A-
A+
Proagrian Arja Raatikainen, mansikanviljelijä Marika Rinta-Tassi ja Helsingin yliopiston Pauliina Palonen katsastavat, miten mansikoiden talvehtiminen on tutkimustuuduissa sujunut.
Miten mansikanlehtien syysniitto vaikuttaa seuraavan vuoden satoon? Onko satoa mahdollista kasvattaa, jos niitto tehdään oikeaan aikaan?
Marika Rinta-Tassin lisäksi mansikkapellolla kyykistelevät Proagrian marja-asiantuntija Arja Raatikainen ja Helsingin yliopiston dosentti Pauliina Palonen.
– Aika hyvältä näyttää talvehtiminen. Ei kuolleita haaroja, naiset sanovat.
Proagria on mukana toteuttamassa Mansikan syyshoito -hanketta ja Helsingin yliopisto puolestaan vastaa hankkeen tutkimusosasta. Mukana on viisi eteläpohjalaista mansikkatilaa, joista Tuomo ja Marika Rinta-Tassin tila on yksi.
Tilalla on tehty kahtena syksynä tutkimusruuduissa mansikanlehdistön niittäminen kolmesti, kymmenen päivän välein. Viime kesänä tutkimuskasveista poimittiin jo ”tieteismansikoita”, jotta nähdään, lisääkö syysniitto satoa.
– Syyshoidon idea on siinä, että mansikan sato alkaa muodostua jo edelliskesän elokuussa, kun seuraavan kesän kukkien aiheet muodostuvat kasveihin. Kurikassa tutkimuskohteena on lehdistön leikkaus. Sen lisäksi tutkimme kahdella tilalla syksyn typpilannoitusta ja yhdellä rönsyjen poiston vaikutusta, Pauliina Palonen valottaa.
Tutkija ottaa talteen pienen mittalaitteen tiedot, josta selviää talvehtimisajan lämpötilat tunnin välein.
Hankkeen taustalla on se, että Suomessa syyshoidon merkitys sadon määrään ja tuotannon kannattavuuteen on jäänyt heikolle huomiolle. Tutkimuksia on tehty esimerkiksi Tanskassa ja Keski-Euroopassa, mutta kasvatusolosuhteet ovat Suomessa niin poikkeavat, ettei tuloksia voida siirtää suoraan Suomeen.
Arja Raatikaisen mukaan lehtien niitolla pyritään uudistamaan lehdistöä ja jatkamaan sen yhteyttämistä pitkälle syksyyn.
– Mansikanlehdet vanhenevat. Kun vanhat lehdet niitetään pois energiaa viemästä, niin uudistuneen kasvuston tulisi auttaa kukka-aiheiden kehittymisessä.
Mansikanviljelijälle hyöty alkaa olla merkityksellinen, jos satomäärä kasvaisi oikea-aikaisella niitolla esimerkiksi yli 10 prosenttia.
– Ja jos niitto on helppo tehdä. Jos taas lehtien niitto ei vaikuta merkittävästi, niin sitten todetaan, että toimenpide on turha.
Rinta-Tassit ovat viljelleet mansikkaa 15 vuotta. He halusivat omalta tilaltaan tutkimuskohteeksi juuri syysniiton.
– Meillä on niittokoneen vehje valmiina, jos sitä kannattaisi ruveta oikeasti käyttämään. Ja tieteen eteen pitää toki uhrautua, Marika hymyilee.
Mansikanlehtien niittoa merkittävämpiä tuloksia tutkija ja marja-asiantuntija odottavat typen syyslannoituksesta. Typpi tunnetaan kasvuvaiheen vauhdittajana, mutta oikeaan aikaan annettu syksyinen typpiannos lisää sekä kukkien määrää että marjasatoa.
– Ensimmäisen vuoden perusteella lupaavimmat tulokset on saatu typestä. Parhaimmassa tapauksessa sato on kasvanut 50 prosenttia, Pauliina Palonen sanoo. –APS
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Proagrian Arja Raatikainen, mansikanviljelijä Marika Rinta-Tassi ja Helsingin yliopiston Pauliina Palonen katsastavat, miten mansikoiden talvehtiminen on tutkimustuuduissa sujunut.
Miten mansikanlehtien syysniitto vaikuttaa seuraavan vuoden satoon? Onko satoa mahdollista kasvattaa, jos niitto tehdään oikeaan aikaan?
Marika Rinta-Tassin lisäksi mansikkapellolla kyykistelevät Proagrian marja-asiantuntija Arja Raatikainen ja Helsingin yliopiston dosentti Pauliina Palonen.
– Aika hyvältä näyttää talvehtiminen. Ei kuolleita haaroja, naiset sanovat.
Proagria on mukana toteuttamassa Mansikan syyshoito -hanketta ja Helsingin yliopisto puolestaan vastaa hankkeen tutkimusosasta. Mukana on viisi eteläpohjalaista mansikkatilaa, joista Tuomo ja Marika Rinta-Tassin tila on yksi.
Tilalla on tehty kahtena syksynä tutkimusruuduissa mansikanlehdistön niittäminen kolmesti, kymmenen päivän välein. Viime kesänä tutkimuskasveista poimittiin jo ”tieteismansikoita”, jotta nähdään, lisääkö syysniitto satoa.
– Syyshoidon idea on siinä, että mansikan sato alkaa muodostua jo edelliskesän elokuussa, kun seuraavan kesän kukkien aiheet muodostuvat kasveihin. Kurikassa tutkimuskohteena on lehdistön leikkaus. Sen lisäksi tutkimme kahdella tilalla syksyn typpilannoitusta ja yhdellä rönsyjen poiston vaikutusta, Pauliina Palonen valottaa.
Tutkija ottaa talteen pienen mittalaitteen tiedot, josta selviää talvehtimisajan lämpötilat tunnin välein.
Hankkeen taustalla on se, että Suomessa syyshoidon merkitys sadon määrään ja tuotannon kannattavuuteen on jäänyt heikolle huomiolle. Tutkimuksia on tehty esimerkiksi Tanskassa ja Keski-Euroopassa, mutta kasvatusolosuhteet ovat Suomessa niin poikkeavat, ettei tuloksia voida siirtää suoraan Suomeen.
Arja Raatikaisen mukaan lehtien niitolla pyritään uudistamaan lehdistöä ja jatkamaan sen yhteyttämistä pitkälle syksyyn.
– Mansikanlehdet vanhenevat. Kun vanhat lehdet niitetään pois energiaa viemästä, niin uudistuneen kasvuston tulisi auttaa kukka-aiheiden kehittymisessä.
Mansikanviljelijälle hyöty alkaa olla merkityksellinen, jos satomäärä kasvaisi oikea-aikaisella niitolla esimerkiksi yli 10 prosenttia.
– Ja jos niitto on helppo tehdä. Jos taas lehtien niitto ei vaikuta merkittävästi, niin sitten todetaan, että toimenpide on turha.
Rinta-Tassit ovat viljelleet mansikkaa 15 vuotta. He halusivat omalta tilaltaan tutkimuskohteeksi juuri syysniiton.
– Meillä on niittokoneen vehje valmiina, jos sitä kannattaisi ruveta oikeasti käyttämään. Ja tieteen eteen pitää toki uhrautua, Marika hymyilee.
Mansikanlehtien niittoa merkittävämpiä tuloksia tutkija ja marja-asiantuntija odottavat typen syyslannoituksesta. Typpi tunnetaan kasvuvaiheen vauhdittajana, mutta oikeaan aikaan annettu syksyinen typpiannos lisää sekä kukkien määrää että marjasatoa.
– Ensimmäisen vuoden perusteella lupaavimmat tulokset on saatu typestä. Parhaimmassa tapauksessa sato on kasvanut 50 prosenttia, Pauliina Palonen sanoo. –APS
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Proagrian Arja Raatikainen, mansikanviljelijä Marika Rinta-Tassi ja Helsingin yliopiston Pauliina Palonen katsastavat, miten mansikoiden talvehtiminen on tutkimustuuduissa sujunut.
Miten mansikanlehtien syysniitto vaikuttaa seuraavan vuoden satoon? Onko satoa mahdollista kasvattaa, jos niitto tehdään oikeaan aikaan?
Marika Rinta-Tassin lisäksi mansikkapellolla kyykistelevät Proagrian marja-asiantuntija Arja Raatikainen ja Helsingin yliopiston dosentti Pauliina Palonen.
– Aika hyvältä näyttää talvehtiminen. Ei kuolleita haaroja, naiset sanovat.
Proagria on mukana toteuttamassa Mansikan syyshoito -hanketta ja Helsingin yliopisto puolestaan vastaa hankkeen tutkimusosasta. Mukana on viisi eteläpohjalaista mansikkatilaa, joista Tuomo ja Marika Rinta-Tassin tila on yksi.
Tilalla on tehty kahtena syksynä tutkimusruuduissa mansikanlehdistön niittäminen kolmesti, kymmenen päivän välein. Viime kesänä tutkimuskasveista poimittiin jo ”tieteismansikoita”, jotta nähdään, lisääkö syysniitto satoa.
– Syyshoidon idea on siinä, että mansikan sato alkaa muodostua jo edelliskesän elokuussa, kun seuraavan kesän kukkien aiheet muodostuvat kasveihin. Kurikassa tutkimuskohteena on lehdistön leikkaus. Sen lisäksi tutkimme kahdella tilalla syksyn typpilannoitusta ja yhdellä rönsyjen poiston vaikutusta, Pauliina Palonen valottaa.
Tutkija ottaa talteen pienen mittalaitteen tiedot, josta selviää talvehtimisajan lämpötilat tunnin välein.
Hankkeen taustalla on se, että Suomessa syyshoidon merkitys sadon määrään ja tuotannon kannattavuuteen on jäänyt heikolle huomiolle. Tutkimuksia on tehty esimerkiksi Tanskassa ja Keski-Euroopassa, mutta kasvatusolosuhteet ovat Suomessa niin poikkeavat, ettei tuloksia voida siirtää suoraan Suomeen.
Arja Raatikaisen mukaan lehtien niitolla pyritään uudistamaan lehdistöä ja jatkamaan sen yhteyttämistä pitkälle syksyyn.
– Mansikanlehdet vanhenevat. Kun vanhat lehdet niitetään pois energiaa viemästä, niin uudistuneen kasvuston tulisi auttaa kukka-aiheiden kehittymisessä.
Mansikanviljelijälle hyöty alkaa olla merkityksellinen, jos satomäärä kasvaisi oikea-aikaisella niitolla esimerkiksi yli 10 prosenttia.
– Ja jos niitto on helppo tehdä. Jos taas lehtien niitto ei vaikuta merkittävästi, niin sitten todetaan, että toimenpide on turha.
Rinta-Tassit ovat viljelleet mansikkaa 15 vuotta. He halusivat omalta tilaltaan tutkimuskohteeksi juuri syysniiton.
– Meillä on niittokoneen vehje valmiina, jos sitä kannattaisi ruveta oikeasti käyttämään. Ja tieteen eteen pitää toki uhrautua, Marika hymyilee.
Mansikanlehtien niittoa merkittävämpiä tuloksia tutkija ja marja-asiantuntija odottavat typen syyslannoituksesta. Typpi tunnetaan kasvuvaiheen vauhdittajana, mutta oikeaan aikaan annettu syksyinen typpiannos lisää sekä kukkien määrää että marjasatoa.
– Ensimmäisen vuoden perusteella lupaavimmat tulokset on saatu typestä. Parhaimmassa tapauksessa sato on kasvanut 50 prosenttia, Pauliina Palonen sanoo. –APS
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide