A-
A+
Juha Mieto vieraili helmikuussa Kankaan päiväkodissa antamassa eskarilaisille hiihtovinkkejä ja vastailemassa heidän kysymyksiinsä.
Maria Rikala
Miten Etelä-Korean Pyeongchangissa järjestetyt talviolympialaiset kokonaisuutta ajatellen mielestäsi menivät, olympiavoittaja Juha Iisakki Mieto Kurikan Mietaan kylästä?
– Kertakaikkisen loistavasti. Koreooren välillä on ollu selevästi kärhämää, mutta uskoosin notta kisat lisäsivät mairen välistä yhteenkuuluvuuren tunnesta. Se jos mikä, on ristuksen hyvä signaali ulospäin.
Mikä olikaan ennen kisoja tekemäsi veikkaus Suomen mitalisaaliista, ja tyydyttikö saavutettu kuuden mitalin saalis sinua?
– Haarukoottin, notta 6–7 niitä tuloo. Kuutehen pitää olla tyytyväänen. Suurimpia pettymyksiä oli Kurikan miniän Kaisa Mäkärääsen jääminen iliman mitallia. Sitte toisahalta miesten jääkiekkojoukkuehella olis ollu kaikki maharollisuuret päriätä paremmin.
Mikä selittää miesten hiihdossa perinteisen 50 kilometrin olympiakullan voittaneen Iivo Niskasen ylivoiman?
– Iivo on huippulahajakas, ja sillon hyvä moottori. Kaikkeen tärkeen asioosta on se, notta sen oma pää pelaa. Residentin juhulilla kysyyn siltä, notta tarvittisko se psyykkistä tukia. Heti se vastas, nottei tarvitte. Sitte se on pitkäjänteenen ja sen geenit on kaikin pualin kunnos.
Entä Norjan Marit Björgenin, joka oli täysin omaa luokkaansa naisten perinteisellä tavalla hiihdetyllä 30 kilometrin matkalla?
– Samat asiat pätöö myös siihen. Ennen naisten lähtöä soittelimma Marja-Liisan (Kirvesniemi) kaas, ja molemmat olimma samaa miältä, notta vanaha rouva (37 vuotta) pesöö muut. Niinhän siinä lopuulta kävi. Mukavaa oli myös kattoa Kristan hopiamitalihiihto.
Hävisit olympiakullan Lake Placidin talviolympialaisten 15 kilometrin kilpailussa 1980 Ruotsin Thomas Wassbergille yhden sadasosasekunnin erolla. Palautuuko se erityisesti näin olympialaisten aikana mieleesi?
– Ei siinä miäles. Tiukemmalle ottaa se, kun Sapporon olympiakisoos vuonna 1972 hävisin pronssimitalin norialaaselle Formolle kuurella sarasosalla. Neljänneksi jäänehelle ei tarijota eres lämpööstä kättä. Näiren sadasosatappiooren jäläkehen säännöt muuttuukin siten, notta sarasosat jätettihin pois, ja hyvä niin.
Mikä on arviosi Suomen hiihdon nykytilasta?
– Sanotahanko näin, notta taso on aika lailla kapia sekä miehis että naisis. Mulla ei oo tieros mitää kovinkaan lupaavia kykyjä. Toivottavasti Iivon ja Kristan menestys antaa potkua uusille nouseville kyvyylle.
Montako kilometriä olet sujutellut suksilla tänä talvena tähän mennessä, ja paljonko aiot vielä sujutella?
– Vähä aikaa sitte Palijakas tuli sellaaset 100 kilometriä hiihrettyä. Kurikas en oo hiihtäny ollekkaa. Kevähän aikana meen käymäs Ylläksellä, jotenka saattaa nuata kilometriä tuollaaset 600–700 tällenkin talavelle kertyä. –TM
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Juha Mieto vieraili helmikuussa Kankaan päiväkodissa antamassa eskarilaisille hiihtovinkkejä ja vastailemassa heidän kysymyksiinsä.
Maria Rikala
Miten Etelä-Korean Pyeongchangissa järjestetyt talviolympialaiset kokonaisuutta ajatellen mielestäsi menivät, olympiavoittaja Juha Iisakki Mieto Kurikan Mietaan kylästä?
– Kertakaikkisen loistavasti. Koreooren välillä on ollu selevästi kärhämää, mutta uskoosin notta kisat lisäsivät mairen välistä yhteenkuuluvuuren tunnesta. Se jos mikä, on ristuksen hyvä signaali ulospäin.
Mikä olikaan ennen kisoja tekemäsi veikkaus Suomen mitalisaaliista, ja tyydyttikö saavutettu kuuden mitalin saalis sinua?
– Haarukoottin, notta 6–7 niitä tuloo. Kuutehen pitää olla tyytyväänen. Suurimpia pettymyksiä oli Kurikan miniän Kaisa Mäkärääsen jääminen iliman mitallia. Sitte toisahalta miesten jääkiekkojoukkuehella olis ollu kaikki maharollisuuret päriätä paremmin.
Mikä selittää miesten hiihdossa perinteisen 50 kilometrin olympiakullan voittaneen Iivo Niskasen ylivoiman?
– Iivo on huippulahajakas, ja sillon hyvä moottori. Kaikkeen tärkeen asioosta on se, notta sen oma pää pelaa. Residentin juhulilla kysyyn siltä, notta tarvittisko se psyykkistä tukia. Heti se vastas, nottei tarvitte. Sitte se on pitkäjänteenen ja sen geenit on kaikin pualin kunnos.
Entä Norjan Marit Björgenin, joka oli täysin omaa luokkaansa naisten perinteisellä tavalla hiihdetyllä 30 kilometrin matkalla?
– Samat asiat pätöö myös siihen. Ennen naisten lähtöä soittelimma Marja-Liisan (Kirvesniemi) kaas, ja molemmat olimma samaa miältä, notta vanaha rouva (37 vuotta) pesöö muut. Niinhän siinä lopuulta kävi. Mukavaa oli myös kattoa Kristan hopiamitalihiihto.
Hävisit olympiakullan Lake Placidin talviolympialaisten 15 kilometrin kilpailussa 1980 Ruotsin Thomas Wassbergille yhden sadasosasekunnin erolla. Palautuuko se erityisesti näin olympialaisten aikana mieleesi?
– Ei siinä miäles. Tiukemmalle ottaa se, kun Sapporon olympiakisoos vuonna 1972 hävisin pronssimitalin norialaaselle Formolle kuurella sarasosalla. Neljänneksi jäänehelle ei tarijota eres lämpööstä kättä. Näiren sadasosatappiooren jäläkehen säännöt muuttuukin siten, notta sarasosat jätettihin pois, ja hyvä niin.
Mikä on arviosi Suomen hiihdon nykytilasta?
– Sanotahanko näin, notta taso on aika lailla kapia sekä miehis että naisis. Mulla ei oo tieros mitää kovinkaan lupaavia kykyjä. Toivottavasti Iivon ja Kristan menestys antaa potkua uusille nouseville kyvyylle.
Montako kilometriä olet sujutellut suksilla tänä talvena tähän mennessä, ja paljonko aiot vielä sujutella?
– Vähä aikaa sitte Palijakas tuli sellaaset 100 kilometriä hiihrettyä. Kurikas en oo hiihtäny ollekkaa. Kevähän aikana meen käymäs Ylläksellä, jotenka saattaa nuata kilometriä tuollaaset 600–700 tällenkin talavelle kertyä. –TM
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Juha Mieto vieraili helmikuussa Kankaan päiväkodissa antamassa eskarilaisille hiihtovinkkejä ja vastailemassa heidän kysymyksiinsä.
Maria Rikala
Miten Etelä-Korean Pyeongchangissa järjestetyt talviolympialaiset kokonaisuutta ajatellen mielestäsi menivät, olympiavoittaja Juha Iisakki Mieto Kurikan Mietaan kylästä?
– Kertakaikkisen loistavasti. Koreooren välillä on ollu selevästi kärhämää, mutta uskoosin notta kisat lisäsivät mairen välistä yhteenkuuluvuuren tunnesta. Se jos mikä, on ristuksen hyvä signaali ulospäin.
Mikä olikaan ennen kisoja tekemäsi veikkaus Suomen mitalisaaliista, ja tyydyttikö saavutettu kuuden mitalin saalis sinua?
– Haarukoottin, notta 6–7 niitä tuloo. Kuutehen pitää olla tyytyväänen. Suurimpia pettymyksiä oli Kurikan miniän Kaisa Mäkärääsen jääminen iliman mitallia. Sitte toisahalta miesten jääkiekkojoukkuehella olis ollu kaikki maharollisuuret päriätä paremmin.
Mikä selittää miesten hiihdossa perinteisen 50 kilometrin olympiakullan voittaneen Iivo Niskasen ylivoiman?
– Iivo on huippulahajakas, ja sillon hyvä moottori. Kaikkeen tärkeen asioosta on se, notta sen oma pää pelaa. Residentin juhulilla kysyyn siltä, notta tarvittisko se psyykkistä tukia. Heti se vastas, nottei tarvitte. Sitte se on pitkäjänteenen ja sen geenit on kaikin pualin kunnos.
Entä Norjan Marit Björgenin, joka oli täysin omaa luokkaansa naisten perinteisellä tavalla hiihdetyllä 30 kilometrin matkalla?
– Samat asiat pätöö myös siihen. Ennen naisten lähtöä soittelimma Marja-Liisan (Kirvesniemi) kaas, ja molemmat olimma samaa miältä, notta vanaha rouva (37 vuotta) pesöö muut. Niinhän siinä lopuulta kävi. Mukavaa oli myös kattoa Kristan hopiamitalihiihto.
Hävisit olympiakullan Lake Placidin talviolympialaisten 15 kilometrin kilpailussa 1980 Ruotsin Thomas Wassbergille yhden sadasosasekunnin erolla. Palautuuko se erityisesti näin olympialaisten aikana mieleesi?
– Ei siinä miäles. Tiukemmalle ottaa se, kun Sapporon olympiakisoos vuonna 1972 hävisin pronssimitalin norialaaselle Formolle kuurella sarasosalla. Neljänneksi jäänehelle ei tarijota eres lämpööstä kättä. Näiren sadasosatappiooren jäläkehen säännöt muuttuukin siten, notta sarasosat jätettihin pois, ja hyvä niin.
Mikä on arviosi Suomen hiihdon nykytilasta?
– Sanotahanko näin, notta taso on aika lailla kapia sekä miehis että naisis. Mulla ei oo tieros mitää kovinkaan lupaavia kykyjä. Toivottavasti Iivon ja Kristan menestys antaa potkua uusille nouseville kyvyylle.
Montako kilometriä olet sujutellut suksilla tänä talvena tähän mennessä, ja paljonko aiot vielä sujutella?
– Vähä aikaa sitte Palijakas tuli sellaaset 100 kilometriä hiihrettyä. Kurikas en oo hiihtäny ollekkaa. Kevähän aikana meen käymäs Ylläksellä, jotenka saattaa nuata kilometriä tuollaaset 600–700 tällenkin talavelle kertyä. –TM
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide