tähän päätökseen, ettei se vaan jää mihinkään, Latvala kysyi.
Hanketta valmistelleen sote-työryhmän puheenjohtajana toiminut valtuutettu Matti Ollila (kesk.) vastasi, että suunnitelma laajemmasta kokonaisuudesta on olemassa.
– Olemme olleet hieman varovaisia, että hanke ei kohtaisi suurempaa vastarintaa.
Ollila esittikin, että Latvalan esitystä ei tässä vaiheessa huomioitaisi, vaikka kaikki edellytyksen asian eteenpäin menolle ovat olemassa.
Keskustan valtuutettu Mervi Kujanpää-Mannila tiedusteli, että onko hankesuunnitelman mitoitus 22 000 henkilölle oikea, jos valinnanvapaus toteutuu. Hän myös kysyi, että tulevatko laboratorio- ja röntgenpalvelut säilymään Jalasjärvellä.
Kurikan lähipalvelujen johtava läääkäri Jouni Parkkonen vastasi, että asukaspohja on arvioitu tiedossa olevan 22 000 mukaan.
– Totuus on kuitenkin se, että emme vielä tarkkaan tiedä mikä väestömäärä on tulevaisuudessa. Jalasjärven laboratorio- ja röntgenpalvelujen sulkemisesta ei ole päätöksiä tehty. Maakunta varmasti jossakin vaiheessa arvioi, että mitä palveluita säilyy sote-keskuksella ja mitä terveysasemilla, Parkkonen sanoi.
Hän myös huomautti, että nyt on korkea aika satsata rakentamiseen. Kauhuskenaariona hän piti sitä, että jossakin vaiheessa maakunta katsoo ettei Kurikassa ole sote-keskuksen vaatimia tiloja.
Kristillisten valtuutettu Markus Blommendahl kiitteli asiaa valmistelleita tahoja. Erityisen tyytyväinen hän oli siitä, että päätöksen asiasta tekevät valtuutetut on pidetty ajan tasalla. Kuitenkin hän esitti huolensa kaupungin sosiaalipuolen huutavasta tilatarpeesta.
– Tällä hetkellä sosiaalipuoli on työskennellyt seitsemän kuukautta väistötiloissa kanta-Kurikassa. Samassa tilassa on viisi työpistettä ja työntekijöitä yhdeksän, ja puhutaan erittäin haastavaa työtä tekevistä ihmisistä. Korostan sitä, että mahdollisimman pian päästään vaiheeseen kaksi (perhekeskus), jossa saadaan sote-puolen henkilöstölle ajanmukaiset tilat.
Perussuomalaisten varavaltuutettu Outi Leijon kiinnitti huomiota terveyskeskuksen tuleviin liikennejärjestelyihin.
– Ambulanssien esteetön kulkeminen on tärkeää, mutta miten liikennesuunnitelmassa huomioidaan Kela-kyytien aiheuttama taksiralli. Pääoven eteen tulee melkoinen sumppu.
Taksiyrittäjänä työskentelevä, ja asiakkaita vastaanotolle kuskaava, Leijon myös tiesi, että osa asiakkaista tulee terveyskeskukseen syömättä ja juomatta. Hän kysyikin, että voitaisiinko hankkeeseen sisällyttää pientä virkistäytymispaikkaa, jota voisi hoitaa vaikka joku ulkopuolinen baarinpitäjä.
Vt.tekninen johtaja Rami Linna vastasi, että liikennesuunnitelmaa tarkastellaan vielä kokonaisuutena.
Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa muistutti, että vaikka väkimäärä vähenee, niin ikäihmisten lukumäärä nostaa palvelujen kysyntää erityisesti terveyspalveluissa. Erityisesti Kurikan keskusta-alueen väestö lisääntyy. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa Kurikassa vuoteen 2040 mennessä nykyisestä 1640 henkilöstä 2680 henkilöön.
– Perhekeskus on suunniteltu toteutettavaksi toisessa vaiheessa kun selviää mitä sote- ja maakuntauudistuksessa tulee tapahtumaan. Nyt hyväksyttävä hankesuunnitelma mahdollistaa myös lisärakentamisen, Pusa tiivisti. –TM
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Kurikan kaupunki varautuu terveyskeskuksen laajentamiseen. Myöhemmässä vaiheessa siitä tulee yksi maakunnan sote-keskuksista.
Maria Rikala
Kurikan terveyskeskuksen laajentaminen laajemmaksi sote-keskukseksi etenee Kurikassa. Jurvan Sellassa kokoontunut kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti hankesuunnitelman, jonka mukaan terveyskeskuksen muutettavaa ja peruskorjattavaa pinta-alaa on 930 neliötä, ja uutta tilaa 2327 neliötä. Hankkeen arvonlisäveroton kustannusarvio on noin 7,1 miljoonaa euroa.
Valtuusto ei käsitellyt vielä hankkeen toista vaihetta. Siinä terveyskeskuksen yhteyteen rakennetaan erillinen rakennus, johon siirretään perhekeskuksen toimintoja. Kristillisten varavaltuutettu Merja Latvala olisi niitannut kakkosvaiheen valtuuston päätettäväksi.
– Vaikka emme tiedä, mihin maakunta päätyy, niin sosiaalitoimen asiakkaita emme ole kuskaamassa kauas. Onko mahdollista, että 1000 neliön perhekeskuksen rakentaminen ja sen kustannusarvio 2,2 miljoonaa euroa lisätään tähän päätökseen, ettei se vaan jää mihinkään, Latvala kysyi.
Hanketta valmistelleen sote-työryhmän puheenjohtajana toiminut valtuutettu Matti Ollila (kesk.) vastasi, että suunnitelma laajemmasta kokonaisuudesta on olemassa.
– Olemme olleet hieman varovaisia, että hanke ei kohtaisi suurempaa vastarintaa.
Ollila esittikin, että Latvalan esitystä ei tässä vaiheessa huomioitaisi, vaikka kaikki edellytyksen asian eteenpäin menolle ovat olemassa.
Keskustan valtuutettu Mervi Kujanpää-Mannila tiedusteli, että onko hankesuunnitelman mitoitus 22 000 henkilölle oikea, jos valinnanvapaus toteutuu. Hän myös kysyi, että tulevatko laboratorio- ja röntgenpalvelut säilymään Jalasjärvellä.
Kurikan lähipalvelujen johtava läääkäri Jouni Parkkonen vastasi, että asukaspohja on arvioitu tiedossa olevan 22 000 mukaan.
– Totuus on kuitenkin se, että emme vielä tarkkaan tiedä mikä väestömäärä on tulevaisuudessa. Jalasjärven laboratorio- ja röntgenpalvelujen sulkemisesta ei ole päätöksiä tehty. Maakunta varmasti jossakin vaiheessa arvioi, että mitä palveluita säilyy sote-keskuksella ja mitä terveysasemilla, Parkkonen sanoi.
Hän myös huomautti, että nyt on korkea aika satsata rakentamiseen. Kauhuskenaariona hän piti sitä, että jossakin vaiheessa maakunta katsoo ettei Kurikassa ole sote-keskuksen vaatimia tiloja.
Kristillisten valtuutettu Markus Blommendahl kiitteli asiaa valmistelleita tahoja. Erityisen tyytyväinen hän oli siitä, että päätöksen asiasta tekevät valtuutetut on pidetty ajan tasalla. Kuitenkin hän esitti huolensa kaupungin sosiaalipuolen huutavasta tilatarpeesta.
– Tällä hetkellä sosiaalipuoli on työskennellyt seitsemän kuukautta väistötiloissa kanta-Kurikassa. Samassa tilassa on viisi työpistettä ja työntekijöitä yhdeksän, ja puhutaan erittäin haastavaa työtä tekevistä ihmisistä. Korostan sitä, että mahdollisimman pian päästään vaiheeseen kaksi (perhekeskus), jossa saadaan sote-puolen henkilöstölle ajanmukaiset tilat.
Perussuomalaisten varavaltuutettu Outi Leijon kiinnitti huomiota terveyskeskuksen tuleviin liikennejärjestelyihin.
– Ambulanssien esteetön kulkeminen on tärkeää, mutta miten liikennesuunnitelmassa huomioidaan Kela-kyytien aiheuttama taksiralli. Pääoven eteen tulee melkoinen sumppu.
Taksiyrittäjänä työskentelevä, ja asiakkaita vastaanotolle kuskaava, Leijon myös tiesi, että osa asiakkaista tulee terveyskeskukseen syömättä ja juomatta. Hän kysyikin, että voitaisiinko hankkeeseen sisällyttää pientä virkistäytymispaikkaa, jota voisi hoitaa vaikka joku ulkopuolinen baarinpitäjä.
Vt.tekninen johtaja Rami Linna vastasi, että liikennesuunnitelmaa tarkastellaan vielä kokonaisuutena.
Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa muistutti, että vaikka väkimäärä vähenee, niin ikäihmisten lukumäärä nostaa palvelujen kysyntää erityisesti terveyspalveluissa. Erityisesti Kurikan keskusta-alueen väestö lisääntyy. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa Kurikassa vuoteen 2040 mennessä nykyisestä 1640 henkilöstä 2680 henkilöön.
– Perhekeskus on suunniteltu toteutettavaksi toisessa vaiheessa kun selviää mitä sote- ja maakuntauudistuksessa tulee tapahtumaan. Nyt hyväksyttävä hankesuunnitelma mahdollistaa myös lisärakentamisen, Pusa tiivisti. –TM
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide