Pakanajuhlat järjestää tapahtuman torilla joulun alla

Katja Rantatulkkila

Pakanajuhlat ry järjestää Yule-torin 21. joulukuuta Kurikan torilla. Yhdistys anoi torialuetta käyttöönsä Asematiestä Kurikantielle alikulkutunneliin saakka. Lisäksi se anoi käyttöönsä Kurikan kaupungin sähköpistokkeita käyttöönsä.

Tekninen johtaja hyväksyi anomuksen virkamiespäätöksellä ja päätös annetaan tiedoksi tekniselle lautakunnalle huomenna tiistain kokouksessa.

Pakanajuhlat hankkii tarvittavat viranomaisluvat poliisilta ja pelastuslaitokselta tapahtuman järjestämiseksi ja esittää ne kaupungille hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Lisäksi yhdistys siivoaa alueet käytön jälkeen. Alueen käyttö ei saa haitata muun katuverkon normaalia käyttöä ja liikenteenohjauksesta on huolehdittava. Linja-autopysäkin siirrosta on oltava yhteydessä ajoissa kaupungin logistiikkasuunnittelijaan. Myös torimyyjille on ilmoitettava tapahtumasta hyvissä ajoin.

Pakanajuhlat ry on kurikkalainen, tänä vuonna rekisteröity yhdistys, jonka osoite on Keskuspuistikolla niin sanotussa noitaliikkeessä. Liike sai aiemmin julkisuutta häirinnästä, jota on kutsuttu noitavainoksikin.

Noitaliikkeen somesivuilla kerrotaan tapahtumasta seuraavasti: Pakanajuhlat ry järjestää ensimmäistä kertaa Yule-tori tapahtuman Kurikan torilla kunnioittaen yulen perinteitä ja tuomaan tätä vanhaa juhlaa takaisin kaiken kansan tietoon. Toritapahtuma on täynnä käsityöläisten upeita tuotteita, perinteisiä herkkuja joulupöytään ja leppoisaa yhdessäoloa.

Yule on muinainen germaanien talvijuhla, joka oli alun perin pakanallinen keskitalven juhla, joka liittyi talvipäivänseisaukseen ja auringon paluuseen. Kristinuskon levitessä juhlan perinteitä yhdistettiin tai korvattiin joululla, ja suomen kielen sana "joulu" tulee yule-sanasta. Nykyään jotkut pakanalliset ryhmät viettävät Yule-juhlaa, ja monet joulun perinteet, kuten jouluhalko ja Yule-vuohi, juontavat juurensa vanhoista Yule-tavoista.

Viime perjantaina kirkkoherra Jani Latva-Nikkola julkaisi seurakunnan nettisivuilla kannanottonaan, että tuomitsee noitaliikkeen yrittäjän Julia Mäkelän kokeman häirinnän, uhkailun ja ilkivallan.

– Nämä teot eivät edusta kristinuskoa, vaan ovat pelon ja vihan ilmauksia, jotka väärinkäyttävät Raamatun sanaa. Jeesus opetti rakastamaan kaikkia – emme tuomitse ihmisiä, vaan kunnioitamme uskonnonvapautta, Latva-Nikkola kirjoittaa.

Hänen mukaansa noituus voidaan nähdä osana laajempaa henkistä etsintää, jota monet kokevat tänä päivänä.

– Kulttuurisesti se voi olla harmitonta, kuten pääsiäisen trullittaminen tai esikristillisten perinteiden romantisointi. Noituus voidaan nähdä myös henkisenä etsintänä, jossa haetaan esimerkiksi elämyksellisyyttä tai merkityksellisyyttä arkisen elämän haasteisiin. Moderni noituus, jota voi ilmentää esimerkiksi kristallit tai tarot, liitetään usein uushenkisyyteen. Tämä liike korostaa usein yksilön voimaantumista ja universaalia yhteyttä. Jokainen käyttää omaa harkintaansa siihen, voiko loitsuilla tai taikaesineistöllä saada todellista apua.

Latva-Nikkolan kirjoittaa, että kulttuurisen ja (uus)henkisen tason lisäksi tuon esiin kolmannen ulottuvuuden, hengellisen eli Jumalasuhteeseen liittyvän tason. Siinä mielessä noituus voi olla myös osa kapinaa Jumalaa vastaan.

– Sellaisesta noituudesta Raamattu varoittaa. Se puhuu myös henkivaltojen todellisuudesta. Raamatun tekstejä ei ole syytä tulkita niin, että tuomitsevalle käytökselle olisi oikeutus. Uusi testamentti korostaa pikemminkin vapautusta: Efesoksessa kristityksi kääntyneet hankkiutuivat eroon taikakirjoistaan, ei vihasta vaan vapauden tähden.

Latva-Nikkola arvioi, että moderni noituus pyrkii ehkä vastaamaan ihmisen etsintään, mutta uskon kristinuskolla olevan siihen oma vastauksensa, jota kirkkoherrana haluan tuoda esiin.

– Vastaus on armo, joka perustuu Jumalan Pojan täydelliseen uhriin, ja joka kutsuu todelliseen yhteyteen Jumalan kanssa. Sen tähden me seurakuntana haluamme kohdata etsijät armollisesti – emme sulkea ulos, vaan ohjata Jeesuksen luo. Rukoilemme Kurikan puolesta ja kutsumme keskusteluun.