A-
A+
Tilakokojen kasvu ja maatalouden tehokkuuden lisääminen ovat päivän sanoja ruraalien alueiden miesten ja naisten suissa. Kurikassa tehokkuutta on lisätty kuluvan kevään aikana ainakin noin 400 – 500 hevosvoimalla, kun Takahikiän pienviljelijäyhdistys on kunnostanut käyttöönsä vuoden 1967 Deutz-Fahrin.
– Hommattiin siihen tehtaan Stage 3 -virityspaketti ja koko talvi meni konesuojassa räpeltäessä, tuumii hankkeen toinen puuhamies ja yhdistyksen yhteiskäyttövastaava Reijo.
Hankkeen toinen puuhamies Tenho kertoo puimurin aihion hankitun Noormarkusta ja projektin kestäneen kaikkineen pari vuotta.
– Viime talvi oikeastaan on aktiivisesti puuhattu sen parissa, näpit on vieläkin vähän kohmeessa.
Koko laite saatiin puintikuntoon sopivasti kevätpuinteihin, kuten alun alkaen salmiakkikossuhiprakassa oli suunniteltukin. Lähes kaikki osat kuulemma löytyivät Osuuskaupasta.
– Äiteen vastakirjalle niitä on sieltä talven mittaan haettu, paljastaa Tenho.
Ne mitä ei kaupasta saatu, tehtiin itse. Alkuperäistä vehkeessä on hyvin vähän. Koneena on vuoden 1976 etuvetoisen avo-Cadillacin mylly parilla turbolla ja ohjelmoitavalla ruiskulla. Kääntyvät pyörät löytyvät takapään sijaan edestä. Takapäähän on rakennettu omista osista, BMW:n osista, moottoripyörän osista ja itsesitojan vanteista kokonaisuus, joka toimii kovemmassakin kyydissä.
Yhteisen omistamisen nimiin vannovat Reijo ja Tenho ovat auliisti kuskanneet tuotostaan jo muitten pällisteltäväksi. Ensiesiintyminen oli pääsiäisenä Messukeskuksessa American Car Show’ssa, toissa viikonloppuna puimuri oli näytillä Kurikan jäähallissa ja seuraavana viikonloppuna Seinäjoen Gasoline Motor Show’ssa.
– Enemmän ollaan taittu viettää yhdessä hotelliöitä kuin rouvien kanssa, kertovat miehet, jotka ovat viihtyneet jo kohta kymmenisen vuotta yhteisten kunnostusprojektien parissa.
Yhdistyksen ja oman henkisen hyvinvointinsa eteen kaiken laittavat miehet eivät ole tunteja laskeneet, eivätkä ole kustannuksia mummonmarkoiksi muuntaneet, joten lukuja ei ole antaa. Päivääkään ei kuitenkaan vaihdettaisi pois.
– Olisihan sitä voinut ehkä pari kertaa enemmän Las Palmasissa käydä, jos tätä ei tekisi.
Alussa mainitut tehot eivät ole vielä virallisia, mutta aika Matalamäen Autosähköön on jo varattu.
– Tämä on varmasti ensimmäinen puimuri, jota on käytetty tehonmittauspenkissä, kehuvat miehet.
Mittausten jälkeen lukemille saadaan varmistus. Joka tapauksessa teho vaihtelee ahtopaineen mukaan. Välitykset ovat sellaiset, että 8,2-litraisen motin avulla hyvällä peltotiellä nopeuden saisi nousemaan vaikka 250 kilometriin tunnissa. Pellolla ei ehkä aivan niin lujaa uskalla päästää, riippuu kuskista ja puintiaikataulusta. Tärkeintähän on, että puitua tulee ja nopeasti.
EU-tukia projektiin ei ole irronnut, mutta se ei miehiä haittaa, tukea on muuten löytynyt vaikka välillä on menty pienessä etukumarassakin. Byrokratia ei ole muutenkaan projektia haitannut. Toistaiseksi kilometrejä mittariin on tullut tosin melko vähän, vaikka periaatteessa rekisteröintipakkoa koneelle ei edes ole.
– Se on vähän tulkintakysymys, mutta eiköhän tällä saa ainakin tilusten välillä ajella maantielläkin. –JU
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Tilakokojen kasvu ja maatalouden tehokkuuden lisääminen ovat päivän sanoja ruraalien alueiden miesten ja naisten suissa. Kurikassa tehokkuutta on lisätty kuluvan kevään aikana ainakin noin 400 – 500 hevosvoimalla, kun Takahikiän pienviljelijäyhdistys on kunnostanut käyttöönsä vuoden 1967 Deutz-Fahrin.
– Hommattiin siihen tehtaan Stage 3 -virityspaketti ja koko talvi meni konesuojassa räpeltäessä, tuumii hankkeen toinen puuhamies ja yhdistyksen yhteiskäyttövastaava Reijo.
Hankkeen toinen puuhamies Tenho kertoo puimurin aihion hankitun Noormarkusta ja projektin kestäneen kaikkineen pari vuotta.
– Viime talvi oikeastaan on aktiivisesti puuhattu sen parissa, näpit on vieläkin vähän kohmeessa.
Koko laite saatiin puintikuntoon sopivasti kevätpuinteihin, kuten alun alkaen salmiakkikossuhiprakassa oli suunniteltukin. Lähes kaikki osat kuulemma löytyivät Osuuskaupasta.
– Äiteen vastakirjalle niitä on sieltä talven mittaan haettu, paljastaa Tenho.
Ne mitä ei kaupasta saatu, tehtiin itse. Alkuperäistä vehkeessä on hyvin vähän. Koneena on vuoden 1976 etuvetoisen avo-Cadillacin mylly parilla turbolla ja ohjelmoitavalla ruiskulla. Kääntyvät pyörät löytyvät takapään sijaan edestä. Takapäähän on rakennettu omista osista, BMW:n osista, moottoripyörän osista ja itsesitojan vanteista kokonaisuus, joka toimii kovemmassakin kyydissä.
Yhteisen omistamisen nimiin vannovat Reijo ja Tenho ovat auliisti kuskanneet tuotostaan jo muitten pällisteltäväksi. Ensiesiintyminen oli pääsiäisenä Messukeskuksessa American Car Show’ssa, toissa viikonloppuna puimuri oli näytillä Kurikan jäähallissa ja seuraavana viikonloppuna Seinäjoen Gasoline Motor Show’ssa.
– Enemmän ollaan taittu viettää yhdessä hotelliöitä kuin rouvien kanssa, kertovat miehet, jotka ovat viihtyneet jo kohta kymmenisen vuotta yhteisten kunnostusprojektien parissa.
Yhdistyksen ja oman henkisen hyvinvointinsa eteen kaiken laittavat miehet eivät ole tunteja laskeneet, eivätkä ole kustannuksia mummonmarkoiksi muuntaneet, joten lukuja ei ole antaa. Päivääkään ei kuitenkaan vaihdettaisi pois.
– Olisihan sitä voinut ehkä pari kertaa enemmän Las Palmasissa käydä, jos tätä ei tekisi.
Alussa mainitut tehot eivät ole vielä virallisia, mutta aika Matalamäen Autosähköön on jo varattu.
– Tämä on varmasti ensimmäinen puimuri, jota on käytetty tehonmittauspenkissä, kehuvat miehet.
Mittausten jälkeen lukemille saadaan varmistus. Joka tapauksessa teho vaihtelee ahtopaineen mukaan. Välitykset ovat sellaiset, että 8,2-litraisen motin avulla hyvällä peltotiellä nopeuden saisi nousemaan vaikka 250 kilometriin tunnissa. Pellolla ei ehkä aivan niin lujaa uskalla päästää, riippuu kuskista ja puintiaikataulusta. Tärkeintähän on, että puitua tulee ja nopeasti.
EU-tukia projektiin ei ole irronnut, mutta se ei miehiä haittaa, tukea on muuten löytynyt vaikka välillä on menty pienessä etukumarassakin. Byrokratia ei ole muutenkaan projektia haitannut. Toistaiseksi kilometrejä mittariin on tullut tosin melko vähän, vaikka periaatteessa rekisteröintipakkoa koneelle ei edes ole.
– Se on vähän tulkintakysymys, mutta eiköhän tällä saa ainakin tilusten välillä ajella maantielläkin. –JU
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Tilakokojen kasvu ja maatalouden tehokkuuden lisääminen ovat päivän sanoja ruraalien alueiden miesten ja naisten suissa. Kurikassa tehokkuutta on lisätty kuluvan kevään aikana ainakin noin 400 – 500 hevosvoimalla, kun Takahikiän pienviljelijäyhdistys on kunnostanut käyttöönsä vuoden 1967 Deutz-Fahrin.
– Hommattiin siihen tehtaan Stage 3 -virityspaketti ja koko talvi meni konesuojassa räpeltäessä, tuumii hankkeen toinen puuhamies ja yhdistyksen yhteiskäyttövastaava Reijo.
Hankkeen toinen puuhamies Tenho kertoo puimurin aihion hankitun Noormarkusta ja projektin kestäneen kaikkineen pari vuotta.
– Viime talvi oikeastaan on aktiivisesti puuhattu sen parissa, näpit on vieläkin vähän kohmeessa.
Koko laite saatiin puintikuntoon sopivasti kevätpuinteihin, kuten alun alkaen salmiakkikossuhiprakassa oli suunniteltukin. Lähes kaikki osat kuulemma löytyivät Osuuskaupasta.
– Äiteen vastakirjalle niitä on sieltä talven mittaan haettu, paljastaa Tenho.
Ne mitä ei kaupasta saatu, tehtiin itse. Alkuperäistä vehkeessä on hyvin vähän. Koneena on vuoden 1976 etuvetoisen avo-Cadillacin mylly parilla turbolla ja ohjelmoitavalla ruiskulla. Kääntyvät pyörät löytyvät takapään sijaan edestä. Takapäähän on rakennettu omista osista, BMW:n osista, moottoripyörän osista ja itsesitojan vanteista kokonaisuus, joka toimii kovemmassakin kyydissä.
Yhteisen omistamisen nimiin vannovat Reijo ja Tenho ovat auliisti kuskanneet tuotostaan jo muitten pällisteltäväksi. Ensiesiintyminen oli pääsiäisenä Messukeskuksessa American Car Show’ssa, toissa viikonloppuna puimuri oli näytillä Kurikan jäähallissa ja seuraavana viikonloppuna Seinäjoen Gasoline Motor Show’ssa.
– Enemmän ollaan taittu viettää yhdessä hotelliöitä kuin rouvien kanssa, kertovat miehet, jotka ovat viihtyneet jo kohta kymmenisen vuotta yhteisten kunnostusprojektien parissa.
Yhdistyksen ja oman henkisen hyvinvointinsa eteen kaiken laittavat miehet eivät ole tunteja laskeneet, eivätkä ole kustannuksia mummonmarkoiksi muuntaneet, joten lukuja ei ole antaa. Päivääkään ei kuitenkaan vaihdettaisi pois.
– Olisihan sitä voinut ehkä pari kertaa enemmän Las Palmasissa käydä, jos tätä ei tekisi.
Alussa mainitut tehot eivät ole vielä virallisia, mutta aika Matalamäen Autosähköön on jo varattu.
– Tämä on varmasti ensimmäinen puimuri, jota on käytetty tehonmittauspenkissä, kehuvat miehet.
Mittausten jälkeen lukemille saadaan varmistus. Joka tapauksessa teho vaihtelee ahtopaineen mukaan. Välitykset ovat sellaiset, että 8,2-litraisen motin avulla hyvällä peltotiellä nopeuden saisi nousemaan vaikka 250 kilometriin tunnissa. Pellolla ei ehkä aivan niin lujaa uskalla päästää, riippuu kuskista ja puintiaikataulusta. Tärkeintähän on, että puitua tulee ja nopeasti.
EU-tukia projektiin ei ole irronnut, mutta se ei miehiä haittaa, tukea on muuten löytynyt vaikka välillä on menty pienessä etukumarassakin. Byrokratia ei ole muutenkaan projektia haitannut. Toistaiseksi kilometrejä mittariin on tullut tosin melko vähän, vaikka periaatteessa rekisteröintipakkoa koneelle ei edes ole.
– Se on vähän tulkintakysymys, mutta eiköhän tällä saa ainakin tilusten välillä ajella maantielläkin. –JU
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide