Prikaatikenraali Jami Virta:
Maavoimien valmius on korkealla tasolla

Leena Kurikka

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta, MTS, järjesti avoimen ulko- ja turvallisuuspoliittisen yleisötilaisuuden Seinäjoella kesäkuun puolivälissä. MTS järjestää tilaisuuksia ja seminaareja Helsingin lisäksi maakunnissa. Nyt vuorossa oli Etelä-Pohjanmaa, elokuussa Kainuu.

Tilaisuuden pääpuhujana oli Porin prikaatin komentaja Jami Virta. Hänen aiheenaan oli Suomen Nato-jäsenyys maavoimien näkökulmasta.

Virta totesi Venäjän horjuttaneen kansainvälistä sääntöpohjasta järjestelmää ja vaarantaneen rauhan ja vakauden aggressiivisilla sotatoimillaan.

– Vastakkainasettelu Venäjän ja läntisen yhteisön välillä on kiristynyt äärimmilleen ja aiheuttanut globaalissa valtatasapainossa pysyvän muutoksen. Samalla on syntynyt sodan laajenemisen riski Euroopassa. Venäjä pyrkii vakuuttamaan länsimaat sen voittamattomuudesta ja jatkaa hybridisodankäyntiään läntisen yhteisön yhtenäisyyden rapauttamiseksi ja päätöksenteon hidastamiseksi tavoitteenaan heikentää ja lopulta estää yhtenäinen tuki Ukrainalle.

Venäjä muodostaa uhkan, joka heikentää demokratiaa erityisesti Euroopassa ja Keski-Aasiassa.

– Pohjois-Atlantin meriyhteyksien sekä arktisten alueiden merkitys suurvaltakilpailussa on kasvamassa. Suomi sijaitsee suurvaltojen näkökulmasta strategisesti merkittävällä alueella. Ukrainan sota Euroopan sydämessä, Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltojen väliset jännitteet sekä Lähi-idän tilanne ja arktisen alueen suurvaltakilpailu tekevät toimintaympäristömme kehityksestä vaikeasti ennustettavan. Suomen asemoituminen läntiseen yhteisöön ja Natoon on avoimesti asettanut meidät Venäjän retoriikassa viholliseksi, sanoi Virta.

Naton tehtävänä on hänen mukaansa taata jäsenvaltioidensa vapaus ja turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin. Sen perustehtäviin kuuluvat yhteinen puolustus ja pelote, kriisinhallinta sekä turvallisuutta edistävä yhteistyö muiden järjestöjen ja valtioiden kanssa.

– Suomen Nato-jäsenyys on Euroopan unionin jäsenyyden jälkeen Suomen merkittävin ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätös.

Suomi käyttää Naton asettaman tavoitteen mukaan yli 2 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseensa.

– Tästä tasosta olisi tärkeää pitää kiinni myös ilmavoimien hävittäjähankintojen ja merivoimien alusuudistusten jälkeen kehitettäessä Maavoimia tuleville vuosikymmenille, totesi Virta.

Samalla on kehitettävä yhteensopivia puolustusjärjestelmiä.

Varautuminen on hyvällä tolalla.

– Puolustusvoimien päätehtävänä säilyy Suomen sotilaallinen maanpuolustus. Harjoitustoiminnassa Puolustusvoimat mukauttaa kansallista toimintaansa Naton harjoitustoiminnan rytmitykseen. Maavoimien valmius on jo korkealla tasolla. Harjoittelu yhdessä kansainvälisten joukkojen kanssa alkaa muuttua uudeksi normaaliksi. Asevelvollisuus, koulutettu reservi, korkea maanpuolustustahto ja kokonaismaanpuolustus ovat Suomen puolustuksen perustana myös Naton jäsenenä

Suomen kansallisena lähtökohtana tulee olla kyky varautua kaikissa oloissa sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan sekä sillä uhkaamiseen ja poliittiseen painostukseen.

– Suomen kansallinen etu on, että Nato on suorituskykyinen ja vahva, omaten riittävän pelotteen, jolloin kyetään vastaamaan muuttuvan turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Puolustusvoimien ja maavoimien kriisinsietokyky ja erityisesti sen ajallinen jatkuvuus vahvistuu Nato-jäsenyyden myötä. Kokonaisuutena tarkastellen pidäkkeemme vahvistuu merkittävästi, mikä antaa meille entistä paremman mahdollisuuden välttää kriisit tulevaisuudessa, painotti kenraali Jami Virta.

Tilaisuuden päätti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja maanpuolustusta käsittelevä paneelikeskustelu, jossa keskustelivat kansanedustajat Paula Risikko (kok), Juha Mäenpää (ps), Mikko Savola (kesk) ja Jani Kokko (sd) sekä Seinäjoen kaupunginvaltuuston jäsen Aki Ruotsala (kd) ja RKP:n Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Samuel Broman (r).

Ensimmäiseksi aiheeksi nousi Venäjän merirajaepisodi. Kaikki olivat yksimielisiä, että kyseessä oli testi miten Suomi asiaan reagoi. Seuraavaksi kysyttiin, että jos Kiova olisi kaatunut keväällä 2022, uhkaisiko Venäjä nyt meitä sotilaallisesti.

– Kasakka työntää pistimensä niin pitkälle, kunnes tulee kovaa vastaan, totesi Ruotsala.

Broman huomautti, että sodissa on usein taloudellinen tausta.

– Ukraina on pitkään ollut maailman viljavarasto.

Lännen johtajien varovaisuuden syyksi Ukrainan tukemisessa epäiltiin sodan eskalaation pelkoa. Ukrainan taloudellisen tukemisen tärkeydestä kaikki olivat samaa mieltä samoin Suomen puolustuksen riittävästä rahoituksesta.

– Yksimielinen ymmärrys, että tuetaan Ukrainaa ja ymmärrys, että sota tuli lähelle. Turvallisuus on ihmisen perustarve. On pidettävä huolta kokonaisturvallisuudesta, painotti Risikko.

– Bruttokansantuotteen taso on huolestuttava. Se on pysynyt korkealla osittain velaksi. Toivotaan hyviä vuosia, että bruttokansantuotto pysyy ja paranee, sanoi Mäenpää.

Paneelin puheenjohtaja Markku Mantila lisäsi siihen, että hyvä kansantalous on myös turvallisuutta.

Milloin palautuu kaupankäynti Venäjälle?

– Putin uusi valtakirjansa ja vaikka johtaja vaihtuisi, ei mikään muutu. Ei ole paluuta kaupankäyntiin mun sukupolven aikana. Itä-Suomessa on hätä, elivät venäläisten käynneistä. EU:ssa pitää vaikuttaa siihen, että koko Suomi on itärajaa, vaati Savola.

– Vaikea kuvitella, että kukaan länsimainen johtaja voisi olla tekemisessä Venäjän johdon kanssa, joka raiskaa ja tappaa. Venäjän kanssa tehty kauppa on menetetty vuosikymmeniksi, arveli Kokko.

– Itä-Suomi on vaikeuksissa. Tämä hallitus kiinnittää huomiota siihen miten saadaan Itä-Suomi elpymään. Se ei ole meiltä pois. Haluan länsisuomalaisena, että Itä-Suomi on voimissaan, sanoi Risikko.

Tilaisuutta seurasi kaupungintalolla viitisenkymmentä ja striimauksen kautta noin 70 henkeä.