Supernanny Pia Penttala kampuksella:

Aikuiset määräävät ja lapset tottelevat

Satu Kohtanen

Kurikan kampuksen parkkipaikka täyttyi tammikuun viimeisenä päivänä kun väki oli lähtenyt kuuntelemaan TV:stä tuttua Suomen Supernanny Pia Penttalaa. Paikalle tuli liki kolmesataa vanhempaa seuraamaan luentoa vanhemmuudesta eri ikäkausina. Valtaosa osallistujista oli naisia ja mukana oli myös varhaiskasvatuksen ammattilaisia.

Penttala on erityistason psyko-ja perheterapeutti ja häneltä löytyy vahvaa lastensuojelutyökokemusta vuosikymmenien ajalta myös omasta kahdesta lastenkotiyksiköstä. Julkisuuteen hän nousi Supernanny Suomi tosi-tv ohjelman kautta, jossa hän antaa ammattiapua lastenkasvatuksen ja arjen haasteisiin. Autettavia perheitä on ollut eri puolilla Suomea ja lähiaikoina on tulossa viides tuotantokausi televisiosta.

– Kulttuuri muuttuu kun Suomessa edetään kolmesataa kilometriä, tällöin on erilaisia tapoja kasvattaa ja kulttuuri tukee tuota yhteisöä. Suomalaisuutta tukee kulttuuriset alueet, on ne sitten kaupunkia tai maaseutua. Yhtäkaikki loppupeleissä me ollaan saman saunan lauteilla, totesi Pia Penttala alueellisista kasvatuseroista.

Penttala sanoi kaikkien elävän perhe-elämää ja se näkyy, kuuluu ja haisee.

– Ja joskus se on helvetin rasittavaa. Ilmiöt ja hetket maailmassa vie perheitä, mutta tulisi muistaa elettävän juuri nyt tätä hetkeä.

Hän tähdensi, ettei ole oikeita tai vääriä vanhempia, vaan erilaisia ja arvokkaita omine tarpeineen. Penttala arvioi itsensä tulevan parhaiten toimeen vilkkaimpien lasten kanssa omasta nopea rytmisyydestään johtuen. Hän muistutti lapsen tarvitsevan erilaista kannattelua, ohjausta ja tukea. Tavoite tulisi olla, että lapsen päivästä muodostuisi kyllin hyvä.

– Tänä aikakautena on aikuisten keskusteluyhteys tullut harmaaksi, ei ole mustaa ja valkoista. Aikuisilta puuttuu rohkeutta ja vanhemmat kysyvät voiko lapsia komentaa. Tälläisellä toimintamallilla luodaan lapselle sellaisia signaaleja mitä lapsi ei ymmärrä. Arjen tulisi olla tavallista ja maalaisjärkistä; ”Minä sanon ja sinä tottelet”. Periaatteena ettei huonoa käytöstä hyväksytä. Lempilauseeni onkin ”aikuiset määrää, lapset tottelee”, Penttala valotti tämän päivän perheiden kasvatustapaa.

Penttalan mukaan kun kivijalka saadaan kuntoon niin sen päälle voi rakentaa mitä vain. Kivijalka muodostuu ihan tavallisista asioista: kotona olemisesta, tavallisten asioiden tekemisistä, yhdessä syömisestä, kuulumisten vaihtamisesta, yhdessä tv:n katsomisesta. Tärkeää on oppia tuntemaan toinen, yhteinen vuorovaikutus ja tunteiden näyttäminen. Samat jokapäiväiset kysymykset luo turvaa ja etenkin murrosiässä nuorelle tunteen ”sä selviät tästä”.

Penttalan mielestä sanavarastosta tulisi poistaa sana ”laatuaika”. Laatuaikaa haetaan muualta kuin pitäisi.

– Perheiden tulisi olla kotona, sillä siellä tehdään tunnekasvatustyö. Koulu ja varhaiskasvatus tekevät tunnekasvatusopetusta, mutta varsinainen työ tehdään kotona. Koulu ja varhaiskasvatus ovat vain tukemassa kodin työtä. Kaikki tunteet kuuluvat kotiin.

– Vanhempi opettaa tunnetilojen säätelyn ja tämä vaatii kiintymyssuhteen. Lapsella on oikeus siihen että vanhempi näyttää tunteet ja lapsi oppii siitä. Jokainen vanhempi varmasti toivoo, että lapsi tulee hänen luokseen kertomaan kun hänellä on vaikeaa. Näin tulee tapahtumaan koska vanhempi on selvinnyt omasta tunnetilastaan ja lapsi on nähnyt tämän selviytymiskokemuksen, Penttala uskoo.

Supernanny Penttala ilmaisi ihmetyksensä siitä miten perheisiin mahtuu teknologia ja älylaitteet ilman kritiikkiä. Muutos 30 vuodessa on ollut melkoinen ja sillä on ollut sekä positiivinen että tuhoava vaikutus. Aikuiset saattavat olla melko neuvottomiakin kaiken tämän keskellä. Penttala neuvoikin vanhempia pyytämään apua nuorelta ”näytä mulle, kerro mulle, opeta mua”. Näin ymmärrys nuorta kohtaan mahdollistuu paremmin. Tärkeä kysymys onkin miten tasapaino löytyisi älylaitteiden ja arjen kesken. Nuorelle voidaan joutua selittämään miksi on tärkeää tehdä perusasioita, ruokailla, liikkua ja olla yhdessä eikä ainoastaan toimia älylaitteella. Erityisesti liikunnan vähentymisen suhteen Penttala on huolissaan.

Penttala kertoi esimerkkejä kuinka vaikeaa lasten on irrottautua älylaitteelta ja niistä seuranneista raivokohtauksista. Tärkeää olisi hänen mukaansa keskustella suoraan ja rehellisesti lapsen kanssa siitä miten pelit vaikuttavat häneen ja ettei lapsen ”pää kestä” tätä. Lapsi tulisi irroittaa pelaamisesta ja samalla kannustaa siihen, että hän oppisi myöhemmin itse irrottautumaan. Penttala kertoi myös marginaaliryhmään kuuluvista lapsista joilta on omanarvontunne kadonnut ja kaksitoistavuotiaana heillä on ollut useita itsemurhayrityksiä.

– Te vanhemmat kustannatte kännykän, joten katsokaa mitä siellä on. Jos lapsi ei näytä, niin voi lähtökohtaisesti ajatella ettei puhelinta käytetä oikein, Penttala tähdentää.

Luennon päätteeksi Penttala muistutti vanhemmuuden olevan taitolaji. Hän toivoi vanhempien olevan kekseliäitä sen suhteen mikä juttu puree omaan lapseen, jotta lapsella olisi vähän parempi arki. Penttala kehotti vanhempia olemaan ylpeitä lapsistaan ja antamaan heille paljon positiivista palautetta. Luennon päätyttyä muodostui jono Supernannyn luokse kun useampi äiti toivoi videotervehdystä kotona oleville lapsilleen.

Kysyttäessä oman vanhemmuuden haastavimpia ja parhaimpia puolia Penttala sanoi kokevansa haastavinta olleen murrosiän. Kolmen lapsen irrottautuminen kotoa vaati häneltä paljon perhekeskeisenä ihmisenä. Vanhemmuuden ihanuutta puolestaan on ollut perheyhteisön monipuolistuminen. Iloa on tuottanut myös omien lasten perheiden keskenäinen yhteydenpito.

Penttalan viesti tuleville uusille vanhemmille on, että heille on tulossa ihana muutos. Hän toivoo, että jännityksestä huolimatta he huomaisivat ja ottaisivat huomioon ne uudet upeat tunteet mitä vanhemmuus on tuomassa; perhe-elämän ja arjen.

Kurikan kaupungin varhaiskasvatuspäällikkö Outi Koskenvalta oli tyytyväinen luennon osallistujamäärään. Hän kiitteli varhaiskasvatuksen työntekijöitä, jotka mahdollistivat lapsiparkilla vanhempien mahdollisuuden jättää lapsi hoitoon luennon ajaksi. Parikymmentä vanhempaa olikin käyttänyt tätä hyväksi.

– Tahtotila on, että kurikkalaiset lapset, nuoret ja perheet voivat hyvin ja perheet saavat tukea. Koulun ja varhaiskasvatuksen välinen kasvatuskumppanuus koteihin olisi yhdessä tehtyjä hyviä asioita. Pyrkimys on tehdä itsearviointia, että teemme oikeita asioita oikealla tavalla, kertoi Koskenvalta.

Idea Supernanny Penttalan luennosta syntyi päättäjien toimesta, mutta jatkossa otetaan mielellään vastaan uusia hyviä ideoita. Aikaisemmasta vanhemmille suunnatusta tilaisuudesta Nuoret Somessa oli hyviä kokemuksia, joten vastaavan tyyppistä toimintaa oli halu jatkaa, Koskenvalta kertoo tilaisuuden taustoista.

Kurikkalaiset Jenni Erkkonen ja Päivi Nylund olivat saaneet tiedon tilaisuudesta koulun Wilma-viestin kautta. Nylund oli ollut aikaisemminkin kuuntelemassa Penttalaa ja houkutteli Erkkosen tälläkertaa mukaansa.

– Pidän Penttalan tavasta tuoda asiat esille. Eli asioista puhutaan asioiden nimillä suorapuheisesti, toteaa Nylund tyytyväisenä.

– Luentoa oli mukava kuunnella kun Penttala oli niin energinen, hauska, eläytyvä ja mukaansatempaava, kiittelee Erkkonen luennon esitystapaa.

– Olen monessa asiassa samaa mieltä hänen kanssaan ja luento vahvisti omaa näkemystä kasvatuksesta, Erkkonen jatkaa.

Molemmat naiset pitivät asiasisällöstä, jossa arvostetaan perinteistä kasvatusmallia. He olisivat valmiita tulemaan vastaavan tyyppisiin tilaisuuksiin ja olivat tyytyväisiä kampuksella järjestettyyn luentoon. Myös hyvätasoinen iltapala tilaisuuden päätteeksi sai naisilta kiitosta