A-
A+
Mari-Liisi Hautaniemi (oik.) keräsi nimiä adressiin, joka lähetetään presidentille. Huolestuneisuus Kurikan susitilanteesta saivat Jussi ja Ritva Rantalan liikkeelle.
Hannamari Kujala
Susikeskustelu on vellonnut Kurikassa kiihkeänä jo useamman kuukauden. Kaupungin järjestämän susi-illan jälkeen mietaalainen Laura Kivimäki ja lohiluomalainen Mari-Liisi Hautaniemi totesivat, että tietoisuutta sivukylien arjesta pitää lisätä niin Kurikan rajojen sisäpuolella kuin valtakunnallisesti.
– Jos keskustassa ei tiedetä, minkälainen tilanne kylillä on, niin tuskin päättäjätkään tietävät kehäkolmosen sisäpuolella, toteaa Kivimäki.
He päättivät kirjoittaa tasavallan presidentille kirjeen, jossa tuodaan esiin maalla asumisen arkea susien kanssa samalla alueella. Kirjeen tueksi kerättiin myös adressi viime viikolla kirpeässä pakkassäässä.
– Kynät hyytyvät, mutta naiset eivät, kun susista on kyse, nauraa Hautaniemi.
Ensimmäisen tunnin aikana torilla oli suorastaan ruuhkaa, kun huolestuneet ihmiset kävivät allekirjoittamassa adressin. Toritapahtuman lisäksi allekirjoituksia on kerätty kylillä kiertävillä listoilla.
– Tänään täällä torilla kirjoittaneita on käynyt noin 150. Kylillä kiertävien listojen tilanteesta en osaa tässä vaiheessa sanoa, toteaa Hautaniemi.
Allekirjoituksensa kävivät antamassa myös Ritva ja Jussi Rantala.
– Asumme itse Kaistilassa, missä hiljattain havaittiin susi. Meillä on kaksi ajavaa koiraa, joita emme ole enää uskaltaneet päästää vapaaksi metsässä, harmittelee Ritva Rantala.
– Olen huomannut, että hirvien jäljet ovat lisääntyneet asuinalueellamme. Todennäköisesti ne ovat tulleet tännepäin turvaan, miettii Jussi Rantala.
Presidentin lisäksi adressi menee muun muassa eduskunnalle, Luonnonvarakeskukselle ja maa- ja metsätalousministeriölle.
– Tiedämme kyllä, että maalle muuttaessa ei voi vaatia samoja asioita kuin kaupungissa, mutta tämä on jo liikaa. Presidenttimme puhuu tasavertaisuudesta, mutta susipolitiikassa tämä ei tunnu toteutuvan. On erikoista, että me täällä maalla joudumme luopumaan elintilastamme susien takia, toteaa Kivimäki.
Kivimäellä on 20 vuoden kokemus maalla asumisesta, eikä hänen mukaansa ennen ole ollut tällaista.
– Susia on ollut aina. Niistä on tehty aina ennenkin havaintoja, mutta nyt pihapiirissä saattaa pyöriä neljäkin sutta. Mielestämme sudet kuuluvat Suomen luontoon siinä missä muutkin, mutta ne vaikuttavat jo liikaa arkeemme, sanoo Kivimäki.
Kivimäen mukaan koti- ja tuotantoeläinten pitäminen on vaikeutunut ja lapset pelkäävät olla pihalla. Myöskään lenkkeily luonnossa ei enää houkuttele samaan tapaan.
– Haluan korostaa, ettei tämä ole kannanotto esimerkiksi kaatolupien lisäämiseen. Haluamme ennemminkin tiedottaa, minkälaista arkea maalla eletään ja kuinka tilanne on muuttunut. Haluaisimme kuulla myös erilaisia keinoja siihen, miten tämän asian kanssa voisi parhaiten elää, Kivimäki toteaa.
Hän harmittelee, että koko susikeskustelusta on tullut niin kahtiajakautunutta.
– Joko haluat tappaa kaikki sudet tai sitten puolustaa niitä. Haluamme käydä asiallista keskustelua ja miettiä keinoja näiden kahden ääripään väliltä, Kivimäki miettii. –HK
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Mari-Liisi Hautaniemi (oik.) keräsi nimiä adressiin, joka lähetetään presidentille. Huolestuneisuus Kurikan susitilanteesta saivat Jussi ja Ritva Rantalan liikkeelle.
Hannamari Kujala
Susikeskustelu on vellonnut Kurikassa kiihkeänä jo useamman kuukauden. Kaupungin järjestämän susi-illan jälkeen mietaalainen Laura Kivimäki ja lohiluomalainen Mari-Liisi Hautaniemi totesivat, että tietoisuutta sivukylien arjesta pitää lisätä niin Kurikan rajojen sisäpuolella kuin valtakunnallisesti.
– Jos keskustassa ei tiedetä, minkälainen tilanne kylillä on, niin tuskin päättäjätkään tietävät kehäkolmosen sisäpuolella, toteaa Kivimäki.
He päättivät kirjoittaa tasavallan presidentille kirjeen, jossa tuodaan esiin maalla asumisen arkea susien kanssa samalla alueella. Kirjeen tueksi kerättiin myös adressi viime viikolla kirpeässä pakkassäässä.
– Kynät hyytyvät, mutta naiset eivät, kun susista on kyse, nauraa Hautaniemi.
Ensimmäisen tunnin aikana torilla oli suorastaan ruuhkaa, kun huolestuneet ihmiset kävivät allekirjoittamassa adressin. Toritapahtuman lisäksi allekirjoituksia on kerätty kylillä kiertävillä listoilla.
– Tänään täällä torilla kirjoittaneita on käynyt noin 150. Kylillä kiertävien listojen tilanteesta en osaa tässä vaiheessa sanoa, toteaa Hautaniemi.
Allekirjoituksensa kävivät antamassa myös Ritva ja Jussi Rantala.
– Asumme itse Kaistilassa, missä hiljattain havaittiin susi. Meillä on kaksi ajavaa koiraa, joita emme ole enää uskaltaneet päästää vapaaksi metsässä, harmittelee Ritva Rantala.
– Olen huomannut, että hirvien jäljet ovat lisääntyneet asuinalueellamme. Todennäköisesti ne ovat tulleet tännepäin turvaan, miettii Jussi Rantala.
Presidentin lisäksi adressi menee muun muassa eduskunnalle, Luonnonvarakeskukselle ja maa- ja metsätalousministeriölle.
– Tiedämme kyllä, että maalle muuttaessa ei voi vaatia samoja asioita kuin kaupungissa, mutta tämä on jo liikaa. Presidenttimme puhuu tasavertaisuudesta, mutta susipolitiikassa tämä ei tunnu toteutuvan. On erikoista, että me täällä maalla joudumme luopumaan elintilastamme susien takia, toteaa Kivimäki.
Kivimäellä on 20 vuoden kokemus maalla asumisesta, eikä hänen mukaansa ennen ole ollut tällaista.
– Susia on ollut aina. Niistä on tehty aina ennenkin havaintoja, mutta nyt pihapiirissä saattaa pyöriä neljäkin sutta. Mielestämme sudet kuuluvat Suomen luontoon siinä missä muutkin, mutta ne vaikuttavat jo liikaa arkeemme, sanoo Kivimäki.
Kivimäen mukaan koti- ja tuotantoeläinten pitäminen on vaikeutunut ja lapset pelkäävät olla pihalla. Myöskään lenkkeily luonnossa ei enää houkuttele samaan tapaan.
– Haluan korostaa, ettei tämä ole kannanotto esimerkiksi kaatolupien lisäämiseen. Haluamme ennemminkin tiedottaa, minkälaista arkea maalla eletään ja kuinka tilanne on muuttunut. Haluaisimme kuulla myös erilaisia keinoja siihen, miten tämän asian kanssa voisi parhaiten elää, Kivimäki toteaa.
Hän harmittelee, että koko susikeskustelusta on tullut niin kahtiajakautunutta.
– Joko haluat tappaa kaikki sudet tai sitten puolustaa niitä. Haluamme käydä asiallista keskustelua ja miettiä keinoja näiden kahden ääripään väliltä, Kivimäki miettii. –HK
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Mari-Liisi Hautaniemi (oik.) keräsi nimiä adressiin, joka lähetetään presidentille. Huolestuneisuus Kurikan susitilanteesta saivat Jussi ja Ritva Rantalan liikkeelle.
Hannamari Kujala
Susikeskustelu on vellonnut Kurikassa kiihkeänä jo useamman kuukauden. Kaupungin järjestämän susi-illan jälkeen mietaalainen Laura Kivimäki ja lohiluomalainen Mari-Liisi Hautaniemi totesivat, että tietoisuutta sivukylien arjesta pitää lisätä niin Kurikan rajojen sisäpuolella kuin valtakunnallisesti.
– Jos keskustassa ei tiedetä, minkälainen tilanne kylillä on, niin tuskin päättäjätkään tietävät kehäkolmosen sisäpuolella, toteaa Kivimäki.
He päättivät kirjoittaa tasavallan presidentille kirjeen, jossa tuodaan esiin maalla asumisen arkea susien kanssa samalla alueella. Kirjeen tueksi kerättiin myös adressi viime viikolla kirpeässä pakkassäässä.
– Kynät hyytyvät, mutta naiset eivät, kun susista on kyse, nauraa Hautaniemi.
Ensimmäisen tunnin aikana torilla oli suorastaan ruuhkaa, kun huolestuneet ihmiset kävivät allekirjoittamassa adressin. Toritapahtuman lisäksi allekirjoituksia on kerätty kylillä kiertävillä listoilla.
– Tänään täällä torilla kirjoittaneita on käynyt noin 150. Kylillä kiertävien listojen tilanteesta en osaa tässä vaiheessa sanoa, toteaa Hautaniemi.
Allekirjoituksensa kävivät antamassa myös Ritva ja Jussi Rantala.
– Asumme itse Kaistilassa, missä hiljattain havaittiin susi. Meillä on kaksi ajavaa koiraa, joita emme ole enää uskaltaneet päästää vapaaksi metsässä, harmittelee Ritva Rantala.
– Olen huomannut, että hirvien jäljet ovat lisääntyneet asuinalueellamme. Todennäköisesti ne ovat tulleet tännepäin turvaan, miettii Jussi Rantala.
Presidentin lisäksi adressi menee muun muassa eduskunnalle, Luonnonvarakeskukselle ja maa- ja metsätalousministeriölle.
– Tiedämme kyllä, että maalle muuttaessa ei voi vaatia samoja asioita kuin kaupungissa, mutta tämä on jo liikaa. Presidenttimme puhuu tasavertaisuudesta, mutta susipolitiikassa tämä ei tunnu toteutuvan. On erikoista, että me täällä maalla joudumme luopumaan elintilastamme susien takia, toteaa Kivimäki.
Kivimäellä on 20 vuoden kokemus maalla asumisesta, eikä hänen mukaansa ennen ole ollut tällaista.
– Susia on ollut aina. Niistä on tehty aina ennenkin havaintoja, mutta nyt pihapiirissä saattaa pyöriä neljäkin sutta. Mielestämme sudet kuuluvat Suomen luontoon siinä missä muutkin, mutta ne vaikuttavat jo liikaa arkeemme, sanoo Kivimäki.
Kivimäen mukaan koti- ja tuotantoeläinten pitäminen on vaikeutunut ja lapset pelkäävät olla pihalla. Myöskään lenkkeily luonnossa ei enää houkuttele samaan tapaan.
– Haluan korostaa, ettei tämä ole kannanotto esimerkiksi kaatolupien lisäämiseen. Haluamme ennemminkin tiedottaa, minkälaista arkea maalla eletään ja kuinka tilanne on muuttunut. Haluaisimme kuulla myös erilaisia keinoja siihen, miten tämän asian kanssa voisi parhaiten elää, Kivimäki toteaa.
Hän harmittelee, että koko susikeskustelusta on tullut niin kahtiajakautunutta.
– Joko haluat tappaa kaikki sudet tai sitten puolustaa niitä. Haluamme käydä asiallista keskustelua ja miettiä keinoja näiden kahden ääripään väliltä, Kivimäki miettii. –HK
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide